Lataa uusi Museokortti-sovellus! Vanha sovellus on poistunut käytöstä. Lue lisää

5.3.2019

Taidetta kolmelta suomalaistaiteilijalta: Hannaleena Heiskalta (vas.), Nanna Sudelta ja Helene Schjerfbeckiltä.

Tutustu suomalaisiin supernaisiin museoissa – Museokortin naistenpäivän tärpit tuovat näkökulmia naiseuteen eri aikakausilta

Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty jo yli sata vuotta, 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Naistenpäivän kunniaksi poimimme kiinnostavaa taidetta naisilta sekä museoita ja näyttelyitä, joissa näihin teoksiin pääsee tutustumaan Museokortilla.

Juhli naistenpäivää 8. maaliskuuta museoissa, joissa voit esimerkiksi löytää kiinnostavia näkökulmia naiseuteen historiamme kautta, tutustua aikamme suuriin naistaiteilijoihin tai perehtyä kotimaisen nykytaiteen uusiin lupauksiin. 



Näkökulmia naiseuteen eri aikakausilta


Turun linna /// Muutama sananen naisista (8.3.2019–8.3.2020)
Turun linnan uusi näyttely kertoo Turussa vaikuttaneiden porvarisnaisten ja linnassa asuneen kreivitär Kristina Katarina Stenbockin kautta naisten elämästä 1600-luvun Turussa. Naisten värikkäiden elämänkäänteiden kautta piirtyy kuva elämästä aikana, jolloin kirkko ja yhteiskunta säätelivät käsityksiä naisten kasvatuksesta ja asemasta, sopivasta käytöksestä, rakkaudesta ja avioliitosta. 

Kuopion korttelimuseo /// Suomen supernaisia - Minna! -kuvitusnäyttely Minna Canthiin perustuvasta lasten kuvakirjasta (29.11.2018–10.3.2019)
Minna Canth oli ensimmäisiä naisten oikeuksien puolestapuhujia 1800-luvun lopulla. Canth kyseenalaisti teksteillään yhteiskunnassa vallinneita asenteita ja rakenteita. Kuopion korttelimuseossa oleva "Minnan salonki" oli kirjailijan työhuone ja vilkas suomalaisten kulttuurivaikuttajien seuraelämän keskus. Museossa on esillä parhaillaan kuvitusnäyttely ensimmäisestä lapsille suunnatusta suomalaisen naisen elämäkertakirjasta.

Lottamuseo /// Harmaat sisaret – Lääkintälottien tarina (2.3.2019–Joulukuu 2024)
Lottien työn katsotaan mahdollistaneen 100 000 miehen lähdön rintamalle toisen maailmansodan aikaan. Tuusulan Lottamuseon Harmaat sisaret – Lääkintälottien tarina -näyttelyssä pääsee tutustumaan lääkintäjaostossa työskennelleiden lottien kokemuksiin, tehtäviin, iloihin ja suruihin lottien omin sanoin. 

Lotta Svärd –järjestössä oli mukana enimmillään yli 230 000 naista ja tyttöä. Eteläpohjalaisten lottien toimintaan niin sodan kuin rauhan aikana voit tutustua myös Suojeluskunta- ja lottamuseossa Seinäjoella.



Tutustu taidehistoriamme merkittävimpiin naistaiteilijoihin


Suomen kautta aikain menestyneimmän naistaiteilijan Helene Schjerfbeckin taiteeseen pääsee tutustumaan esimerkiksi EKTA museossa Tammisaaressa, jonka pysyvä Helene Schjerfbeckin elämä ja taide -näyttely esittelee laajasti Schjerfbeckin taidetta. Ateneumin kokoelmista löytyy Schjerfbeckin kenties tunnetuin teos, Toipilas, vuodelta 1888. Myös Helsingin Kuusisaaressa sijaitsevassa Villa Gyllenbergissä Schjerfbeck on erityisen hyvin edustettuna.

Rauman taidemuseo sai vuoden 2009 alussa lahjoituksena arvokkaan Eino Valtosen (1890–1925) taidekokoelman  johon kuuluu pääasiassa suomalaista 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun taidetta. Kokoelmasta löytyy merkittävien kotimaisten naistaiteilijoiden, kuten Elin Danielson-Gambogin ja Ellen Favorin teoksia.

Riihimäen taidemuseon arvokkaaseen ja kansallisesti merkittävään kokoelmaan kuuluu runsaat 2 000 taideteosta ja esinettä. Pääosa on suomalaista kuvataidetta 1900-luvun alusta: maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa. Kokoelmasta löytyy mm. Helene Schjerfbeckin ja  Ellen Thesleffin tuotantoa.

HAM on omistanut kaksi saliaan pysyvästi Tove Janssonin tuotannon ja elämän esittelylle. Jansson oli monilahjakkuus: kuvataiteilija, kirjailija, kuvittaja, sarjakuvapiirtäjä – ja yksi tunnetuimpia suomalaistaiteilijoita maailmalla: Muumien äiti. Näyttelyssä pääsee tutustumaan taiteilijan teoksiin myös Muumihahmojen ulkopuolelta.

Serlachius-museo Göstassa on parhaillaan esillä Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide -näyttely, jossa esitellään lahjakas mutta taidehistorian unohtama taiteilija Olga Gummerus-Ehrström.


Tämän päivän taidetta naisilta – kotimaisen nykytaiteen uudet nimet


Hannaleena Heiska /// Turun taidemuseo (8.2.2019–19.5.2019)
Hannaleena Heiskan teokset saavat innoituksensa populaarikulttuurin kuvastosta ja ne kietoutuvat usein tieteen mahdollisuuksien ja elämän ja olemassaolon mysteerin ympärille. Näyttely koostuu maalauksista, piirustuksista ja filmimateriaalista. Heiskan tuotantoa nähdään tässä mittakaavassa nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Vuonna 2011 Heiska oli ehdolla Ars Fennica -palkinnon saajaksi. Hänen teoksiaan kuuluu Turun taidemuseon lisäksi useisiin merkittäviin kokoelmiin, kuten Nykytaiteen museo Kiasman, Göteborgin taidemuseon ja Saastamoisen säätiön kokoelmiin.

Nanna Susi In the Moods /// Jyväskylän taidemuseo (1.2.2019–12.5.2019)
Jyväskylän taidemuseon kevään 2019 päänäyttelyssä esittäytyy taidemaalari Nanna Susi (s.1967). Suurikokoisista, värikylläisistä ja tunteikkaista maalauksistaan tunnettu taiteilija on yksi maamme menestyneimmistä nykytaiteilijoista. Retrospektiivisessä näyttelyssä on maalauksia taiteilijan uran varhaisilta vuosilta 1990-luvulta tähän päivään asti. Kuvataideakatemiasta vuonna 1997 valmistunut Susi nousi suuren yleisön tietoisuuteen Vuoden nuori taiteilija 2000 - näyttelyssä, jolloin hän täytti suurikokoisilla ja värikkäillä maalauksillaan Tampereen taidemuseon salit. Suden valinta vuoden nuoreksi taiteilijaksi nähtiin merkkinä maalaustaiteen paluusta, erityisesti vahva värimaalaus koettiin kiinnostavana.

Taru Mäntynen – Kulkijan näyt /// Tampereen taidemuseo (23.2.2–19.5.)
Taru Mäntynen on Varkaudessa asuva kuvanveistäjä, joka on valmistunut Suomen Taideakatemian koulusta vuonna 1976. Mäntysen veistosten myyttisen maailmassa ihmisen ja eläimen rajat hämärtyvät ja sudet tanssivat. Mäntynen on inspiroitunut niin Kalevalasta kuin kalliomaalauksistakin ja tämä näkyy näyttelyn tunnelmassa. Kulkijan näyt on laaja katsaus 75 vuotta täyttävän Taru Mäntysen elämäntyöhön.

Elina Rämö: Happy Little Accidents /// Keuruun museo (4.2.2019– 21.3.2019)
Elina Rämö (s.1995) on Keuruulla varttunut nuori taiteilija, joka valmistuu keväällä 2019 kuvataiteilijaksi Kankaanpään taidekoulusta. Näyttely on Elina Rämön ensimmäinen yksityisnäyttely ja se esittelee lahjakkaan ja monipuolisen nuoren taiteilijan.

Karoliina Hellberg /// Didrichsenin taidemuseo (25.1.–5.5.)
Karoliina Hellberg (s. 1987) on Didrichsenin taidemuseon vuoden 2019 Pro Arte -taiteilija. Hellbergin työskentelyn keskiössä ovat maalaukset paperille ja kankaalle. Hellbergin värikkäistä maalauksista on helppo pitää.  Hellberg rakentaa näyttelynsä installaatiomuotoon: maalaukset kankaalle ja paperille, lasiesineet ja niitä ympäröivä tila tunnelmineen muodostavat kokonaisuuden.

Salla Tykkä /// Wäinö Aaltosen museo (WAM) (8.2.–19.5.)

Näyttely on ensimmäinen laaja retrospektiivinen katsaus kansainvälisesti tunnetun Salla Tykän tuotantoon Suomessa. Tykkä työskentelee pääasiassa videon ja valokuvan parissa. Näyttelyn läpäiseviä teemoja ovat katse, valta ja sukupuoli. Kuka katsoo ja miten? Kuka on katseen kohde? 

Anna Reivilä: Nomad /// Turun taidemuseo / (8.2.2019–31.3.2019)
Näyttelyn nimi viittaa vailla vakituista asuinpaikkaa olevaan kuljeskelijaan mutta myös työskentelyprosessiin, joka on ominaista valokuvaaja Anna Reivilälle. Mustavalkoiset luontokuvat vaativatkin syntyäkseen usein viikkojen vaelluksia asuttamattomilla alueilla.

Pia Sirén /// Hyvinkään taidemuseo (5.12.2019–8.3.2020)
Kuvataiteilija Pia Sirénin yksityisnäyttely koostuu tilasidonnaisesta teoksesta taidemuseon isoon saliin. Sirén tunnetaan keinotekoisista rakennetuista maailmoista ja luontoelämyksistä, jotka taiteilija koostaa rakennusmateriaaleista, kuten pressuista ja rakennustelineistä.

Outi Pieski: Čuolmmadit /// Oulun taidemuseo (2.2.2019–2.6.2019)
Utsjoella ja Mäntsälässä työskentelevä Outi Pieski tunnetaan saamelaisena nykytaiteilijana ja aktivistina, joka osallistuu herkillä ja monitulkintaisilla teoksillaan saamelaiskulttuurin dekolonisaatioon ja alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaan keskusteluun.


Vinkkejä museoiden naistenpäivän tapahtumiin


Naiset pääsevät moniin museihin naistenpäivänä maksutta sisään. Lenin-museo avaa ovet naisille juhlapäivän kunniaksi. Opaskierroksella perehdytään naistenpäivän historiaan ja laajemminkin naisten rooliin ja naisten aseman muutoksiin 1900-luvulla niin Suomessa kuin itärajan takanakin.

Espoon kaupunginmuseo KAMUssa tutustutaan naistenpäivän kunniaksi Tuhat tarinaa Espoosta -näyttelyn aktiivisiin naisiin kivikaudelta kaupunkiin. 

EMMAssa naisilla on mahdollisuus saada itsestä taiteilijan piirtämä voimauttava muotokuva!

Katso kaikki kaikki naistenpäivän tapahtumat täältä!

 

Kerro tästä myös ystävillesi!

  • Facebook
  • X
  • Instagram
  • WhatsApp