17.5.2022

Leikin kautta oppii ja oivaltaa – kuusi hauskaa museovinkkiä lapsille!

Monessa museoissa on tiloja, jotka on pyhitetty lapsille. Kuva: Pohjois-Karjalan museo Hilma / Suomen Rautatiemuseo / Forum Marinum

Monessa museossa on tiloja, jotka on tehty lapsille. Mielenkiintoiset miljööt innostavat lapset leikkeihin, joiden kautta voi oppia ja oivaltaa. Juttu on julkaistu vuoden toisessa MUSEO-lehdessä 02/2022.

Anna keinuhevosen kavioiden kopista Mukulakadun pintaan tai kärrää nukkea rattaissa halki pikkukaupungin. Jaa postia kadun asukkaiden postilaatikoihin tai piipahda hattukaupassa.

Viime viikolla Espoon Tapiolaan aukesi Museo Leikki, joka kutsuu leikin ja lapsuuden maailmaan. Museokortti tarjoaa paljon tekemistä ja koettavaa koko perheelle ympäri Suomen. Katso kaikki museokohteet, ajankohtaiset näyttelyt ja tutustu Museokortin matkavinkkeihin!


Lasten kokoinen kaupunki


Lapset leikkivät kauppaleikkejä Pohjois-Karjalan museo Hilmassa. Kuva: Pohjois-Karjalan museo Hilma

Pohjois-Karjalan museon Mukulakatu on lasten kokoon rakennettu, mielikuvitusta ruokkiva pikkukaupunki, jonka tiloista, rakenteista ja asukkaista löytyy viittauksia Joensuun värikkääseen historiaan. Osaan kaupungin taloista pääsee sisälle, osaan voi kurkistella ikkunoista.

Joensuu oli aikoinaan merkittävä satamakaupunki ja siksi Mukulakadun päähän on rakennettu rata rantamakasiineineen. Satamassa voi lastata laivasta kaukaisista maista tuotuja tavaroita tai leikkiä kapteenia.

Rautatien tulo oli merkittävä asia Joensuulle, joten lasten kaupungissa on myös juna. Junan ravintolavaunussa voi nauttia omia eväitä. Kadun keskivaiheilla on tori, kaupungin keskus. Torilla sijaitsee sekatavarakauppa, kirjasto, toivomuskaivo ja kahvila. Torialue houkuttelee laittamaan pystyyn erilaisia kauppa- ja kahvilaleikkejä.

Tsaarinsali on rakennettu Joensuun perustajan, Nikolai I:n, kunniaksi. Salissa on pieni näyttämö, jossa voi järjestää teatteriesityksen käsinukeilla.

Pohjois-Karjalan museo Hilma,
Carelicum, Joensuu


Saisiko olla lääkettä?


Turussa Apteekkimuseon Lasten apteekissa voi leikkiä apteekkaria ja valmistaa lääkkeitä vanhan ajan resepteillä. Kuva: Turun museokeskus

Aurajoen länsirannan varrella sijaitsee upea suljettu pihapiiri, johon voi vetäytyä nauttimaan Kahvila Qwenselin antimista, vierailemaan museossa – tai leikkimään apteekkia. Kesäaikaan pihalla on avoinna Lasten apteekki, jossa lapset voivat pukeutua apteekkariksi ja entisajan asiakkaiksi.

Apteekkarin roolissa voi valmistaa asiakkaiden reseptien mukaisia lääkkeitä, vieläpä vanhan ajan välineistöllä. Muovailuvahasta voi pyöritellä mitä erilaisempia pillereitä ja reseptejä voi kirjoittaa signatuuripohjalle. Tekemisen kautta voi oppia, kuinka ennen lääketehtaiden aikaa lääkkeet tehtiin apteekissa käsityönä, ja kuinka apteekin henkilökunnan tuli osata latinaa.

Lasten apteekin vieressä toimiva Apteekkimuseo johdattaa lääkehoidon historiaan. Museovierailu ennen tai jälkeen leikkimisen vahvistaa elämystä ja oppimista, mutta Lasten apteekkiin pääsee puuhastelemaan ilman museokäyntiäkin. Leikkijät voivat tutkia myös sisäpihaa ja sen lääkekasveja.

Lasten apteekin tila on alun perin toiminut todennäköisesti talon palvelusväen asuinkamarina 1700-1800-lukujen vaihteessa. Pienehköön tilaan mahtuu kerrallaan muutamia henkilöitä, joten se soveltuu parhaiten perheen kanssa matkustaville.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo,
Turku



Tyrskynmyrskyn -näyttelytilassa lasten kanssa voi käsitellä merenkulun turvallisuuteen ja sen merkitykseen liittyviä teemoja. Kuva: Forum Marinum


Maata näkyvissä!


Forum Marinumissa sijaitsevan seitsenmetrisen puurakenteisen laivan kannelle pääsee kiipeämään ja ruoriin tarttumalla laivan voi ohjata kohti edessä näkyviä tyrskyjä. Kuva: Forum Marinum

Merellisen tiedon keskuksessa, Turun Forum Marinumissa on myös lasten oma merimuseo. Tyrskynmyrskyn-nimisen lastenmuseon ehdoton vetonaula on puurakenteinen laiva, jolla on pituutta noin seitsemän metriä, ja jonka reelinki yltää parin metrin korkeuteen. Laivan kannelle pääsee kiipeämään ja tähyämään maata tai tähtitaivasta. Tähtitaivasta tarkastelemalla voi opetella tähtikuvioita.

Rohkea voi tarttua ruoriin ja ohjata alusta tahtomaansa suuntaan. Huutoputken avulla voi lähettää komentoja muille aluksessa oleville. Merikartat ja signaaliliput tuovat leikkiin aitoa meriseikkailun tuntua. Laivassa on myös hienosti sisustettu kapteenin salonki ja ruuma.

Jos on liian pieni kapuamaan laivaan, voi merellä seilata myös pienemmän purjealuksen kyydissä tai käydä tutustumassa majakkaan.

Tyrskynmyskyn -näyttelytilan leikkiesineet koostuvat pääosin vanhoista käyttöesineistä. Tilasta löytyy myös merenalaisen maailman pehmoeläimiä sekä pieni lastenkirjoista koostuva laivakirjasto. Lasten merimuseo on suunniteltu 4-8-vuotiaille lapsille, mutta tilassa viihtyvät myös vanhemmat lapset.

Forum Marinum,
Turku



Lasten kaivoksella Outokummussa pääsee leikkimään malminrouhintaa. Kuva: Outokummun kaivosmuseo


Matka maan alle


Outokummussa sijaitsee suuri kaivosaiheinen teemapuisto, jonka rakenteet on rakennettu osittain vastaamaan Outokummun vanhan kaivoksen rakennuksia.

Lasten kaivoksen katetusta tilassa on Suomen suurin hiekkalaatikko, jossa voi laittaa kaivosmaailman opit käytäntöön ja leikkiä malminlouhintaa. Hiekkaa voi kaivaa kaivinkoneilla ja kuljettaa hihnoilla, aivan kuten kaivoksien löydöksiä. Alueelle on pystytetty muutama pyöräkuormaajan rengas, joiden ympärillä leikkimällä pystyy hahmottamaan, miten suuria oikeat kaivoskoneet ovat.

Teemapuiston suurin hienous on maanalaisuus. Museotunneli on kaivettu kummun läpi samaan tapaan kuin oikea kaivostunneli. Maan alle matkaaminen on jännittävä kokemus, johon valmistaudutaan pukemalla kaivoskypärät. Museotunnelissa voi käydä maanalaisessa kivinäyttelyssä ihmettelemässä eri puolilta maailmaa tuotuja mineraaleja.

Kaivosaiheisten leikkimahdollisuuksien lisäksi alueelta on muun muassa labyrintti, keppihevosrata ja polkuautorata. Teemapuisto tarjoaa runsaasti erilaista virikettä useammalle vierailulle.

Outokummun kaivosmuseo,
Outokumpu



Hyvinkäällä sijaitsevan Suomen Rautatiemuseon pihalla voi kesäisin ajaa puistojunalla. Kuva: Suomen Rautatiemuseo


Tsuku tsuku, lähdetään!

Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäällä on kaikenikäisten junista kiinnostuneiden suosikkikohde. Museo esittelee rautatieliikenteen kehitystä, rautatieläisammatteja ja matkustamisen historiaa aina 1870-luvulta nykypäivään. Perheen pienimmille mieleen jäävät todennäköisesti isokokoiset veturit ja vaunut.


Museon aulassa on alue, jossa voi testata omia radanrakentamistaitoja. Kuva: Suomen Rautatiemuseo

Museon aulassa on alue, jossa voi testata omia radanrakentamistaitoja ja leikkiä erilaisia junaleikkejä. Lisäksi museon työpajatilassa voi ihastella napinpainalluksella henkiin heräävää Linnanmäen pienoisrautatietä tai laittaa pystyyn veturileikit.

Työpajatilassa on sininen kapearaidehöyryveturi, jonka hytin sisälle voi kavuta leikkimään veturinkuljettajaa. Leikkejä varten kannattaa ottaa kaapista esille veturimiesten lakkeja ja takkeja. Kapearaidehöyryveturi on museon ainut veturi, johon voi kiivetä.

Lapset voivat yhdessä aikuisten kanssa pohtia, millainen veturinkuljettajan tai konduktöörin ammatti on ollut ennen vanhaan. Museon lukuisia vanhoja vetureita ja vaunuja ihaillessa voi pohtia, miten menopelit ovat muuttuneet rautateiden alkuajoista nykypäivään.

Rautatiemuseon puistosta löytyy kesäaikaan puistojuna, joka on erityisesti lapsivieraiden suosikki. Deeveri-veturi ottaa kyytiinsä pieniä ja isoja matkustajia sään salliessa ja tekee lenkin kauniin museopuiston ympäri.

Suomen Rautatiemuseo,
Hyvinkää



Sagalundin museon päätehtävä on ollut alusta alkaen perinteiden välittäminen tuleville sukupolville. Kuva: Kristiina Tiainen / Sagalund


Leikkejä vanhanajan tyyliin

Kansakoulunopettaja Nils Oskar Jansson perusti Sagalundin museon Vretan kansakoulun ympärille vuonna 1900. Museon päätehtävä on ollut alusta alkaen perinteiden välittäminen tuleville sukupolville.


Sagalundin 1800-1900 -lukujen tyyliin sisustetut leikkiympäristöt houkuttelevat erilaisiin leikkeihin. Kuva: Kristiina Tiainen / Sagalund

Nykyään museon pihapiiri koostuu lukuisista vanhoista rakennuksista ja monen ikäisille lapsille sopivista leikkiympäristöistä. Perheen pienimmät nauttivat vanhojen tilojen jännittävästä tunnelmasta ja kiinnostavista esineistä. Jokaisesta leikkiympäristöstä on esillä taustatietoa ja virikkeitä leikin aloittamiseen.

Ympäri vuoden avoinna olevassa päärakennuksessa on 1950-luvun kivijalkapuoti ja synnytyssairaala. Sairaalassa voi pukea ylleen sairaalan henkilökunnan asun ja hoitaa nukkeja. Kesäaikaan myös ulkorakennukset ovat avoinna leikille. Pihapiiristä löytyy muun muassa vanha navetta, koti ja koululuokka. Tuvassa voi viettää siivouspäivää, viedä matot ulos tampattavaksi ja ripustaa pyykit pyykkinarulle. Navetassa voi opetella lypsämään lehmää ja koululuokassa viettää oppituntia. Lisää tutkittavaa löytyy luovan leikin pajumajasta sekä pyörätuolillakin saavutettavasta aistipuutarhasta.

Leikkiympäristöt ovat 1800-1900-luvun tyyliin sisustettuja. Osa esineistä on aitoja vanhoja, osa käyttöön tarkoitettuja kopioita.

Sagalundin Museo,
Kemiö

Kaikki jutussa olevat museot ovat Museokortti-kohteita.

Teksti: Jenna Honkanen

Juttu on alunperin julkaistu Museo-lehden numerossa 02/2022. Tilaa Suomen ainoa museoalan aikakauslehti kätevästi verkkolomakkeella
.

Tilaa Museo-lehti tästä >

Kerro tästä myös ystävillesi!