Sivustoa päivitetään. Tämä on beta-versio.

19.7.2020

12 vinkkiä kiehtovaan kotimuseoon – tee tupatarkastus taiteilijakodeissa

Museokortti tarjoaa pääsyn kymmeniin kiinnostaviin kotimuseoihin ympäri Suomen. Lähde kotimuseokierrokselle ja tutustu kuvataiteilijoiden, säveltäjien, runoilijoiden ja kirjailijoiden arkeen. Aisti menneen ajan elämää aatelisperheen kotikartanossa ja presidentin puutarhassa.

Millaista elämää vietettiin Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä 1800- ja 1900-lukujen taitteessa? Tiedätkö, mistä kaupungista löytyy Suomen vanhin kotimuseo? Miltä näyttää taiteenkeräilijän luksuskoti? Museokortilla koet tarinat kiehtovien kotimuseoiden seinien sisällä.


1. Ainutlaatuinen kotikartano vuosisatojen takaa

Louhisaaren kartano, Askainen


Fleming-suvun ja Mannerheim-suvun ainutlaatuisessa kotikartanossa pääsee tutustumaan 1600–1800-lukujen aatelisperheen elämään. Louhisaaren kartano kätkee sisään paljon kiinnostavia kertomuksia – tutustu pirunkamariin tai kävele museon mittavassa puutarhassa, josta löytyy niin kalmilainen hyötypuutarha, myrkkypuutarha kuin myös hedelmätarha.


2. Astu ajassa taaksepäin lääninkivalterin talossa

Lääninkivalteri Aschanin talo, Heinola


Jo Lääninkivalteri Aschanin talon portilta puutarhaan tultaessa astutaan 200 vuotta ajassa taaksepäin. Talo edustaa tyyliltään rokokoota ja kustavilaisuutta, ja se valmistui 1780-luvulla Kymenkartanon läänin lääninkivalteri (= poliisimestari) Lars Adolf Aschanin (1741–1809) perheen kodiksi.

Piha ja puutarha on laadittu 1700-luvun lopun tapaan. Tutustu kesällä hyöty- ja koristekasveihin. Sisältä olevat kustavilaisen ajan huonekalut, tapetit ja käyttöesineet, ovet ja ikkunat kertovat maaherran ajan Heinolasta ja vievät kävijän ainutlaatuiseen tunnelmaan.



Kuva Tatjan, Akun ja Taimin Matka menneeseen -museoseikkailulta. Lue heidän vierailustaan Lääninkivalteri Aschahin talossa >

3. Koe kansallisrunoilijan tunnelmallinen koti ja Suomen vanhin kotimuseo

J. L. Runebergin koti, Porvoo


Hyppää 1860-luvun kirjailijakodin tunnelmaan Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) ja hänen vaimonsa Fredrika Runebergin (1807–1879) alkuperäisessä kodissa. Museon ainutlaatuinen tunnelma syntyy muun muassa perheelle kuuluneista huonekaluista, taideteoksista, astioista ja vanhoista huonekasveista. Kesäisin voit tutustua talon huolella entistetyn puutarhan kukkaloistoon.


4. Taiteenkeräilijän kattohuoneistokokoelmat

Taidekoti Kirpilä, Helsinki


Koe ainutlaatuinen taidekokoelma kattohuoneistossa Helsingin Töölössä. Taidekoti Kirpilä oli lääkäri Juhani Kirpilän (1931–1988) ja hänen elämänkumppaninsa, antiikkikauppias Karl Rosenqvistin koti vuosina 1979–1988.

Museo esittelee intohimoisen taiteenkeräilijän kokoelmaa ja yläluokkaista elämää 1900-luvun jälkipuoliskon Helsingissä. Viehättävässä miljöössä voi tutustua tunnettujen taiteilijoiden teoksiin 1850-luvulta aina 1980-luvulle asti. Kokoelmaan sisältyy maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja piirustuksia 1850-luvulta 1980-luvulle sekä pieni venäläisen posliinin kokoelma.



Taidekoti Kirpilässä järjestetään myös monipuolisesti konsertteja, queer-opastuksia, muita teemaopastuksia sekä lastentapahtumia.

5. Millainen oli kansalliskirjailijan syntymäkoti?

Aleksis Kiven koti, Palojoki


Museokortilla tutustut myös Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kiven syntymäkotiin. Kivi syntyi Nurmijärven Palojoella vuonna 1834 räätäli Erik Stenvallin ja hänen vaimonsa Annastiinan (o.s. Hamberg) neljäntenä lapsena. Kotitalo ja kotikylä olivat Kivelle rakkaat koko hänen elämänsä ajan. Aikuisena Palojoella käydessään Kivi asui ja kirjoitti talon vinttikamarissa, jonka ikkunoista edelleen avautuvat maisemat kylän peltoaukeille.


6. Katsasta presidentin kotitilan arkeen järven rannalla

Kotkaniemi, P. E. Svinhufvudin koti, Luumäki


Luumäellä sijaitseva Kotkaniemi tarjoaa mahdollisuuden tutustua Suomen itsenäistymisen merkkihenkilön P. E. Svinhufvudin (1861–1944) ja rouva Ellen Svinhufvudin (1889–1944) kotitaloon, joka sijaitsee luonnon helmassa järven rannalla. Kotkaniemi oli presidentti P. E. Svinhufvudille koti, jota hän piti tukikohtanaan valtiollisten tehtäviensä aikana ja jonne hän palasi niiden päätyttyä.

Kotkaniemessä löytyy päärakennuksesta kotimuseon lisäksi kahvila ja kokoustiloja, sekä 1930-luvun asuun restauroitu puutarha piharakennuksineen.



Museossa saat aistia Kotkaniemen tilan tunnelmaa ja menneen ajan elämänmenoa.

7. Tutustu taiteilijapariskunnan elämään

Ahola, Järvenpää


Ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai alkunsa marraskuussa 1897, jolloin kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulanjärven rannalle huvilaan, jonka nimeksi sittemmin vakiintui Ahola.

Ahot asuivat huvilassa 14 vuotta ja houkuttelivat tänä aikana Järvenpäähän joukon ajan merkittävimpiä taiteilijoita, kuten Eero Järnefeltin, Jean Sibeliuksen ja Pekka Halosen perheineen. Elämä Aholassa oli värikästä, taiteentäyteistä ja sitä väritti myös perheen sisäinen kolmiodraama.


8. Kurkkaa kansallissäveltäjä Sibeliuksen kotiin Tuusulanjärvellä

Ainola, Järvenpää


Aino ja Jean Sibeliuksen kotimuseo Ainola on myös kansainvälisesti tunnettu kotimuseo ja ainutlaatuinen osa Suomen kansallista kulttuuriperintöä. Valmistuttuaan vuonna 1904 Ainola palveli Jean ja Aino Sibeliuksen kotina aina heidän elämänsä loppuun saakka. Museossa pääset tutustumaan Ainolan asukkaiden elämään sekä talon taiteeseen, arkkitehtuuriin ja puutarhaan.

Kotimuseo käsittää itse päärakennuksen lisäksi talousrakennukset, saunan sekä noin neljän hehtaarin alueen puutarhoineen ja metsineen. Aino ja Jean Sibeliuksen hauta on Ainolan puutarhassa.



Ainola on koti myös useille Sibeliuksen kuuluisille sävellyksille.

9. Ihastu taidemaalarin kansallisromanttiseen ateljeekotiin

Halosenniemi, Tuusula


Tuusulanjärven rannalla voit myös tutustua taidemaalari Pekka Halosen kansallisromanttiseen, hirsiseen kotiin. Museo kertoo Halosen taiteesta, hänen elämäntyöstään ja ystävistään Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä.

Linnamainen pelkistetty taiteilijakoti syntyi hitaasti, ajatuksella ja rakkaudella, ja se on sisätilojaan myöten upea Pekka Halosen kokonaistaideteos. Halosenniemen kokonaisuuteen kuuluu myös Maija ja Pekka Halosen puutarha, joka on palautettu alkuperäisen kaltaiseksi.


10. Kierrä runoilija Erkon koti osana Tuusulanjärven kierrosta

Taiteilijakoti Erkkola, Tuusula


Tunnettuun Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuului myös runoilija J. H. Erkko. Taiteilijakotikierroksella voit tutustua Erkon vuonna 1902 valmistuneeseen kotiin Tuusulan Rantatiellä. Nykyisin tunnelmallinen Erkkola toimii näyttämönä Tuusulan taidemuseon kuvitustaiteelle. Talossa järjestetään lisäksi tapahtumaklubi-iltoja, konsertteja, luentoja ja teatteriesityksiä.


Kuvassa Aku-isä ja Taimi-tytär Matka menneeseen -seikkailulla Särestöniemi-museossa. Lue perheen museovierailusta >

11. Lappilaisen taiteilijan koti on ainutkertainen elämys

Särestöniemi-museo, Kittilä


Reidar Särestöniemen (1925–1981)taiteilijakoti Kittilässä esittelee taiteilijan taidetta, työ- ja elinympäristön sekä vaihtuvia näyttelyitä.

Särestöniemi on eräs tunnetuimpia suomalaisia taiteilijoita ja aikansa merkittävin lappilainen taiteilija. Opiskeluvuosiaan lukuun ottamatta Särestöniemi eli koko elämänsä kotitilallaan. Värikäs taiteilija herätti aikanaan keskustelua niin taiteensa sisällöstä kuin omasta persoonallisuudestaankin.


12. Rakastettu kotimuseo Helsingin sykkeessä valloittaa

Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki


Sinebrychoff-suvun kotina ja tehtaankonttorina toiminut rakennus on valmistunut vuonna 1842. Museon toisessa kerroksessa on esillä Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimiljöö alkuperäisine huonekaluineen ja taideteoksineen, miniatyyrikabinetti sekä museon vanhan taiteen kokoelmat.

Sinebrychoffin taidemuseon maalauskokoelmat ovat karttuneet lahjoituksin, ostoin ja talletuksin. Maalaukset tarjoavat näköalan eurooppalaiseen taiteeseen 1300-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka.


Koe kiehtovat kotimuseot – osta Museokortti >

  • Facebook
  • Twitter

Viimeksi päivitettyjä

 
 
 
 
 
 
 
.