Isänpäivätarjouksena Museokortti-lahjoihin lisäkuukausi kaupan päälle: Muista isää Museokortilla

5.7.2020

Vaikuttava vankilamuseo kätkee sisäänsä vankilan karun arjen – koe vankien tarinat, autenttiset sellit ja seinäkirjoitukset

Vankilassa pääset kävelemään entisen Hämeenlinnan lääninvankilan käytävillä ja tutustumaan vankilan arkeen.

Hämeenlinnassa sijaitseva Vankila on yksi kesän kiinnostavimmista Museokortti-kohteista, jota ei kannata jättää väliin. Vuonna 1871 valmistuneessa Suomen ensimmäisessä sellivankilassa pääsee tutustumaan vankilan arkeen sellien, esineistön sekä vankien kertomien tarinoiden kautta.

Vankeinhoito päättyi Hämeenlinnan lääninvankilassa vuonna 1993, jonka jälkeen rakennus entisöitiin Hämeenlinnan kaupungin vankilamuseoksi vuonna 1997. Viime vuonna museo avautui uudestaan Suomen kansallismuseon yleisökohteena nimellä Vankila.

Vankilassa tuomiotaan ovat kärsineet monet historian tunnetut rikollishahmot, kuten murhamies Matti Haapoja ja puukkojunkkarit Isoo-Antti ja Rannanjärvi.

Vankila on ainutlaatuinen museokohde, sillä vastaavia Suomessa ei ole. Museo kertoo tarinaa vankilan synkästä ja karusta arjesta autenttisessa ympäristössä.


Vankila on nykyisin Museokortti-kohde ja yksi Suomen kansallismuseon kohteista.

Vankien ja vartijoiden tarinat pääosassa


Näyttelykokonaisuuden sisältöjä ovat suunnitelleet vankilaa eri näkökulmista kokeneet henkilöt, esimerkiksi vartijat ja vankilassa tuomiota istuneet vangit. Vankilan käsikirjoitustiimissä on ollut mukana muun muassa pankkiryöstäjä, vankikarkuri Jan Jalutsi.

Vankilassa pääsee kurkistamaan vankien selleihin, saunaan ja pihamaalle. Osa selleistä on jätetty esineineen samanlaiseksi kuin ne olivat vankilan sulkeutuessa vuonna 1993.

Alla olevassa kuvassa näkyvästä selli 12:sta kerrotaan museon näyttelyssä seuraavaa:

"Tämän sellin 29-vuotiaalla vangilla oli takanaan jo kahdeksan aiempaa tuomiota pahoinpitelyistä, varkauksista, ryöstöistä ja liikennerikkomuksista. Uusinta, reilun kolmen vuoden rangaistustaan hän pääsi omasta pyynnöstään jatkamaan kotiseutunsa lähellä olevaan vankilaan, kun Hämeenlinnan vankila suljettiin 1993. Ehkä pyynnön syynä oli Hilkka, jonka lukuisat kaipaavat kortit löytyvät sellistä."



Selleissä on esillä vankien tavaroita, jotka ovat jätetty sellaisenaan paikoilleen kuin ne olivat vankilan lopettaessa toimintansa vuonna 1993. Kuva on sellistä numero 12.

Vankilan pohjakerroksessa on nähtävillä erityissellejä, joihin joutuivat vankilan tiukkoja sääntöjä rikkovat. Eristysselliin saattoi joutua vankilanjohtajan määräyksellä jopa seitsemäksi päiväksi. Vankilanjohtokunta puolestaan pystyi määräämään vangin enimmillään 20 päiväksi eristysselliin. Yleisiä rikkeitä olivat esimerkiksi lomalta saapuminen myöhässä tai humalassa. Tällöin joutui kolmeksi päiväksi eristykseen.

Eristyssellien lisäksi oli pelkääjien selli, johon pystyttiin sijoittamaan omaa turvallisuuttaan pelkääviä vankeja. Syitä turvallisuuden pelkäämiseen saattoi syntyä esimerkiksi jengiriidoista tai omasta rikostausta, kuten seksuaalirikollisuudesta.


Ennen vapautumistaan vangit sijoitettiin vapautuvien vankien selliin.

Mennyt elää yhä entisen vankilan seinillä. Museovierailulla Vankilassa näkee vankien seinäkirjoituksia, jotka on jätetty historialliseksi dokumentiksi vankilan ajasta. Vapautuvien vankien sellissä vangit viettivät viimeisen yönsä ennen vapautumistaan. Selliin jätettyissä seinäkirjoituksissa näkyy vankien synkätkin mielenmaisemat.



Historia näkyy vankien seinäkirjoituksissa, jotka on jätetty sellaisenaan paikalleen.

Vankilassa on esillä arjen esineistöä, kuten vankien kiellettyjä tavaroita. Muun muassa pelikortit, teräaseet, nyrkkiraudat, tiirikat, väärennösvälineet ja huumepiiput ovat kiellyten listalla. Näyttelyssä esitellään myös vankilan ruokalista ja vankipuku.

Kahlevarasto, rauhoittelukaappi ja nälkälakkolaisten pakkosyöttötuoli ovat osa vankeinhoidon karua historiaa.


Oikealla kuvassa vankilassa kiellettyjä esineitä. Vasemmalla vankilan kahlevarasto. Jalkakahleiden käyttö lopetettiin 1981, jonka jälkeen käsiraudat ovat olleet ainoa kahlitsimisen muoto.

Uudenlaisia museoelämyksiä – hologrammihahmot kertovat vankien tarinoita


Viime vuonna Vankilaan toteutettiin entisen vangin Jan Jalutsin kirjoitusten pohjalta Antti L. S. Ikosen toteuttama hologrammiteos Kertomuksia kiven sisältä, jossa vanki istuu ja tarinoi sellissään.

Tänä kesänä uutuutena ovat myös ääni-installaatiot Uni ja Tuomion pitkät sekunnit odottaa, jotka ovat esillä Vankilan pohjakerroksessa ja toisessa kerroksessa.



Hämeenlinnan lääninvankila oli Suomen ensimmäinen sellivankila.

Tuhansia tarinoita Museokortilla


Samalla museokierroksessa kannattaa tutustua myös Vankilasta vain kiven heiton päässä olevaan Hämeen linnaan. Kurkista keskiaikaan ja 700-vuotiaan Hämeen linnan loiston ja rappion päiviin.

Hämeen linna ympäristöineen on ainutlaatuinen kulttuuri- ja rakennushistoriallinen kokonaisuus, johon kuuluvat linnan ja kantakaupungin välinen puistovyöhyke sekä linnan kasarmialue.

Museokortilla koet Vankilan, Hämeen linnan ja 300 muuta kiehtovaa kesäkohdetta – osta Museokortti >

Kaipaatko vinkkejä kesän museokierroksiin? Lue vinkit koe keskiaikaisiin linnoihin, idyllisiin ulkomuseoihin ja kesän kiinnostavimpiin näyttelyihin.



Hämeen linna kuuluu Suomen keskiaikaisiin valtakunnanlinnoihin. Se perustettiin oletettavasti Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulla.

  • Facebook
  • Twitter