19.1.2023

”Gallen-Kallelaa”, ”Schjerfbecki” ja ”Picassoa” – kurkista taiteen alamaailmaan Poliisimuseossa

Vritetty totuus -nyttely kertoo taiderikoksista ja poliisin tyst taiderikosten tutkimisessa. Kuva: Rami Marjamki.

Museokortti-kohteiden lukumäärä kasvoi jälleen, kun Tampereella sijaitseva Polisiisimuseo liittyi järjestelmään tammikuun lopussa. Vuoden 2022 museoksi valitun Poliisimuseon Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa -näyttely kurkistaa taideväärennösten hämärään maailmaan ja esittelee väärennöksiä. MUSEO-lehti kävi tutustumassa näyttelyyn.

Tampereen Hervannassa sijaitseva Poliisimuseo liittyi Museokortti-järjestelmään tammikuussa. MUSEO-lehti tutustui Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa -näyttelyyn, joka kertoo suomalaisista taiderikoksista, poliisin tekemästä esitutkinnasta ja viranomaisyhteistyöstä muun muassa Kansallisgallerian tutkijoiden kanssa. Juttu on julkaistu MUSEO-lehden numerossa 3/2022.


– Teosten osalta mikään, mitä näyttelyjulkaisussa mainitaan, ei ole totta, Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa näyttelyyn oppaaksi lähtenyt Poliisimuseon tutkija Juha Vitikainen sanoo.

Lähtökohta on kiinnostava, sillä yleensä museonäyttelyissä pyritään mahdollisimman tarkkaan todenmukaisuuteen.

“Vielä enemmän kuin väärentäjien toimintaa, näyttelyssä käsitellään sitä, miten poliisi tutkii taideväärennöksiä ja -rikollisuutta.”

Poliisimuseon tutkija Juha Vitikainen

Tässä näyttelyssä keskitytään keskusrikospoliisin taiderikostutkintaan. Näyttelyn teoksista kootussa luettelossa on kuvat esillä olevista teoksista ja tiedot siitä, keiden taiteilijoiden nimet teoksiin on liitetty ja minä vuonna.

Väritetty totuus -näyttely kertoo taiderikoksista ja poliisin työstä taiderikosten tutkimisessa. Moni kävijä yllättyy siitä, että Euroopassa taiderikollisuus on huume- ja asekaupan jälkeen merkittävin rikollisuuden muoto.

– Näin on, kun taiderikollisuus käsitetään laajasti eli mukana ovat esimerkiksi taideryöstöt. Näyttelyssä puhutaan lähinnä taideväärentämisestä ja sillä tehdyistä petoksista Suomessa. Vielä enemmän kuin väärentäjien toimintaa, näyttelyssä käsitellään sitä, miten poliisi tutkii taideväärennöksiä ja -rikollisuutta, Vitikainen kiteyttää.


Poliisimuseo valittiin tänä vuonna Vuoden museoksi. Museossa pääsee tutustumaan Poliisi paikalla! -perusnäyttelyyn ja vaihtuvaan näyttelyyn Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa. Kuva: Rami Marjamäki.

Operaatio FAKE:sta tuli Suomen suurin taiderikostutkinta


Poliisimuseo tekee tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa. Väritetty totuus -näyttelyn aihe ideoitiin Operaatio FAKE -nimisen taiderikostutkinnan aikana. Esitutkinnan suoritti keskusrikospoliisi.

– Kävimme keskusteluja valtiolle tuomittujen taideväärennösten säilyttämisestä. Siitä saimme ajatuksen, että tässä on ajankohtainen näyttelyn aihe, Vitikainen sanoo.


Juha Vitikainen vastaa näyttelyiden suunnittelusta. "Väritetty totuus -näyttelyssä teokset ovat vähän vinksallaan. Tarkoitus ei ole esitellä taidetta." Kuva: Rami Marjamäki.

Operaatio FAKE alkoi vuonna 2013. Sen aikana selvitetyn taiderikosvyyhdin juuret ulottuivat vuosia taaksepäin. Operaatio FAKE:sta tuli Suomen suurin taiderikostutkinta, ja se saatiin päätökseen viime vuonna. Paljastui, että taideväärennöksiä olivat myyneet muun muassa helsinkiläinen taidegalleria ja tamperelainen taidekauppias. Yksi tutkintahaara liittyi myyntinäyttelyyn, jonka työt olivat taiteilija Ilkka Lammin taulujen väärennöksiä.

– Tutkinnassa paljastettiin monta sataa väärennettyä työtä, Vitikainen kertoo.

Rikoksentekovälineinä valtiolle tuomitut taideväärennökset tulevat sisäministeriön alaisuudessa toimivalle Poliisimuseolle. Museon kokoelmissa on 1 400 taideväärennöstä. Näyttelyssä niistä on esillä 250. Suuri osa on Operaatio FAKE -tutkinnan aikana löydettyjä.

Ennustaja-teoksen alkuperäisen tekijän nimi on pyyhitty pois. Tilalle on laitettu venäläistaiteilija Filipp Malyavinin signeeraus. Hänen nimellään teoksesta on saanut enemmän rahaa. Taulun taustalta löytyy keksitty provenienssi eli teoksen synty- ja omistushistoria.

– Mukana on kaksi väärennettyä aitoustodistusta. Nekin ovat tukeneet työn myyntiä eteenpäin, Vitikainen sanoo.

Taiderikokset kytkeytyvät usein talousrikoksiin



Näyttelyssä esillä olevalla videolla Kansallisgallerian asiantuntijat kertovat aitoustutkimuksen tekemisestä. Kuva: Rami Marjamäki.

Suomessa ei ole taiderikollisuuteen erikoistunutta poliisin yksikköä.

– Taiderikokset tulevat yleensä esille muun tutkinnan yhteydessä ja ne kytkeytyvät usein talousrikoksiin. Operaatio FAKE -tutkinnan aikana poliisin piti perehtyä taiteeseen, taidehistoriaan ja -markkinoihin. Sitä kautta poliisi pysyi rikollisten perässä, Vitikainen täsmentää.

Poliisi tekee yhteistyötä Kansallisgallerian kanssa. Näyttelyssä voi katsoa videon, jossa Kansallisgallerian asiantuntijat kertovat aitoustutkimuksen tekemisestä. Taideväärennöksen paljastuttua poliisi keskittyy näyttämään toteen, että kauppias on tiennyt myyvänsä väärennöstä.

– Myyjä sanoo usein, ettei ole tiennyt kauppaavansa väärennettyä taidetta ja vetoaa näin vilpittömään mieleen, Vitikainen sanoo.

Keskelle näyttelyä on pinottu 30 000 paperiarkkia. Paperipinot kuvastavat Operaatio FAKE -tutkinnan aikaista esitutkintamateriaalia. Päällimmäisenä on kopioita esitutkintapöytäkirjoista. Pinojen luona saa kuunnella telekuuntelua. Puhelussa kauppias ja väärentäjä keskustelevat Pablo Picasso -väärennöksen myynnistä.

Esillä on myös väärentäjältä takavarikoitu kirjoituskone. Poliisi vertasi koneella kirjoitettua ja väärennetyn taulun takana ollutta tekstiä toisiinsa. Kirjoitusvirheet täsmäsivät.

– Tällaisia keinoja poliisilla on, Vitikainen toteaa.


Näyttelyssä on paljon tunnettujen taiteilijoiden nimiin tehtyjä väärennöksiä. Tunnetut nimet myyvät hyvin, joten niitä käytetään paljon väärentämisessä. Kuva: Rami Marjamäki.

Hyvä huijari on kaikki kaikessa


Toisinaan väärentäjä maalaa teoksen itse ja kirjoittaa siihen tunnetun taiteilijan signeerauksen. Operaatio FAKE -tutkinnassa paljastui kaksi väärentäjää. Esillä näyttelyssä on esimerkiksi Reidar Särestöniemen nimiin laitettu Kaksi riekkoa. Työ löytyi kotietsinnässä väärentäjän työhuoneelta.

– Maali oli tuoretta. Särestöniemen signeeraus oli jo laitettu teokseen, Vitikainen kertoo.


Taideväärennösten tehtailu perustuu markkinoihin: mitä ostetaan, sitä myös väärennetään. Kuva: Rami Marjamäki.

Toisinaan provenienssi ja myyntisuunnitelma kehitellään ensin. Sitten väärentäjältä tilataan niihin sopivia töitä. Operaatio FAKE:ssa paljastui jazzmuusikko Jorma Weneskosken isän, kapellimestari Ilmari Weneskosken ympärille keksitty provenienssi. Kun Jorma Weneskoski kuoli, kauppiaat kehittivät valheellisen provenienssin. Sen mukaan Ilmari Weneskoski olisi opiskeluaikanaan Pariisissa 1900-luvun alussa lainannut rahaa taiteilijoille ja saanut vastineeksi taidetta. Tätä perua väitettiin olevan taidekokoelman, jota kauppiaat välittivät eteenpäin.

Väärennettyä taidetta ostavat yksityiset ihmiset, instituutiot, kuten museot, ja huutokaupat.

– Tarina saattaa läpäistä kenet tahansa ostajan, kun hänellä on tarve ja tilaisuus ostaa teos, Vitikainen kertoo.

Operaatio FAKE:ssa paljastettiin, että tapausten rikoshyöty oli 20 miljoonaa euroa.

Alvar Cawénin työksi väitetty Kolme tyttöä tuvassa myytiin Sisä-Suomessa kolmelle sisarukselle. Kauppias kävi aluksi tiedustelemassa, millainen taide siskoksia kiinnostaa.

Sitten hän tuli kauppaamaan heidän mieltymyksiinsä sopivia teoksia. Myynnissä oli kauppiaan mukaan variaatioita sekä harjoitelmia kuuluisista teoksista.

– Hyvä huijari on kaikki kaikessa, Vitikainen kertoo.

Väritetty totuus -näyttely tukee poliisin ennalta ehkäisevää työtä


Poliisimuseo on kaikille avoin ja ilmainen kohde. Kun museo vuonna 2008 aukesi, ihmisten paikalle löytämisen eteen oli tehtävä kovasti töitä. Museon vanhempi osa, Vantaalla sijaitseva Rikosmuseo, on tarkoitettu vain poliisin sidosryhmille. Tämä oli piirtynyt ihmisten mieliin.

Tampereen Hervannassa sijaitseva Poliisimuseo on kaikille avoin ja ilmainen museo. Kuva: Rami Marjamäki.

Ennen korona-aikaa Poliisimuseossa oli vuodessa 30 000 kävijää. Museo sijaitsee Tampereella Hervannan kaupunginosassa, Poliisiammattikorkeakoulun kampuksella. Museon ja oppilaitoksen vuorovaikutus on tiivistä. Museotyöntekijät opettavat poliisiopiskelijoille poliisihistoriaa. Museon kokoelmatyössä ja näyttelyiden suunnittelussa hyödynnetään poliisin asiantuntemusta.

Poliisimuseo sai tänä vuonna Vuoden museo -tunnustuspalkinnon. Yksi peruste oli pitkäjänteinen yhteistyö poliisin kanssa. Yksi yhteistyön muoto on Suomen rikoshistorian tallentaminen rikospoliisin kanssa. Väärennetyn taiteen tallentaminen on osa sitä.

Palkinnon perusteena oli myös museon yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Väritetty totuus -näyttely tukee poliisin ennalta ehkäisevää työtä.

– Näyttelyssä muistutetaan, että taidemarkkinoilla kannattaa olla valveilla. Kerrotaan, miten pitää toimia, jos epäilee kauppiaan luotettavuutta tai teoksen aitoutta, Vitikainen sanoo.



  • Tampereella sijaitseva Poliisimuseo on uusi Museokortti-kohde.
  • Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa -näyttely on esillä 16.12.2023 asti.

    Kuva: Poliisimuseo.
Teksti: Hanna Hirvonen
Kuvat: Rami Marjamäki
Juttu on alunperin julkaistu Museo-lehden numerossa 03/2022.