22.12.2023

Juhlaa ja jotakin ihan uutta – Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhteistyn rakentaminen alkoi vuosia sitten

Garden Futures: Suunnittelua luonnon kanssa -nyttely on Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon ensimminen yhteisnyttely matkalla kohti uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota. Kuvat: Katariina Salmi.

Designmuseo juhlii tänä vuonna 150-vuotiasta kokoelmaansa. Juhlavuonna museo valmisteli yhdistymistä Arkkitehtuurimuseon kanssa avaamalla syksyllä ensimmäisen yhteisen näyttelynsä. Kulissien takana tapahtuu paljon, sillä tammikuussa 2024 Designmuseo- ja Arkkitehtuurimuseo yhdistyvät virallisesti yhdeksi organisaatioksi. Juttu on julkaistu MUSEO-lehden numerossa 2/2023.

Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon ensimmäinen yhteisnäyttely on esillä molemmissa museoissa 31.3.2024 asti. Garden Futures: Suunnittelua luonnon kanssa -näyttely lähestyy puutarhoja eri näkökulmista. Niitä voi tarkastella esimerkiksi aktivismin, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden kautta.




Kokoelmista vastaava intendentti Susanna Thiel: “Muutosten keskellä kokoelmatyössä korostuu pysyvyys.


“Muutosten keskellä pysyvyys korostuu kokoelmatyössä. Designmuseo yhdistyy Arkkitehtuurimuseon kanssa virallisesti tammikuussa 2024, mutta yhteistyön rakentaminen on alkanut jo vuosia sitten. Tällä hetkellä hahmottelemme yhteistä kokoelmapolitiikkaa.


Designmuseon kokoelmista vastaava intendentti Susanna Thiel uskoo, että museoiden yhdistymisen myötä kokoelmista rakentuu mielenkiintoinen kokonaisuus ja olennaiset esineet saadaan säilymään. Kuva: Katariina Salmi.

Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon kokoelmat ovat luonteeltaan erilaiset. Arkkitehtuurimuseon kokoelma on nuorempaa ja painottunut enemmän arkistomateriaaliin, kuten esimerkiksi piirustuksiin. Designmuseon kokoelmissa on puolestaan runsaasti esineitä: kaikkea huonekaluista ja isoista installaatioista hyvin pieniin esineisiin.

Kokoelmastamme löytyvät muun muassa biomuovista valmistetut ruuvit. Ne ovat nyt noin 15 vuotta vanhat, joten on mielenkiintoista seurata, minkä mittainen niiden elinkaari tulee olemaan. Monia esineitämme konservoidaan ja säiytetään, mutta tämänkaltaisten itsestään hajoavien esineiden kohdalla materiaalia ei tekohengitetä, emmekä lähde taistelemaan aikaa vastaan. Kokoelma elää ajassa, joten siinä tapahtuu tällaista luonnollista poistumaa. Haluan ajatella, että olennaiset esineet saadaan säilymään ja lopputuloksena rakentuu mielenkiintoinen kokonaisuus.

Arkkitehtuurimuseon kanssa keskustellaan tällä hetkellä siitä, miten löydämme yhteisen näkökulman kokoelman hallintaan, sen kartunnalle, ylläpidolle ja poistoille. Vaikka arkkitehtuuri ja muotoilu kulkevat käsikädessä, niissä on kuitenkin myös ilmiöitä ja linjoja, jotka ovat erillisiä. Varsinkin kartunnan, eli hankintojen tekemisen kannalta meillä voisi hyvin olla eriäväkin polkuja.

Designmuseon kokoelman vanhimmat esineet on hankittu vuonna 1873. Viime keväänä kävimme läpi kokoelmaan tuolloin Wienin maailmannäyttelystä ostettuja tekstiilejä. Tekstiilejä on meillä yllättävän paljon, mikä johtunee siitä, että tekstiilejä on ollut helppo kuljettaa. Mukana on esimerkiksi burmalaisia mekkokankaita, joita ei välttämättä odottaisi löytyvän Designmuseon kokoelmasta.


Garden Futures: Suunnittelua luonnon kanssa -näyttely on Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon ensimmäinen yhteisnäyttely kohti uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota. Kuva: Dejan Jovanovic / Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo.

Designmuseon kokoelmaa on liikuteltu sen historian aikana runsaasti. Designmuseon perusnäyttely on ollut esillä Bulevardilla ja Stockmannin niin kutsutussa Mattogalleriassa. Kun esineitä tarkastelee, niiden vaurioista huomaa, että ne ovat olleet kauan näytteillä eivätkä olosuhteet ole aina olleet esineiden säilymisen kannalta ideaalit.

Kokoelmamme ovat olleet myös todella pitkään pakattuna ja varastoituna. Suomalaisen muotoilun kultaisimpien vuosien ajan 1950-ja 1960-luvuilla, peruskokoelmamme olivat varastoituna. Sen jälkeen käytiinkin kiivasta keskustelua siitä, tarvitseeko Suomen taideteollisuuden historia museota. Tämän keskustelun tuloksena, Designmuseo avattiin tänne Korkeavuorenkadulle vuonna 1973. Ja nyt olemme viimeisiä vuosia tämän historian äärellä juuri tässä rakennuksessa.



Vastaava museolehtori Leena Svinhufvud on työskennellyt Designmuseossa jo 25 vuoden ajan ja nähnyt hurjan muutoksen suhtautumisessa museoiden yhteistyöhön. Kuva: Katariina Salmi.

Vastaava museolehtori Leena Svinhufvud: “Vuorovaikutus yhteistyön kanssa vaikuttaa ohjelman sisältöön.”


Aloitin työskentelyn Designmuseossa vuonna 1998. Tämä talo Korkeavuorenkadulla oli juuri avautunut peruskorjauksen jälkeen. Minulle soitettiin ja sanottiin että tarvittaisiin ”semmoinen museolehtori järjestämään ohjelmaa.” Vielä silloin museopedagogiikka miellettiin usein näyttelyiden oheistoiminnaksi.

Mutta olen nähnyt urani aikana hurjan muutoksen tässä asiassa. 2000-luvun alussa kiinnostus museoyleisöä ja museo-oppimista kohtaan lisääntyivät räjähdysmäisesti. Yleisötyön vahvistuminen ja laajeneminen on vahva sukupolvikokemus silloin alalla toimineille museopedagogeille.

Se suunnittelemmeko muotoilukasvatusta kouluihin vai tapahtumaa museossa eroaa toisistaan valtavasti – ja samalla niissä on hyvin paljon samaa. Kaikessa tavoitteena ja välineenä on yhteistyö. Esimerkiksi Designakatemia-hankkeessa olemme tuottaneet jo yli 10 vuotta muotoilun kursseja helsinkiläisissä peruskouluissa sekä lukioissa yhteistyössä muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon kanssa. Vuorovaikutus yhteistyökumppanin kanssa vaikuttaa siihen, millainen työpajan tai keskusteluohjelman sisältö tulee olemaan.


Garden Futures: Suunnittelua luonnon kanssa -näyttely on jakautunut molempiin museoihin. Kuva: Dejan Jovanovic / Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo.

Designmuseoon on päässyt jo kymmenen vuoden ajan ilmaiseksi joka kuukauden viimeinen tiistai. Nyt juhlavuonna laajensimme nämä Designillat kokonaisiksi ilmaispäiviksi. Meille on tärkeää, että tarjoamme ilmaisen sisäänpääsyn lisäksi kävijöille myös ilmaista ohjelmaa. Matalan kynnyksen työpajan, opastusten ja kiinnostavan puheohjelman avulla museo ja sisältömme avautuvat parhaiten ensikertalaiselle tai museoissa harvoin käyvälle.

Monipuolisen ohjelman tarjoaminen vaatii tietysti myös paljon käytännöntyötä. Meillä on Designmuseolla yleisötyön tuottaja, jonka toimenkuvaan kuuluu ohjelman koordinointi ja käytännön toteutuksen tukeminen. Jatkuva kävijätutkimus ja asiakaspalvelun kautta saatava tieto auttaa hahmottamaan, miten monta ihmistä museossa tavallisesti käy kerralla ja monenko tulisi mahtua samaan aikaan työpajaan.

Marraskuussa avautui ensimmäinen yhteisnäyttely Arkkitehtuurimuseon kanssa. Garden Futures -näyttely käsittelee sitä, kuinka voimme yhdessä luonnon kanssa suunnitella parempaa tulevaisuutta. Tässä, kuten kaikissa näyttelyissämme, on harkittu tarkkaan moniaistisuutta. Yleisöltä tulee usein palautetta, että esineisiin haluttaisiin koskea. Se ei aina ole kovin yksinkertaista toteuttaa, monestakin syystä, mutta tähän näyttelyyn on rakennettu toiminnallinen tila näyttelyn puutarhateemassa. Oman kokemukseni mukaan toiminnallisuus onnistuu parhaiten, kun se on tiiviisti osa näyttelyä. Garden Futures -näyttelyn aihe on osittain hyvin teoreettinen, ja toiminnallisuuden avulla kysymykset voidaan tehdä paremmin lähestyttäväksi ja omakohtaisiksi.



Designmuseon yhteistyöpäällikkö Piia Lehtinen rakentaa ja ylläpitää suhteita museon kumppaneihin yrityksistä järjestöihin. Kuva: Katariina Salmi.

Yhteistyöpäällikkö Piia Lehtinen: “Yhteistyö ei ole vain rahaa ja logoja.”


Yhteistyöpäällikkönä rakennan ja pidän yllä suhteita kumppaneihimme, jotka ovat erilaisia organisaatioita yrityksistä järjestöihin ja kulttuuri-instituuteista suurlähetystöihin. Museoilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä hyvin erilaisten yhteisöjen kanssa. Yhteistyö ei ole enää nykyisin vain rahaa ja logoja. Se voi olla vaikka yrityksen ja museon yhteinen kampanja sosiaalisessa mediassa, tapahtuma tai esimerkiksi pidempiaikainen yhteistyö meidän Design Club -verkostomme kanssa, jossa muotoiluajattelua tuodaan tutuksi jäsenyritysten henkilöstöille ja asiakkaille.

Designmuseo toimi tänä vuonna eduskuntavaalien äänestyspaikkana ja myös tämänkaltaisen toiminnan voi nähdä osana yhteistöitämme. Äänestyksen kautta tulimme tutuiksi myös varmasti monille uusille kävijöille. Saimme myös positiivista palautetta siitä, että ylipäätään on mahdollista äänestää tällaisessa ympäristössä.

Museo on aika luonnollinen paikka äänestää, sillä meillä on jo valmiiksi mietitty muun muassa saavutettavuutta, esteettömyyttä sekä sitä, miten asiakkaat otetaan vastaan. Kaikki ovat tervetulleita museoon.


Maaliskuun loppuun asti esillä olevassa yhteisnäyttelyssä puutarhan luominen nähdään yhtenä luovan työn muotona, jossa yhdistyvät kuvataide, arkkitehtuuri ja muotoilu. Kuva: The Blink Fish / Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo.

Tällaisessa ajassa, jossa on paljon yhteiskunnallista epävarmuutta ja levottomuutta, on turvallista, että on asioita, joilla on historiaa ja pysyvyyttä. Silti museot eivät ole pelkästään historiaan katsovia paikkoja, vaan me katsomme vahvasti tulevaisuuteen. Museoiden ei tarvitse olla mielipiteettömiä paikkoja, vaan ne voivat tarjota tilan ajankohtaiselle keskustelulle sekä osallistua siihen myös itse.

Työnkuvaani kuuluu myös markkinointi–viestinnän tiimin johtaminen. Markkinointi ja viestintä läpileikkaavat koko museotoimintaa. Esimerkiksi asiakaspalvelu saattaa huomata, että tarvitsemme jotakin uusia materiaaleja, vaikka opasteita, ja sitten teemme ne heidän kanssaan yhteistyössä. Tiimimme auttaa aina, kun tehdään jotain visuaalista tai asioita sanallistetaan yleisölle.

Vaikka olemme ensi vuoden alussa yhdistymässä Arkkitehtuurimuseon kanssa saman organisaation alle, jatkamme toimintaa näissä erillisissä museorakennuksissa vuoteen 2027 saakka. Rakennusten lisäksi säilytämme myös museoiden kaksi eri brändiä. Yleisölle näkyvät siis edelleen tutut Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo, jolloin vanhat asiakkaat löytävät meidät yhä helposti. Viime keväästä saakka olemme suunnitelleet sitä, miten tulemme näkymään yhdessä. Suunnittelemme, miten tulemme puhumaan meistä, kun meillä yksi organisaatio mutta kaksi eri museobrändiä.

Konkreettisesti saman katon alla toimivaa arkkitehtuuri- ja designmuseota saa vielä muutaman vuoden odottaa, mutta kyllä yhdistyminen näkyy jo nyt meidän työssämme joka päivä. Marraskuussa avautunut Garden Futures -näyttely kattaa molemmat talot, joten asiakaspolku on suunniteltu sen mukaan. Asiakaskokemus jatkuu talosta toiseen, aloittipa asiakas näyttelyn kummasta museosta tahansa.


Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo ovat Museokortti-kohteita.


Teksti: Meri Parkkinen.
Juttu on alunperin julkaistu MUSEO-lehden numerossa 02/2023.

Kerro tästä myös ystävillesi!

  • Facebook
  • X
  • Instagram
  • WhatsApp