JOULUTARJOUS! Museokortteihin kuukausi kaupan päälle: 12 kk + 1 kk
OSTA NYT

15.11.2021

Designmuseon uusin näyttely tarkastelee vaatteen ja kehon intiimiä suhdetta – mukana 40 suomalaisen suunnittelijan teoksia!

Muodin odotetaan ottavan kantaa ja muuttavan maailmaa, se on luovan ja kriittisen ajattelun areena, jossa suunnittelijalla on keskeinen rooli. Intiimin kosketus -näyttelyssä käsitellään aihetta tarkastelemalla vaatteen ja kehon välistä suhdetta. KUVA: Designmuseo

Kulttuurituottajaopiskelija Susanna Lindstedt vieraili Designmuseon uudessa muodin murrosta käsittelevässä Intiimin kosketus -näyttelyssä ja pohtii kirjoituksessaan näyttelyä tuottajan näkökulmasta. Miten näyttely syntyy ja millaisia vaiheita monivaiheinen kokonaisuus pitää sisällään?

Pääsin vierailullani Designmuseossa tapaamaan yhden näyttelyn kuraattoreista, väitöskirjatutkija Natalia Särmäkarin sekä Designmuseon näyttelytuottajan Sara Martinsenin, jotka kertoivat minulle näyttelystä sekä sen suunnittelusta ja toteutuksesta.



Näyttelyssä on esillä 40 Suomeen kytkeytyvän vaatesuunnittelijan, taiteilijan tai brändin tuotteita ja teoksia.

Särmäkari ja Martinsen kertovat näyttelyn suunnitteluun liittyvän tyypillisesti aina jonkin verran taustatutkimusta. Intiimin kosketus -näyttelystä ja sen kuratoinnista tekee erityistä se, että suunnittelussa on ollut mukana kolme ulkopuolista kuraattoria. Jokainen mukana ollut kuraattori on oman alansa asiantuntija. Intiimin kosketus -näyttelyn ovat kuratoineet professori Annamari Vänskä ja hänen tutkimusryhmänsä tutkijat, johon kuuluvat tutkijatohtori Jenni Hokka ja väitöskirjatutkija Natalia Särmäkari Aalto-yliopistosta.



Designmuseon syksyn 2021 päänäyttely tutkii vaatteen ja kehon intiimiä suhdetta seitsemän temaattisen kokonaisuuden avulla.

Näyttelyn sisältö pohjautuu yliopistotutkimukseen, ja näyttelyn eri osa-alueiden suunnitteluun ja valintaan ovat vaikuttaneet vahvasti tutkijoiden omat taustat ja aiemmat tutkimukset. Särmäkarin mukaan jokainen kuratoinnissa mukana ollut tuli mukaan projektiin eri tulokulmasta, mutta näyttely on rakennettu dialogissa ja tiimityöllä. Näyttelyn suunnittelu alkoi jo ennen pandemiaa, mutta lopulliseen muotoonsa näyttely valmistui noin vuodessa.

Intiimin kosketus tutkii vaatteen ja kehon intiimiä suhdetta seitsemän eri kokonaisuuden avulla, jotka ovat aseteltu näyttelytilaan omiksi selkeiksi kokonaisuuksikseen. Näyttely tutustuttaa katsojan luovan työn prosessiin, joka alkaa luonnostelusta ja päättyy valmiiseen tuotteeseen, ja eri tiloissa käsitellään muun muassa puettavaa teknologiaa sekä muodin medioitumista.

Teemojen valinnan lisäksi tärkeä osa näyttelyä ovat sinne valitut suunnittelijat. Esillä on kokonaisuudessaan yhteensä 40 Suomeen kytkeytyvän vaatesuunnittelijan, taitelijan tai brändin tuotteita ja teoksia. Osa näyttelyyn valituista suunnittelijoista on ollut mukana tutkimusryhmänjäsenten tekemissä tutkimuksissa tai he ovat olleet heidän opiskelijoinaan. Suunnittelijat on valikoituneet teemojen kautta, ja osa teoksista on luotu erityisesti näyttelyä varten. Näihin teoksiin et ole voinut törmätä muualla! Mukana näyttelyssä ovat esimerkiksi Marimekko, Teemu Muurimäki ja Sasu Kauppi.



2020-luvulla muoti ja vaate kietoutuvat yhä syvällisemmin ihmisyyden määrittelyyn.

Prosessin kuluessa saatiin paljon palautetta museon henkilökunnalta. Museolta tulleet huomiot liittyivät usein kokemuksellisuuteen ja kohderyhmien huomioimiseen. Museon väki on muun muassa ollut mukana yleistajuistamassa tutkijaryhmän materiaaleja ja sen tehtävänä on ollut huomioida näyttelyn saavutettavuus. Saavutettavuuden osalta näyttelyssä on kiinnitetty huomiota esimerkiksi tekstien selkeyteen, teoskylttien ja kuvien oikeaan sijoitteluun ja siihen, että näyttelytilassa pääsee kulkemaan esteettömästi.

Näyttelyssä keskiössä on yliopistotutkimus, joka on toiminut pohjana kaikelle tekemiselle. Martinsenin mukaan museon rooli projektissa on ollut ohjaavana voimana toimiminen. Projektiin on kuulunut useita eri osa-alueita viestinnästä vaatteiden höyryttämiseen. Projektissa mukana on ollut esimerkiksi graafista suunnittelua, näyttelyarkkitehtuuria, näyttelyn rakentamista ja käännösten tekemistä. Jokainen yksityiskohta on hiottu, ja näyttelyssä on pyritty antamaan vaatteille täysi huomio, ja tämä on mielestäni nähtävissä.

Mikä on sitten tuottajan rooli kaikessa tässä? Näyttelyn suunnittelussa ja toteutuksessa on käyty dialogia usean eri tahon välillä, ja tuottajan rooli on koordinoida kaikkea. Näyttelyn suunnittelu ja toteutus on moniulotteinen prosessi. Kiinnostavan ja uniikin projektista on Saran mukaan tehnyt se, että mukana olevat suunnittelijat ovat toimittaneet teoksensa itse näyttelyyn, eikä teoksia ole lainattu esimerkiksi toisista museoista, joka on normaalisti hyvin tyypillinen tapa taidenäyttelyä kootessa. Intiimin kosketus -näyttelyssä ollaan tekemisissä monien eri ihmisten ja tahojen kanssa, joka tehnyt prosessista eläväisen sekä antoisan.



Intiimin kosketus näyttelyssä nähdään myös teoksia, joissa varsinaista fyysistä vaatetta ei ole lainkaan, kuten Sasu Kaupin valon ja äänen varaan rakennettu installaatio tai veistoksellisia vaatteita kuten Hyerés Festival 2020 finalistin Venla Elonsalon vaatteet, joihin on rakennettu valtavia teddykarhuja ja muita eläinhahmoja.

Näyttelyn suunnittelu ja toteuttaminen on monivaiheinen kokonaisuus, ja sen eri vaiheita tulee harvoin mietittyä näyttelyissä vieraillessa. Aiheeseen oli kiinnostava perehtyä juuri Intiimin kosketus -näyttelyssä näyttelyn tutkimuksellisen otteen sekä nykyaikaisuuden vuoksi.

Suosittelen näyttelyä kaikille muodista ja teknologian uusista tuulista kiinnostuneille. Suosittelen erityisesti tiistaita vierailupäiväksi, sillä Designmuseo tarjoaa, joka tiistai maksuttoman yleisöopastuksen suomeksi kello 17–18. Tiistai on oiva päivä vierailulle myös siksi, että näyttely on silloin poikkeuksellisesti auki ilta kahdeksaan asti normaalin kello kuuden sijaan, jolloin näyttelyyn ehtivät myös myöhemmin työpäivänsä lopettelevat.

Tutustu näyttelyyn: Intiimin kosketus

Teksti ja kuvat: Susanna Lindstedt

Museokortin kanavissa seurataan Humanistisen ammattikorkeakoulun 12 kulttuurituotannon opiskelijan vuoden mittaisen Museokortti-matkaa. Kirjoittaja Susanna Lindstedt on kulttuurituottajaopiskelija Helsingistä, joka seikkailee museossa Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla etsien monipuolisia kulttuurikokemuksia ennakkoluulottomasti ja niiden jokaista yksityiskohtaa ihmetellen ja ihastellen!


Kerro tästä myös ystävillesi!