13.9.2023

Aalto2 – kaksi museota, monta elämystä

Aalto2-museokeskus on arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriperinnön ainutlaatuinen kohtaamispaikka Jyväskylässä.
Kuvat: Alvar Aalto -säätiö.

Yhdellä ovenaukaisulla pääsee kahteen kiehtovaan museoon ja muutamaan näyttelyyn. Keväällä avattu Aalto2-museokeskus on Keski-Suomen vetonaula. MUSEO-lehti kävi tutustumassa näyttelyihin.

Mikä valo! Kävijän seistessä Aalto2-museokeskuksen aulassa ja katsoessa kohti kahden museon yhdistävää uudisosaa, tuntee arkkitehti Alvar Aallon hengen leijuvan kaikkialla. Hänen luomuksissaan luonnonvalolla oli suuri merkitys.

Ikkunoista tulvivasta valosta pääsee nauttimaan vaikka heti, jos istahtaa pehmustetuille askelmille nivelosassa. Kannattanee istuskella vasta museokäynnin jälkeen, sillä nyt anti on runsas.

Aalto2-museokeskus avautui toukokuussa Jyväskylässä. Keskus on todellinen kulttuuriteko, sillä samalla käynnillä pääsee tutustumaan niin Aallon monipuoliseen tuotantoon kuin upeaan Keski-Suomen museoon.

Museot ovat seisseet rinnakkain jo 50 vuotta, mutta niitä yhdistävä 300-neliöinen uudisosa valmistui sopivasti Alvar Aalto 125 -juhlavuoden kunniaksi.

Näkymä Alvar Aallon ateljeen piirrustussalista. Kuva: Alvar Aalto -säätiö.

Aalto-museon puolelle reitti kulkee uudisosan parvelle rakennetun Tunnetuimmat maailmanperintökohteet -näyttelyn lomitse. Se on yksi viiden näyttelyn sarjasta. Ihmisen jäljet – maailmanperintöä avaa rakennetun perinnön ja kulttuuriperinnön monimuotoisuutta.

Ja hienosti avaakin. Tauluissa on melkoisesti tekstiä, mutta jokaiseen top 10 -kohteeseen on koottu viisi vähemmän tunnettua faktaa. Ne tarjoavat erilaista pureskeltavaa.

Vaihtuvat näyttelyt on tarkasti mietitty, sillä Alvar Aallon arkkitehtuuria on esitetty mukaan Unescon maailmanperintölistalle.

Lasiseinän takaa avautuu pusikosta esiin kaivettu atriumpiha, jossa aiotaan järjestää erilaisia tapahtumia. Viehko yksityiskohta laajentaa keskuksen antia entisestään.

Aalto – työ ja elämä odottaa nurkan takana. Valokuvassa maestro katsoo kohti pöytänsä äärestä. Museo alkaa ajankuvilla ja aikajanalla, johon ovat päässeet molemmat taiteilijapariskunnat – Alvar ja Aino sekä Alvar ja Elissa. Silmäiltävää riittää.

Näkymä Viipurin kirjaston luentosalista. Kuva: Alvar Aalto -säätiö.

Museon puolella avautuu Aalto niin kattavana kokonaisuutena, että enempää arkkitehdistä ja hänen töistään ei tarvitsekaan tietää. Alvarin määreet – kosmopoliitti, humanisti ja periksiantamaton laadun puolestapuhuja – katetaan kävijän eteen runsaudensarveksi.

Teemalliset osiot rytmittävät antia, joten keskittyä voi vaikkapa Menneitten aikojen motiiveihin tai 30-luvun kansainvälisiin näyttämöihin. Näyttötauluissa on lisäinfoa. Aallon monipuolisuus ja -ulotteisuus tulevat hyvin esille.

Piirros Paimion parantolan käsienpesualtaasta. Kuva: Alvar Aalto -säätiö.

Esillepanossa on hyödynnetty myös pienoismalleja, muotoiluesineistöä, kirjeitä ja valokuvia sekä arkkitehtipiirustuksia, jotka tarjonnevat etenkin alan ammattilaisille kiinnostavia näkökulmia.

Kehotetaanpa kävijää kokeilemaankin, millaisen kaupungin hän loisi Aallon rakennuksilla. Luomuksia pääsee siirtelemään ja samalla pohtimaan, olisiko minusta kenties arkkitehdiksi.

Aallon tunnistettava muotoilu tulee hyvin esiin: Paimio-tuoli, jakkarapylväs ja Artekin huonekaluin sisustettu olohuone, jossa Enkelinsiipi-valaisin lepattaa. Yksi seinusta on pyhitetty tutuille tuoleille, vieressä Aaltojen loihtima puinen revontuliseinä.

Museokeskuksen nimi Aalto2 jättää harmillisesti varjoonsa kerrassaan upean Keski-Suomen museon. Pysyvä näyttely Keskisuomalaisuutta etsimässä kertoo sekä alueen ominaispiirteistä että suomalaisesta kulttuuriperinnöstä.

"Tässähän menee koko päivä"

huokaisee museovieras

Totta, kahdesta museosta ei hevillä selviä – varsinkaan, kun KeMun elämyksellinen näyttely tarjoaa monta tarttumapintaa yltäen esihistoriasta 2000-luvulle. Millaisen työn näyttelyn suunnittelijat ovatkaan tehneet ja miten hauskaa heillä on ollut!

Ainoa, mikä häiritsee, on negateksti, valkoiset sanat väripohjalla – yleinen, mutta vähemmän lukijaystävällinen valinta. Nyt sentään tekstit ovat lukukorkeudella.

On esineistöä, tarinoita, äänimaisemaa, pienoismalleja, valokuvia, näyttötauluja, ruokapöytiä, kota, savusauna, pihapiirejä, porvariskoulun interiööri, koululais- ja opiskelijaelämää, lomailua, urheiluhuumaa ja jopa jukebox. Videolla paikalliset räppärit räppäävät suomen kielen uudistajan Wolmar Schildtin uudissanoja. 1800-luku kohtaa 2020-luvun.

Aalto2 -museokeskuksessa sijaitsee myös Keski-Suomen museo. Kuva: Alvar Aalto -säätiö.

Mitelläänkö välillä? -tietovisa liittyy keskisuomalaiseen ruokaperinteeseen: vaihtoehdoista voi valita, mikä kala ei sovi hapankalaksi tai mikä on korpilahtelainen herkku. Kiinnostavaa on myös yhdistää ruoka tapahtumaan: mitä otettiin evääksi kirkkomatkalle tai talkoisiin.

KeMu on museo, jonne on hyvä mennä lastenkin kanssa. Museokokemuksen lisäksi puuhatila Nappulassa voi pelata koronaa, kokeilla asuja ja puuhastella kaikenlaista. Yhdessä tilassa nuoriso voi uppoutua virtuaalielämykseen: kokea VR-lasit päässä Oravivuoren maisemat eri vuodenaikoina ja tutustua maailmanperintökohde Struven ketjun tarinaan.

Yksityiskohta Alvar Aalto -museon näyttelysalista. Kuva: Alvar Aalto -säätiö.

Jaksaa, jaksaa! Vielä on ammennettavana Tunnetut ja Suomi ja maailma -näyttely suomalaisista maailmanperintökohteista ja vastaavuuksista muualla. Ainutlaatuisella Petäjäveden puukirkolla näkyy olevan sisarrakennuksia, Vähän-Puolan puukirkot.

Sisäänkäynnin vierestä löytyy Suomalainen saunakulttuuri -näyttely. Jälleen informatiivista tekstiä riittää, mutta erityisesti valokuvat ilahduttavat. Ovathan siellä lauteetkin, mutta löylyttely jää mielikuviin. Eikä tätäkään lausahdusta ole unohdettu: Ensin mennään saunaan, sitten syödään vasta.

Vaikka kahteen museoon pääsee yhdellä lipulla, molempien sekä vaihtuvien näyttelyiden katsominen kysyy sinnikkyyttä. Kannattaisi tehdä kaksi visiittiä tai sitten virkistäytyä välillä suojellussa Aalto-kahvilassa ja shoppailla uudisosan museokaupassa.

Teksti: Tarja Västilä
Kuvat: Alvar Aalto -säätiö
Juttu on alunperin julkaistu Museo-lehden numerossa 02/2023.

Tutustu Aalto2 -museokeskuksen näyttelyihin:


Kerro tästä myös ystävillesi!

  • Facebook
  • X
  • Instagram
  • WhatsApp