Katso syksyn 20 uutuusnäyttelyä – Tove Janssonin harvinaisuuksia ja suurnimiä van Goghista Munchiin
Syksyn näyttelyissä voit matkustaa arjen ulkopuolelle: uppoudu Tove Janssonin taianomaisiin ja ennennäkemättömiin maailmoihin, astu sisälle nykysarjakuvaan, sukella Australian alkuperäiskansojen unimaailmaan, mene moikkaamaan Tiitiäistä kumppaneineen tai lähde äärettömään avaruuteen Linnunradan kierrokselle. Matkalippuna toimii Museokortti!
Syksyn näyttelyt eivät jätä kylmäksi. Helsingin Taidehalli muuttuu minigolfradaksi, jolla pyörii kissan olemusta etsiviä tanssijoita, ja Ateneumin 1800- ja 1900-lukujen modernia taidetta esittelevä Gothic Modern -näyttely tuo esille muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Vincent van Goghin, Edvard Munchin, Hugo Simbergin ja Helene Schjerfbeckin teoksia.
HAM Helsingin taidemuseo esittelee Tove Janssonin kunnianhimoista, mutta vähemmän tunnettua seinämaalaustuotantoa ennennäkemättömän laajasti aina pienemmistä koristemaalauksista monumentaalikoon teoksiin.
Turun Ars Novan Us And Them – läheltä ja kaukaa -kokoelmanäyttelyssä nähdään muun muassa Petri Ala-Maunuksen jättimäisen vaikuttaivia maalauksia.
Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella pääsee ihailemaan teoksia Maaria Wirkkalan yli 40-vuotisen uran varrelta. Wirkkalan teokset yhdistävät puhuttelevalla ja runollisella tavalla kuvanveistoa, installaatiotaidetta, videokuvaa ja performatiivisuutta.
Osta Museokortti ja ota syksystä ilo irti >
Hauskoja menoja myös lapsiperheille: Tervehdi Tiitiäistä ja koe näyttely koko keholla
Alexander Reichstein on luonut Kirsi Kunnaksen lastenrunoista kolmiulotteisen maailman, jossa runojen valloittavat hahmot seikkailevat Mikkelin taidemuseon Tiitiäisen aika -näyttelyssä.
Jyväskylän taidemuseossa on taidenäyttely eri aisteille ja koko keholle: Lastenkulttuurikeskus Kruunupään tuottamassa KEHONA-näyttelyssä keho ja kosketus vaikuttavat taideteoksiin ja kokemukseen niistä.
Lisää lasten museomenoja löydät täältä >
Listasimme 20 syksyn uutuusnäyttelyä ympäri Suomen – ota vinkit talteen!
HAMin monumentaalinen näyttely esittelee Tove Janssonin julkisiin tiloihin toteuttamia tilaustöitä, joissa taiteilijan päämääränä oli tuottaa ympärilleen kauneutta ja elämäniloa sekä tarjota aineksia tarinoiden maailmaan. Tove Jansson: Lintu sininen, 1953. © Tove Janssonin kuolinpesä. Kuva: HAM / Maija Toivanen. |
1. Tove Jansson – Paratiisi
HAM Helsingin taidemuseo, Helsinki | 25.10.2024–6.4.2025
Tove Jansson – Paratiisi esittelee Tove Janssonin (1914–2001) julkisia teoksia ennennäkemättömän laajasti. HAMin kaarihalli luo loistavat puitteet monumentaalimaalausten, niiden luonnosten ja kookkaiden työpiirrosten esittelyyn. Taiteilijan apunaan käyttämiä, valmiiden teosten kokoisia hiilipiirroksia ei ole aiemmin esitelty, ja suuri osa piirroksista on avattu rullistaan ensimmäistä kertaa HAMin näyttelyä varten. Näyttely esittelee taiteilijan kunnianhimoisen, mutta vähemmän tunnetun seinämaalaustuotannon koko laajuudessaan, pienemmistä koristemaalauksistaan monumentaalikoon teoksiin. Lue lisää >
Keskiajan ja renessanssin taide tarjosi 1800-luvun ja 1900-luvun taiteilijoille emotionaalista materiaalia ja tapoja käsitellä ihmisen perimmäisiä tuntemuksia sekä syntymää, kuolemaa, kärsimystä ja seksuaalisuutta. Edvard Munch: Kuolinvuoteen ääressä (1896). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. |
2. Gothic Modern – Pimeydestä valoon
Ateneumin taidemuseo, Helsinki | 4.10.2024–26.1.2025
Kansainvälinen näyttely esittelee 1800- ja 1900-lukujen modernia taidetta, joka sai vaikutteita eurooppalaisesta keskiajan ja pohjoisen renessanssin taiteesta. Monipuolisen näyttelyn teemoihin kuuluvat kuolema ja rituaalit, mutta myös seksuaalisuus ja valaistuminen. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Arnold Böcklin, Lucas Cranach vanhempi, Akseli Gallen-Kallela, Vincent van Gogh, Theodor Kittelsen, Käthe Kollwitz, Edvard Munch, Hugo Simberg, Helene Schjerfbeck, Marianne Stokes ja Gustave Van de Woestyne. Maalausten ja grafiikan teosten lisäksi esille saadaan myös esineitä, veistoksia ja huonekaluja. Näyttely pohjautuu pitkään tutkimusprojektiin, joka on tarkastellut ensimmäistä kertaa sitä, miten modernin ajan taiteilijat kiinnostuivat keskiajan taiteesta. Lue lisää >
Mediataiteen, tekstin, installaatioiden, performanssien ja monien eri yhteisöjen kanssa työskentelevä Nastja Säde Rönkkö sai lontoolaisen Beaconsfield Galleryn, Serlachiuksen ja Suomen Lontoon instituutin myöntämän kolmannen Below Zero -palkinnon 2023 ja toteutti teoksen palkintoon sisältyneen mentoroidun residenssin yhteydessä. Kuva: Nastja Säde Rönkkö, salt in our blood, in our sweat, in our tears, 2023, stillkuva kolmikanavaisesta videoteoksesta. |
3. Nastja Säde Rönkkö: salt in our blood, in our sweat, in our tears
Serlachius Kartano, Mänttä-Vilppula | 7.9.2024–23.3.2025
Palkitun ja kansainvälistä mainetta niittääneen on Nastja Säde Rönkön (s. 1985) syksyn näyttely on traaginen tarina kadonneesta rakkaudesta. Kyyneleistä sekä veri- ja hikipisaroista syntyy traaginen tarina kadonneesta rakkaudesta ja sen kaoottisista emotionaalisista seurauksista. Rönkön videoinstallaatiota vie eteenpäin runollinen teksti: intiimit, monitulkintaiset säkeet kertovat paitsi rakkaudesta, myös kadonneesta ja löydetystä identiteetistä, arpeutuneesta planeetasta ja alati muuttuvasta maailmastamme. Lue lisää >
4. Linnunradalla
Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki | 15.11.2024–30.3.2025
Matti Petäjä, 5/72, 1972. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen |
Avaruuden äärettömyys ja sijaintimme tällä planeetalla ovat ihmiselle mysteeri, josta myös taiteilijat ovat ammentaneet. Näyttely johdattaa pohtimaan ihmisen suhdetta ympäristöönsä, muihin lajeihin ja teknologiaan. Näyttelyssä on esillä teoksia 23 taiteilijalta. Mukana on maalauksia, valokuvia, kollaaseja, esinekoosteita, grafiikkaa, videoita, installaatioita ja yksi robotti. Näyttelyn vanhin teos on 1700-luvulta, tuoreimmat vuodelta 2024. Useimmat teoksista ovat esillä ensi kertaa Kiasmassa. Mikä on ihmisen osa ja tulevaisuus maailmankaikkeudessa? Lue lisää >
Ars Novan näyttelyssä on esillä paikallista nykytaidetta ja teoksia museon kokoelmista. Petri Ala-Maunus, No Man's Land, öljy kankaalle, 2013. |
5. Us And Them – läheltä ja kaukaa
Ars Nova, Turku | 4.10.2024–19.1.2025
Taiteilijat ovat kautta aikojen ammentaneet samasta lähteestä, vaikka eläisivätkin eri aikoina ja eri paikoissa – puhutaan taiteen yhteisestä projektista. Taiteilijoiden arkipäiväisestä yhteistyöstä kumpuaa myös heidän oma erityisyytensä, joka sallii erilaisuudet ja samanlaisuudet. Meillä kaikilla on yhteinen taivas. Näyttelyssä on esillä paikallista nykytaidetta ja teoksia museon kokoelmista. Mukana näyttelyssä ovat: Vesa Aaltonen, Toni Hautamäki, Sini-Meri Hedberg, Heikki Marila, Jouna Karsi, Kaari Könönen, Petri Ala-Maunus, Mikko Paakkola, Mikko Paakkonen, Jarkko Rantanen ja Wilma Touru. Lue lisää >
Seitsemän sisaren tarinaa ja laululinjaa esittelevä näyttely on tehty yhteistyössä Australian kansallismuseon kanssa. Kuva: Museokeskus Vapriikki |
6. Songlines – Australian seitsemän sisarta
Museokeskus Vapriikki, Tampere | 11.10.2024–30.3.2025
Värikäs ja visuaalisesti vaikuttava näyttely sukeltaa syvälle Australian alkuperäiskansojen unimaailman tarinoihin. Aboriginaalien myyttisen uniajan laululinjatarinat ovat Australian mantereen syntykertomuksia. Ne muodostavat tarinoiden, tapojen ja tiedon verkoston halki laajan mantereen ja kertovat Australian historian aboriginaalien näkökulmasta. Laululinjat muodostavat tarinan muotoon piirretyn kartan maastosta ja kertovat, miten uniajan esi-isät loivat kunkin pinnanmuodon, opettivat käyttämään maan antimia ja antoivat yhteisöille käyttäytymissääntöjä. Seitsemän sisaren tarina on yksi Australian tärkeimmistä laululinjoista, ja se kerrotaan näyttelyn teosten ja esineiden välityksellä. Näyttely on tehty yhteistyössä Australian kansallismuseon kanssa ja tuo annoksen auringonpaistetta Suomen syksyn harmauteen. Lue lisää >
Ulla Wiggen kuvasi maalauksissaan 1960-luvulla teknologisen kehityksen murrosta ja laitteiden yksityiskohtaisia sisuksia, kuten piirilevyjä ja elektronisia komponentteja. 1970-luvulla taiteilija siirtyi ihmisten maalaamiseen ja kouluttautui psykoterapeutiksi. 2020-luvulta lähtien hän on keskittynyt maalaamaan yksinomaan iiriksiä ja pupilleja. Ulla Wiggen, Iris XXVIII Jan, 2023. Saastamoisen säätiön taidekokoelma. |
7. Ulla Wiggen: Passage
EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Espoo | 18.9.2024–26.1.2025
EMMAssa avautuu ruotsalaisen taidemaalari Ulla Wiggenin (s. 1942) yksityiskohtaisia maalauksia esittelevä retrospektiivinen näyttely. Passage -näyttely esittelee taiteilijan ikonista tuotantoa hänen yli 60 vuotta kestäneen uransa varrelta. Kokonaisuus tuo esiin Wiggenin tuotannon laajuuden, kuten hänen syvän kiinnostuksensa ihmisen ja teknisten laitteiden perusteellista tutkimista kohtaan. Näyttelyn myötä Ulla Wiggenin tuotantoa nähdään ensi kertaa näin laajasti Suomessa. Lue lisää >
Maaria Wirkkala, What has happened – What will happen. Northern Alps Art Festival 2020-2021 (Nagano, Japani). Kuvaaja: Tsuyoshi Hongo |
8. Maaria Wirkkala: EDES TAKAISIN Back for a moment
Sara Hildénin taidemuseo, Tampere | 12.10.2024–19.1.2025
Sukupolvensa merkittäviin suomalaistaiteilijoihin kuuluva Maaria Wirkkala (s. 1954) on ollut monella tapaa uranuurtaja niin estetiikassaan, materiaalin käytössään kuin käsitteellisessä lähestymistavassaan. Hän on yhdistänyt taiteessaan puhuttelevalla ja runollisella tavalla kuvanveistoa, installaatiotaidetta, videokuvaa, jopa performatiivisuutta. Tila, valo ja aika ovat hänen teostensa keskeisiä teemoja. Wirkkalalle myönnettiin kaikkien aikojen ensimmäinen Ars Fennica -palkinto vuonna 1991. Sara Hildénin taidemuseon näyttely EDES TAKAISIN Back for a moment on takautuva katsaus Maaria Wirkkalan yli 40-vuotisen uran varrelle. Esille tulee myös tätä näyttelyä varten tehtyjä uusia teoksia. Lue lisää >
Ripustuskuva Tiitiäisen aika -näyttelystä Päivälehden museossa / Hanging image from the Tumpkin’s Time exhibition at Päivälehti Museum, 2022. Kuva: Ida Pimenoff © |
9. Tiitiäisen aika
Mikkelin taidemuseo, Mikkeli | 12.10.2024–2.3.2025
Vuosi 2024 on rakastetun akateemikko, runoilija, lastenkirjailija ja suomentaja Kirsi Kunnaksen (1924–2021) 100-vuotisjuhlavuosi. Taiteilija Alexander Reichstein on luonut Kunnaksen lastenrunoista kolmiulotteisen Tiitiäisen aika -näyttelyn, joka tuo runojen valloittavat hahmot Mikkelin taidemuseoon. Näyttelyssä runojen päähenkilöt – Tiitiäinen, Herra Pii Poo, Jaakko Vaakko Vesirotta ja Metsähiisi – vievät näyttelyvieraan yllätykselliselle seikkailumatkalle Satupuun katveeseen. Näyttelykokemus saa syvyyttä runojen alkuperäisistä kuvituksista, joista jokainen sukupolvi tunnistaa oman aikansa. Lue lisää >
Larissa Sansour & Søren Lind: As If No Misfortune Had Occurred in the Night, 2022.Larissa Sansour |
10. Larissa Sansour
Amos Rex, Helsinki | 9.10.2024–2.3.2025
Palestiinalais-tanskalaisen, ja Lontoossa asuvan, Larissa Sansourin tiivistunnelmaisessa näyttelyssä menneisyys ja mahdolliset tulevaisuudet kohtaavat. Taiteilijan videoteoksissa ja installaatioissa ajankohtaiset aiheet kietoutuvat kuviteltuihin maailmoihin futurismin, arkistokuvan ja oopperankin kuvaston kautta. Näyttelyn erilaista ymmärrystä ja myötätuntoa herättävät teokset ovat suurimmalta osin syntyneet tiiviissä yhteistyössä tanskalaisen kirjailijan ja ohjaajan Søren Lindin kanssa. Lue lisää >
Tanssija Janne Kilpiö Kirsi Jaakkolan teoksen Ylilento edessä KEHONA-näyttelyssä. Kuva: Jyväskylän taidemuseo |
11. KEHONA – Kirsi Jaakkola, Toni Lehtola, Sanna Pajunen ja Veijo Setälä
Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä | 20.9.2024–19.1.2025
Lastenkulttuurikeskus Kruunupään tuottama KEHONA on taidenäyttely eri aisteille ja koko keholle. KEHONA-näyttelyssä keho ja kosketus vaikuttavat taideteoksiin ja kokemukseen niistä: eri aistit tuottavat teoksista erilaista tietoa ja kokemusta.Teokset ovat konkreettisessa vuorovaikutuksessa kokijan kanssa. Näyttelyn lähtökohtina ovat olleet teosten kosketeltavuus, moniaistisuus ja eri ikäryhmien huomioiminen. Lue lisää >
Neuvostoliitolle talvisodassa menetetyt ulkosaarer huomaa niiden yli lennettäessä, ja Suursaaren erottaa Kotkan satamasta tähyillessä, mutta alueiden merkitys on unohtunut. Kuva: Juha Metso, Suursaari |
12. Menetetyt saaret
Kymenlaakson museo, Kotka | 29.11.2024–20.4.2025
Juha Metso, Marjo Näkki ja Mika Rokka ovat dokumentoineet jälkipolville sen, mitä on jäljellä Neuvostoliitolle talvisodassa menetetyistä ulkosaarista: Suursaaresta, Lavansaaresta, Tytärsaaresta ja Seiskarista. Ainutlaatuinen valokuva- ja videomateriaalia kertoo saarten luonnosta ja tämänhetkisistä asukkaista sekä kuvaa suomalaisten alueille aikanaan jättämiä jälkiä. Toisin kuin Karjala, Suomenlahden itäiset saaret ovat kuin poispyyhityt suomalaisesta lähimuistista. Nyt saaret – erityisesti Suursaari – ovat saaneet ajankohtaisen merkityksen, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt jännitteitä myös Itämerellä ja Suomenlahden pohjukassa. Lue lisää >
Kuva: Johanna Pisto, A cup of tea, 2022 |
13. Johanna Pisto & Team
Aalto2, Jyväskylä | 9.11.2024–19.1.2025
Johanna Piston ja monialaisen työryhmän interaktiivinen taidenäyttely yhdistää kuvataiteen, musiikin, videon, muotoilun ja teknologian. Näyttely tarjoaa kävijöille toiminnallista taidetta, kokeellisia elämyksiä, vaihtelevia pintoja, värejä ja äänimaailmoja. Teoksissa on hyödynnetty digitekniikkaa muun muassa laserkaiverrusta, tasoleikkausta ja uv- ja sublimaatiotulostamista. Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeen pohjalta sovelletaan ensimmäistä kertaa Kaikutiimin kehittelemiä sensoreita kuvataiteeseen. Teokset reagoivat kosketukseen tuottaen samalla ääntä ja liikkuvaa kuvaa. Lue lisää >
Pancor Poetics -näyttelyssä yleisö liikkuu erikoisella minigolfradalla, ja välillä jaloissa voi pyöriä kissa. Pontus Pettersson, Pancor Poetics. Kuva: Nemo Hinders Stocklassa |
14. Pontus Pettersson: Pancor Poetics
Helsingin Taidehalli | 7.11. - 10.11.2024
Taidehalli muuttuu marraskuussa vihreällä vuoratuksi minigolfradaksi. Yllätyksekäs ja kokemuksellinen Pancor Poetics on tanssitaiteilijoiden kanssa toteutettu vuorovaikutteinen teos, jossa minigolfradalla kiertelevät tanssitaiteilijat tavoittelevat kissan olemusta – ei kissan esittämistä. Teos esitetään osana Taidehallin ja Liikkeellä marraskuussa -festivaalin yhteistä ohjelmistoa. Millaisia ruumiillisia, sosiaalisia ja koreografisia oivalluksia kissana oleminen synnyttää? Lue lisää >
Minigolfradan ja kissojen väistyttyä Helsingin Taidehallissa esitellään loppuvuoden ajan HUSin laajaa taidekokoelmaa näyttelyssä Taide pidentää ikää – reseptejä HUSin taidekokoelmasta.
Tove Kjellmarkin yksityisnäyttely Hevonen, robotti & mittaamaton esittelee hybridiveistoksia, videoita ja piirustuksia. Kuva: The Horse, the Robot & the Immeasureable |
15. Tove Kjellmark: Hevonen, robotti & mittaamaton
Seinäjoen taidehalli, Seinäjoki | 7.9.2024–4.1.2025
Hevosilla ja ihmisillä on pitkä yhteinen historia, jossa hevonen toimi pitkään miltei robotin roolissa, ihmisen ohjaamana. Vaikka sittemmin koneet ja robotit ovat korvanneet hevosen ihmisen työvälineenä, hevosen on edelleen toimittava ihmisen tahdon mukaan ansaitakseen oikeutensa olemassaoloon. Kjellmark näyttää teoksillaan, miten suhteemme eläimiin ja koneisiin paljastaa jotain merkittävää ihmiskeskeisestä, antroposentrisestä, maailmankuvasta. Lue lisää >
Tuomivaaran teosten aiheisiin liittyy usein huoli ympäristön tilasta. ”Kaduttaa, etten ole enemmän ottanut töissäni kantaa luonnon puolesta. Seuraan siihen liittyviä muutoksia läheltä ja ne vaikuttavat sekä tietoisesti että alitajunnan kautta työskentelyyni", hän sanoo. Teos: Teuvo Tuomivaara: Talvi, pronssi, 1995. Kuva: Tatu Kantomaa / Rovaniemen taidemuseo |
16. Teuvo Tuomivaara – Huuto metsästä
Rovaniemen taidemuseo Korundi, Rovaniemi | 27.9.2024–12.1.2025
Teuvo Tuomivaara on ammattimaisen kuvanveiston uranuurtaja Lapissa. Pohjoinen synnyinseutu ja asuinpaikka ovat muokanneet vahvasti taiteilijan uraa 1970 -luvulta lähtien. Metsä, vaarat ja vesistöt ovat jättäneet pysyvän jäljen Tuomivaaran monipuoliseen ja laajaan tuotantoon. Tuomivaaran taiteessa onkin nähtävissä omakohtainen vahva luontoyhteys ja pohjoisen ankarissa luonnonoloissa selviytyminen. Lue lisää >
Kajaanin taidemuseo sai vuonna 2022 taiteilija Niilo Hyttisen perikunnalta lahjoituksena 19 teosta, joihin on mahdollisuus tutustua taidemuseon syysnäyttelyssä.. Niilo Hyttinen: Hanskat, 1964, öljy. Kuva Pekka Agarth. |
17. Niilo Hyttinen
Kajaanin taidemuseo, Kajaani | 12.9.2024–24.11.2024
Niilo Hyttinen (1940–2010) on yksi Kainuun alueen tunnetuimmista kuvataiteilijoista, jonka valtakunnallisesti merkittävään tuotantoon on tallentunut suomalaisen elämäntavan murros jälkiseurauksineen. Hyttisen teosten humaani näkökulma tekee niistä yhä ajankohtaisia. Hänet muistetaan kehitysaluesarjastaan ja suomalaisen miehen kuvaajana, joka oli aina inhimillisyyden puolella, huumoria unohtamatta. Lue lisää >
”Kintsugi opettaa hyväksymään elämän jäljet, olemme lopulta sellaisia kuin olemme myös hajoamisen kokemusten ansiosta”, sanoo Eeva Jokinen, yksi näyttelyn järjestäjistä. Kuva: Eeva Jokinen |
18. Kintsugi - Ajan jälkiä
Suomen käsityön museo, Jyväskylä | 28.9.2024–24.10.2024
Kintsugi on vuosisatoja vanha japanilainen taidemuoto, jossa keramiikkaa korjataan urushi-lakan avulla. Korjaussaumat ja paikat viimeistellään perinteisesti aidolla kullalla. Kintsugi – Ajan jälkiä on ensimmäinen Suomessa järjestetty Kintsugi-näyttely. Nähtävillä on suomalaistaiteilijoiden töitä sekä muun muassa japanilaisen kintsugimestari Mitsumi Iraharan töitä. Lue lisää >
Ensimmäinen kuvakerros koostuu Aaltojen perhealbumin yksityisistä valokuvista , toinen paikoista, joissa Aino Aalto työskenteli ja joissa näkyy vielä jälkiä hänen työstään ja elämästään. Kuva: Kirsten Kleie |
19. Ainoa etsimässä
Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Alajärvi | 30.8.2024–27.9.2024
Millainen Aino Aalto oli ihmisenä, arkkitehtina, äitinä ja toimitusjohtajana? Aino Aallon elämän ja suunnittelutyön tutkimus ja dokumentointi on jäänyt huomattavasti vähemmälle kuin Alvar Aallon. Ehkä juuri siksi Aino näyttäytyy jälkipolville hieman etäisenä ja mystisenä hahmona. Kirsten Keleien valokuvanäyttely Villa Väinölässä tuo esiin uuden näkökulman Aallon perheen elämään. Valokuvateokset syntyvät päällekkäisistä kaksoisvalotuksista mustavalkofilmille. Lue lisää >
Syksyn kahdessa erillisessä nykysarjakuvanäyttelyssä tutkitaan sarjakuvia tilallisina teoksina. Esillä on useiden taitelijoiden töitä, Kouvolassa muun muassa kuvan teos Pauliina Mäkelältä; Oculotopia I, 2022, lyijykynä paperille. Kuva: Pauliina Mäkelä. |
20. Nykysarjakuvan monet muodot: Kuumat kuplat & Ruutujen kapina
Poikilo-museot, Kouvolan taidemuseo ja kaupunginmuseo, Kouvola | 26.9.2024–5.1.2025
Kuopion taidemuseo, Kuopio | 18.10.2024–5.1.2025
Nykysarjakuvaan pääsee tänä syksynä tutustumaan sekä Kuopiossa että Kouvolassa. Kuopion taidemuseoon nykysarjakuva lataa tilallisia teoksia, ääntä, videoita, liikettä ja aikamatkailun tunnetta. Näyttelyssä tutkitaan sarjakuvaa tilan taiteena, sen mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia seinämaalausten, installaatioiden ja monikanavaisten teosten kautta. Myös Kouvolan näyttelyssä kysytään, mitä on tilallinen sarjakuva. Näyttelyn teoksissa tilallisuus ilmenee paitsi kuvien ja käsikirjoituksien sisäisissä tiloissa, myös kolmiulotteisuutena, liikkeenä ja ajallisuutena. Museotilassa sarjakuvat voivat herätä eloon ja niiden maailmoihin saattaa kirjaimellisesti kävellä sisälle. Molemmissa näyttelyissä on vaikuttava taiteilijakaarti.
Lue lisää Kouvolan Kuumat kuplat -näyttelystä >
Lue lisää Kuopion Ruutujen kapina -näyttelystä >
Katso kaikki syksyn näyttelyt täältä >
Kuva: Krista Ylinen / Museokortti |
Rikasta arkeasi Museokortilla!
Museokortti avaa ovet yli 360 kohteeseen ympäri Suomen ja ympäri vuoden. Kortti on loistava reissukaveri, jonka kanssa voit piipahdella spontaanisti yllättävissäkin kohteissa tai suunnitella laajoja museokierroksia eri teemoilla ja eri paikkakunnilla.