Koronaepidemian vaikutukset Museokortin käyttöön — Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

4.2.2021

Vuoden 2021 tiedeviestintäpalkinto Museokortille

Museokortti on lunastanut paikkansa suomalaisten mielissä ja löytänyt tiensä lompakoihin kirjastokortin ja kanta-asiakaskorttien viereen. Kuvassa Suomen museoliitto ry:n pääsihteeri Kimmo Levä (vas.) ja Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen.

Tiedetoimittajien liitto palkitsi Museokortin onnistumisesta suomalaisten innostamisessa tieteen ja taiteen kuluttajiksi.

Suomen tiedetoimittajain liitto myönsi Vuoden 2021 tiedeviestintäpalkinnon Museokortille. Valon päivän juhlassa 3. helmikuuta jaetulla palkinnolla tahdotaan kiinnittää huomiota uusien innovaatioiden merkitykseen ja yhteistyön voimaan.

Vuonna 2015 perustetun Museokortti-järjestelmän tavoitteena on auttaa ihmisiä käyttämään kulttuuria ja paketoida kulttuuripalveluja houkuttelevaksi kokonaisuudeksi.

”Museokortti on tuonut museot yhä suuremman ihmisjoukon ulottuville, lisännyt niiden tunnettuutta ja kiinnostavuutta ja merkitystä suomalaisille. Moni museo on saanut aivan uudenlaista yleisöä, kun kortti avaa ovet myös niihin museoihin, joihin ei välttämättä muuten olisi lähtenyt. Museokortti on kanta-asiakkuus kulttuuriperintöön”, palkintoperusteluissa kiitetään.

Vuoden tiedetoimittajana palkittiin Helsingin Sanomien Annikka Mutanen ja tiedeviestinnästä Tieteen päivien tapahtumatuottaja Mandi Vermilä.

Museokortti on pääsylippu yli 300 museoon, jotka tarjoavat nähtävää jokaiseen makuun: kulttuuriperintöä, taidetta, historiaa ja tiedettä. Kortti on väline, jonka avulla nämä loputtoman monipuoliset sisällöt tuodaan helposti saataville koko Suomessa.

— Saamme palautetta ihmisiltä, jotka ovat innostuneet museokierrokselle ensimmäistä kertaa elämässään. Ja löytäneet jotain itselleen merkityksellistä, kertoo Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen.

— Hiljattain saimme kirjeen, jossa asiakas kertoi Museokortin pelastaneen hänet masennuksen syövereistä.

Museokortti-järjestelmän aikana suomalaisten museoiden kävijämäärät ja pääsylipputulot ovat kasvaneet. Keltaisen kortin ympärille on syntymässä laaja kulttuurinkuluttajille suunnattujen oheispalveluiden ja kumppanien ekosysteemi.

Honkasen mukaan merkittävintä Museokortti-järjestelmässä kuitenkin on, että se on auttanut tuomaan museot uudella tavalla esiin julkisuudessa ja ihmisten arkisessa keskustelussa.

— Mennään treffeille ravintolaan, mennään treffeille museoon. Ja sen sijaan että lähdettäisiin ostoskeskukseen etsimään elämän tarkoitusta, päätetäänkin tavata ystäviä museossa.

Tiedetoimittajien liitto on suomalaisten tiedetoimittajien ja -viestijöiden koulutus- ja kehittämisjärjestö. Museokortti on Suomen museoliitto ry:n perustaman FMA Creations Oy:n toteuttama palvelu. Museokortti-järjestelmällä ei ole museoalan ulkopuolisia edunsaajia.

FAKTAT

  • 350 000 Museokortti-asiakasta, 225 000 aktiivista korttia
  • Museoiden kävijämäärät kasvoivat 41% ja pääsylipputulot 100% vuosina 2014-2019
  • Museokortti tuloutti museoille 10,1 miljoonaa euroa vuonna 2020

Kerro tästä myös ystävillesi!

Viimeksi päivitettyjä