JOULUTARJOUS 69 €: Lisäkuukausi kaupan päälle (12+1 kk)! Osta nyt

7.8.2020

Kokka kohti Pentalaa – tee päiväretki saaristomuseoon Espoon edustalle

Komeasarvinen Merlin nauttii Ninni Finnbergin rapsutuksista. Merlin on ahvenanmaanlammas. Kuva: Tommi Heinonen

Saaristomuseo Pentala avattiin vuonna 2018. Espoon kaupunginmuseon viides toimipiste houkutteli jo avautumiskesänään 21 000 kävijää. Juttu on julkaistu aikaisemmin Museo-lehden 02/2020 numerossa.

Saaristomuseo Pentala sijaitsee vanhalla kalastajatilalla Espoonlahdella, Pentalan saaressa. Sijainti ei kuitenkaan ole ongelma veneettömillekään, sillä Pentalaan pääsee saaristoveneen kyydissä kätevästi monta kertaa päivässä.

Saareen tutustujan kannattaa suunnata ensin Villa Rosengårdiin, joka on saaristomuseon infokeskus. Siellä minua odottaa museo-opas Ninni Finnberg, joka on luvannut kertoa niin museosta kuin entisaikojen saaristoelämästä Pentalassa.

Villa Rosengård näyttää huvilalta ja kesäasunnoksi se on rakennettukin. 1870-luvulla alkoi olla muotia siirtyä kesäksi kaupungista maalle. Höyrylaivaliikenne takasi sen, että esimerkiksi Pentalasta pääsi Helsinkiin töihin. Varakkaimmat rakennuttivat omat kesähuvilansa, mutta monet siirtyivät saaristoon vuokralle.

– Nyholmin kalastajasuku rakensi Villa Rosengårdin nimenomaan kesäasukkaille. Myös museoalueen Lilla Villan ja Café Lillstugan on rakennettu kesäasumuksiksi, kertoo Finnberg.

Kesäasukkaiden majoittaminen tarjosi kalastajille lisätuloja, ja monet vuokralaiset viihtyivät samassa paikassa vuosia. Kesäasukkaille kalastajaperheet olivat eksoottinen esimerkki ihmisistä, jotka elivät luonnosta. Jos saaren mantereesta erottava vesi oli maakravulle este, saaressa asuvalle kalastajalle se oli yhdistävä väylä, joka toi elannon.

Vertaisin kalastajan ammattia kauppiaan ammattiin. Kummankin pitää myydä, eikä kummassakaan ammatissa ehdi aamulla makoilemaan”, Finnberg sanoo.

Jos entisaikaan Pentalasta halusi viedä kalasaaliinsa Kauppatorille myyntiin, vesille lähdettiin aikaisin aamuyöllä. Ennen torille lähtöä kalat täytyi pakata myyntilaatikoihin. Tori aukesi seitsemältä.

– Torireissulta palattiin kotisaareen puolenpäivän maissa eikä silloinkaan voinut asettua kalliolle paistattamaan päivää, sillä kotona odottivat tavalliset kotityöt, ruoanlaitto, kotieläimet ja verkkojen selvittely, kertoo Finnberg kävellessämme kohti rannalla olevia rakennuksia.


Pentalaan pääsee saaristoveneen kyydissä kätevästi monta kertaa päivässä.

Pentalan ranta-aitassa säilytettiin kalastusvälineitä, esimerkiksi kalalaatikoita ja rysien vanteita. 1800-luvun alussa rakennetun ranta-aitan katto- ja lattiarakenteet tuhoutuivat pahoin tulipalossa vuonna 1982, mutta hirsirunko säästyi pahemmilta vaurioilta. Kun rakennus korjattiin, palautettiin siinä aiemmin ollut ruokokatto.

– Katto tehtiin vanhojen valokuvien pohjalta ja se edustaa pohjoisruotsalaista tyyppiä. Osaamista ei Suomessa ollut, joten ruo’ot ja rakentajat tulivat Virosta, selvittää Finnberg.

Saaristomuseo Pentalan alueella on viitisentoista rakennusta ja ne on kunnostettu alkuperäistä suojellen. Kunnostustöiden lomassa on selvinnyt monia asioita rakennuksien varhaisemmista vaiheista. Venelaiturin lähellä oleva kalastajamökki esimerkiksi on ollut alun perin matala savutupa. Se on saaren vanhinta rakennuskantaa, 1790-luvulta. Nykyisen asunsa se sai 1820-luvulla.

Finnberg näyttää kalastajamökin seinällä olevaa tapettiesimerkkien kirjoa.

– Kun rakennusta korjattiin, kalkkirappauksen päällä oli lähes parikymmentä tapettikerrosta. Se kertoi, että asumus haluttiin pitää kesäasukkaille kauniina ja muodikkaana.

Jos perheellä ei ollut erillistä huvilaa vuokrattavana, he antoivat usein oman asuntonsa vuokrattavaksi kesäasukkaille ja asuivat itse kesän ajan vaikkapa saunassa.


Bruno Tallgrenin kuva Pentalasta 1920-luvulta.

Kalastajatuvan lähellä on koko museoalueen helmi, Gurlin talo. Taloon ei pääse tutustumaan omin avuin, vaan kierrosta varten ostetaan lippu. Museokierrokselle pääsee oppaan kanssa korkeintaan 12 henkeä kerralla. Käynti kannattaa, sillä talo on säilytetty Gurli Nyholmin aikaisessa asussa. Monelle se on varsinainen nostalgiamatka.

Gurli Nyholm oli maalaistalon tytär Kirkkonummelta. Arvid Nyholm toi hänet pitkän kosiskelun jälkeen kalastajatilan emännäksi Pentalaan.

– Gurlin ja Arvidin elämästä on saatu tietoa haastattelemalla Gurlia ja hänet tunteneita aikalaisia, kertoo Finnberg.

Nuori Gurli epäröi naimisiinmenoa ja muuttoa pitkään. Hän oli Arvidia 14 vuotta nuorempi eikä tiennyt kalastamisesta mitään. Hyvin uskonnollinen Gurli rukoili, että rakastuisi Arvidiin, ja niin sitten kävikin. Häitä juhlittiin joulukuussa 1929, ja mitä ilmeisimmin liitto oli onnellinen. Sosiaalinen Gurli sopeutui saarelle ja opetteli kalastamaan. Toimeliaana ihmisenä hän alkoi puuhata myös kasvimaata ja puutarhaa. Nuorikon toimia hämmästeltiin, mutta kaikesta kauniista pitävä Gurli ei antanut periksi. Hänen puutarhansa oli lopulta vertaansa vailla.

– Epäilijöiden ääni muuttui kellossa, kun Gurli saattoi ansaita lisätienestiä myymällä torilla kukkia, mansikoita ja satokauden kasviksia.


Pentalan saari mereltä päin. Vasemmalla pilkistää Villa Rosengård. Rannassa on ruokokattoinen ranta-aitta, jonka takaa näkyy Gurlin talo. Oikealla on kalastajamökki.

Lammaslaitumen äärellä Finnberg huutelee pässipoikia. Kesätöissä Pentalassa olevat karvakaverit lönköttävät innolla hoitajaansa kohden.

– Lammashaliterapia lisää työhyvinvointia hurjasti. Nämä osaavat niin intensiivisesti asettua halattavaksi ja rapsutettavaksi, naurahtaa Finnberg.

Jätän Finnbergin huolehtimaan poikien ateriasta ja lähden luontopolulle. Käväisen järvellä, jonka erikoisuutena on saari, jossa on lähde. Päätän retkeni Diksandin hiekkarannalle. Kun aurinko paistaa ja laineet liplattavat, tuntuu kesäpäivä aivan täydelliseltä.

Teksti: Merja Räty
Pentala on vuonna 2020 avoinna 6.6.–30.8. ti–su klo 10–17.
Reittiveneet liikennöivät ti–su 6.6.–9.8 ja viikonloppuina 15.–16.8., 22.–23.8. ja 29.–30.8
.
Juttu on alunperin julkaistu Museo-lehden numerossa 02/2020. Tilaa Suomen ainoa museoalan aikakauslehti kätevästi verkkolomakkeella.
Museo-lehden tarjous museokorttilaisille: Lue Museo-lehti digitaalisena tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella! Irtonumero 4,90 € tai 4 kpl määräaikaistilaus 19 €.

Ostoksille tästä!

  • Facebook
  • Twitter

Viimeksi päivitettyjä