Lataa uusi Museokortti-sovellus! Vanha sovellus on poistunut käytöstä. Lue lisää

13.8.2021

Ilja Repin, Tove Jansson, Stanley Kubrick, Banksy... Vielä ehdit näihin näyttelyihin!

Kokosimme menovinkit loppukesään! Kierrä nämä suositut näyttelyt ennen kuin syksyn uutuudet saapuvat ilahduttamaan pimeneviä iltoja.

Helsingissä elokuun aikana päättyy monia hittinäyttelyitä, kuten Ilja Repin Ateneumissa, Tove Jansson Didrichsenin taidemuseossa ja Stanley Kubrick Suomen valokuvataiteen museo K1:ssä.

Tampereella kannattaa poiketa katsomassa syyskuun alussa päättyvä Vuoden nuori taiteilija 2021 – Joel Slotte ja Kangasalalla Reidar Särestöniemen värikylläiset teokset.

Keramiikkaa ja puuta yhdistävät Anu Pentikin installaatiot ovat nähtävissä vielä syyskuussa Turun WAMissa. Muista myös Serlachius-museoiden vuoden museotapaus Banksy, joka on lokakuun alkuun esillä.

Katso Museokortin 12 näyttelyvinkkiä:



Ilja Repin: Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (1880–1891). Venäläisen taiteen museo.

1. Koe kansainvälinen mestari Ilja Repin

Ateneumin taidemuseo, Helsinki | 29.8.2021 asti

Taidemaalari Ilja Repin (1844–1930) tunnetaan ennen muuta psykologisen ihmiskuvan ja venäläisen kansankuvauksen mestarina.

Ilja Repinin näyttely esittelee tunnetuimpia historiallisia maalauksia ja aikansa kulttuurivaikuttajien muotokuvia. Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt Repin on Venäjän kuuluisin taidemaalari ja myös suomalaisten rakastama: hänen ateljeekotinsa oli Suomen puolella Terijoen Kuokkalassa vuosina 1903–1930.

Näyttely on ensimmäinen Repinin koko uraa esittelevä katsaus Suomessa 2000-luvulla. Näyttelyssä on esillä yli 140 maalausta ja paperipohjaista teosta yli kuudenkymmenen vuoden ajalta. Suuri osa teoksista nähdään ensimmäistä kertaa Helsingissä. Esillä on myös Ateneumin kokoelmaan kuuluvia Repinin teoksia.

Pääsyliput näyttelyyn: Kaikki näyttelyn ennakkoliput on myyty loppuun. Lippuja myydään vain ovelta, jolloin tulee varautua jonottamiseen. Lisätiedot: https:/­/­ateneum.fi/­uutiset/­liput-vain-ovelta/­

Lue lisää >


2. Astu Stanley Kubrick visuaaliseen, unenomaiseen maailmaan

Suomen valokuvataiteen museo K1, Helsinki | 29.8.2021 asti


Stanley Kubrick for Look Magazine. Rosemary Williams, Show Girl. 1949. Museum of the City of New York. The LOOK Collection. X2011.4.11169.9A. Gift of Cowles Magazines, Inc., 1961. Used with permission of SK Film Archives and Museum of the City of New York.

Elokuvaohjaaja Stanley Kubrickin elokuville tunnusomaista on näyttävä, unenomainen ja epätavallinen visuaalisuus. Tämä tyyli teki Kubrickista yhden maailman tunnetuimmista ohjaajista, ja se on hyvin nähtävissä hänen suosituimmissa elokuvissaan, kuten Tohtori Outolempi, 2001: Avaruusseikkailu ja Kellopeliappelsiini.

Harva tietää, että Kubrick aloitti työnsä lehtikuvaajana. Juuri nuo vuodet valokuvauksen parissa auttoivat häntä hiomaan omaa tyyliään ja valmistelivat Kubrickia elokuvaohjaajan uraan. Näyttely Kubrickin varhaisvuosien lehtikuvista tarjoaa kurkistuksen paitsi ohjaajan uskomattomaan visuaaliseen maailmaan, myös 1940-luvun sodanjälkeiseen Amerikkaan.

Lue lisää >


3. Tove Jansson – Maalaaminen on kaikkein tärkeintä

Didrichsenin taidemuseo, Helsinki | 22.8.2021 asti


Tove Jansson: Tupakoiva tyttö / Rökande flicka / The smoking girl, 1940

Näyttely esittelee Tove Janssonin uraa kuvataiteilijana. Tove Jansson (1914–2001) oli monilahjakkuus. Hän kuvitti, kirjoitti aikuisille ja lapsille sekä piirsi sarjakuvia. Pitkän uran läpi kuvataiteilijuus ja maalaaminen säilyivät hänelle kuitenkin kaikkein merkityksellisimpinä.

Maalaaminen on kaikkein tärkeintä -näyttely esittelee Janssonin lähtökohdat: taiteilijakodin perinnön sekä nuoren taidemaalarin kehityksen ystäväpiirin kuvataiteeseen heijastaen. Ensimmäinen ajallinen painopiste osuu 1930- ja 1940-luvuille – aikaan, jolloin menestyksekkäät kirjailijan ja kuvittajan toimet eivät kilpailleet Janssonin ajasta taidemaalarina. Janssonin taiteen rinnalla nähdään teoksia taiteilijatovereilta, mm. Sam Vannilta, Eva Cederströmiltä, Tapio Tapiovaaralta ja Ina Collianderilta.

Toinen painotus osuu 1950–60-lukujen taitteeseen, jolloin Jansson koki esittävien maalaustensa olevan ajasta jääneitä ja seurasi suuntausta kohti abstraktia – silti edelleen kuvaavia, kerronnallisia elementtejä teoksiin sisällyttäen. Muutosta havainnollistavien teosten rinnalla nähdään 1950- ja 1960-lukujen teoksia saman sukupolven taiteilijoilta, mm. Lars-Gunnar Nordströmiltä, Anitra Lucanderilta Tuulikki Pietilää unohtamatta.

Näyttelyvierailun voi myös varata etukäteen Didrichsenin verkkosivuilta.

Lue lisää >



Yleisnäkymä Banksy. A Visual Protest -näyttelystä.

4. Banksy. A Visual Protest -näyttely esittelee maailman kuuluisimman katutaiteilijan

Serlachius-museo Gösta, Mänttä-Vilppula | 10.10.2021 asti

Banksy on Bristolista kotoisin oleva, virkavaltaa vuosikaudet pakoillut katutaiteilija, jonka henkilöllisyyttä ei edelleenkään tiedetä. Hän on kapinoitsija, jonka kaupallisuutta irvailevista teoksista keräilijät maksavat nykyisin huippuhintoja

Näyttely esittelee maailman kuuluisimman katutaiteilijan, jonka visuaalisesti taidokkaat ja purevat teokset sisältävät myös inhimillisyyttä ja lämmintä huumoria. Milanolaisen 24 Ore Culturan kanssa yhteistyössä toteutettava näyttely tuo Banksyn tuotantoa ensimmäisen kerran näin laajasti Suomeen.

Näyttely sisältää noin seitsemänkymmentä eri kokoelmista lainattua teosta, erityisesti tunnettuja esimerkkejä taiteilijan varhaistuotannosta. Kyseessä ei ole Banksyn virallinen näyttely, sillä taiteilija itse ei ole sitä auktorisoinut. Näyttelyn kuraattori on Gianni Mercurio.

Serlachius-museoihin ei ole Banksyn ajattelun mukaisesti lainkaan pääsymaksua näyttelyn aikana. Serlachius-museoiden verkkosivuilta voi kuitenkin varata ennakkoon vierailuajan näyttelyyn.

Lue lisää >


5. Ritarit ratsastavat Vapriikkiin – kiiltävät haarniskat, hurjat aseet ja kiehtovat tarinat tuovat ritariajan Tampereelle

Museokeskus Vapriikki, Tampere | 5.12.2021 asti

Keskiajan haarniskoitu ritari ja hänen hevosensa olivat aikansa pelottavin sotakone, joka lähetettiin rynnäköimään keskelle vihollisjoukkoa. Haarniskan sisällä ratsasti kuitenkin ritariromantiikan ihanteen mukaisesti herkkä mies, joka lasketteli liukkaasti runoja rakkaalleen ja saattoi pyörtyä pakahduttavan tunnekuohun iskiessä.

Vapriikin näyttelyssä perehdytään ritariluokan syntyyn sekä ritarien koulutukseen, varustukseen ja elämään niin kotilinnoissa, turnajaisissa kuin taistelukentilläkin. Samalla esitellään tunnetuimpia ritareita ja pohditaan, miten ritarillisuus ja ritarilaitos näkyvät edelleen nykypäivässä. Muutama myytti tulee kumotuksi, ja esiin nousee myös kysymys: olivatko linnanneidot tosiaan pulassa?

Ritarit-näyttelyn noin 200 esineen joukossa on muun muassa mestarillisesti taottuja ja upeasti koristeltuja ja haarniskoita, kypäriä, miekkoja, kilpiä, peitsiä sekä ritarin hevoselle kuuluneita varusteita Euroopan eri haarniskatyöpajoista.

Lue lisää >



Reidar Särestöniemi, Kevät, 1977, öljy ja tempera kankaalle, 150 x 150 cm. Kirsi ja Keio Eerikäisen Taidesäätiö sr.

6. Reidar Särestöniemen värikylläiset teokset ja lappilaiset maisemat Kangasalalla

Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Kangasala | 26.9.2021 asti

Kimmo Pyykkö -taidemuseossa nähdään lappilaisen omintakeisen taiteilijan ja värikkään persoonan Reidar Särestöniemen näyttely.

Särestöniemi eli ja työskenteli koko elämänsä opiskeluvuosia lukuun ottamatta Lapissa, Kaukosen kylässä, lapsuutensa maisemissa, mutta matkusteli ja piti näyttelyitä ahkerasti myös ulkomailla. Arktiset alueet ja kotiseutu olivat hänelle sydämen asioita, ja hän puhui Lapin luonnon koskemattomuuden puolesta usein.

Reidar Särestöniemi maalasi usein lappilaista maisemaa – jänkiä, tuntureita ja joenmutkia – sekä eläin- ja fantasiahahmoja, kuten poroja, pässejä, ilveksiä ja taivaanjaaroja. Hän tunnettiin värikylläisistä, vahvoista ja kokeellisistakin teoksista.

Näyttely Kimmo Pyykkö -taidemuseossa valottaa tutumpien teemojen lisäksi myös taiteilijan ei niin tunnettua varhaisempaa tuotantoa.

Lue lisää >


7. Vuoden nuori taiteilija Joel Slotte kuvaa nuorten elämää absurdein piirtein

Tampereen taidemuseo, Tampere | 5.9.2021 asti


Joel Slotte: Laulu ryövärinpesästä, 2020

Joel Slotte (s. 1987) on Helsingissä asuva ja työskentelevä taidemaalari, joka maalaa teknisesti taiturimaisia figuratiivisia öljymaalauksia arkisista, osin absurdeista ja fiktiivisistä tilanteista.

Slotten taiteessa keskeistä on tarinallisuus. Hänen öljyvärimaalaustensa lähtökohtana ovat todelliset ja kuvitteelliset tilanteet, jotka toisinaan saavat surrealistisia tai absurdeja piirteitä. Slotte kuvaa y-sukupolven nuorten elämää, näennäisen rauhalliseen arkeen sekoittuvaa yhtäkkistä kauhua, tunteiden välitiloja, rakkautta ja raakaa riemua.

Hän käyttää useimmiten teostensa mallina itseään ja ystäviään. Slotte liittää kuvitteellisia piirteitä todellisiin ihmisiin ja kuvaa heidät vaihtoehtoisina versioina itsestään. Olennaista hänen ihmiskuvassaan on keskeneräisyyden, vaillinaisuuden ja virheellisyyden salliminen. Suuri yleisö tuntee Joel Slotten parhaiten Maustetytöt-yhtyeen levyjen kansitaiteen tekijänä.

Lue lisää >



Anu Pentik, Alussa oli siemen -näyttely. Nuoruus, 2019-2020, yksityiskohta. Kuvaus: Tanu Perintö

8. Keramiikkaa ja puuta yhdistävät Anu Pentikin installaatiot WAMissa

WAM, Turku | 19.9.2021 asti

Anu Pentik – Alussa oli siemen -näyttely esittelee Pentikin uusinta taiteellista tuotantoa. Museon tiloihin suunnitellussa kerronnallisessa kokonaisuudessa keramiikka taipuu taidokkaasti elämänkaaren teemojen mukaan leijailevista siemenistä hiiltyneiksi puiksi.

Halu ja palava innostus kokeilla keramiikan rajoja ovat johdattaneet Pentikin keramiikkatehtaalta suurien installaatioiden pariin, joita on viimeksi ollut esillä Taidehallissa vuonna 2017. Taidehallin yleisömenestyksen innoittamana hän on työstänyt WAMissa nähtävää kokonaisuutta yli kahden vuoden ajan. Taiteilijan mukaan teosten tekemiseen on käytetty yli 400 metriä lähes 200 vuotta vanhaa hirttä, 900 kiloa kivitavarasavea, 800 kiloa valusavea sekä 600 kiloa paperiposliinimassaa.

Lue lisää >



Hugo Backmansson, Markkinat Tangerissa, 1907, akvarelli, Ett Hem -museo

9. Tyven meri, turkoosi taivas – Venny Soldan-Brofeldt ja Hugo Backmansson

Järvenpään taidemuseo, Järvenpää | 29.8.2021 asti

Järvenpään taidemuseon näyttely kuljettaa yleisön matkalle Itämeren lämpimille rantakallioille ja Marokon paahtavan auringon alle.

Tyven meri, turkoosi taivas -näyttelyssä esillä ovat erityisesti Venny Soldan-Brofeldtin ja Hugo Backmanssonin meriaiheiset työt. Molemmat kuvasivat omilla tahoillaan merta ja taivasta sen lukemattomissa eri väreissä.

Siinä missä Soldan-Brofeldtin taiteessa näkyi suomalainen rannikkomaisema, näkyi Backmanssonin töissä Marokon taivaan alla tehdyt hiekkarannat ja kaupunkinäkymät. Lisäksi raotetaan Hugo Backmanssonin uraa taistelumaalarina ja esitellään Venny Soldan-Brofeldtin lapsikuvauksia.

Lue lisää >




10. Iittala - Kaleidoscope: Luonnosta kulttuuriin

Designmuseo, Helsinki | 19.9.2022 asti

Designmuseo on kutsunut arkkitehti Florencia Colombon ja teollinen muotoilija Ville Kokkosen konseptoimaan, kuratoimaan ja suunnittelemaan näyttelyn maailmankuulun suomalaisen designbrändin Iittalan 140-vuotisesta historiasta.

Pääosassa on lasi ja rakastetut designklassikot. Suunnittelijat ovat käyttäneet aineistona Designmuseon kattavaa Iittala-kokoelmaa, joka koostuu yli kymmenestä tuhannesta esineestä sekä laajasta arkisto- ja kuvamateriaalista. Näyttely Iittala – Kaleidoscope: Luonnosta kulttuuriin kokoaa yhteen Iittalan koko historian ennennäkemättömällä tavalla peilaten sitä vahvasti suomalaisen yhteiskunnan monipolviseen kehitykseen.

Iittala on tuttu kaikille suomalaisille ja se on kansainvälisesti arvostettu tuotemerkki. Yrityksen ajattomat esineet löytyvätkin tänä päivänä lähes jokaisesta suomalaisesta kodista. Iittalan historia ei ole ollut lineaarinen jatkumo, vaan siitä on muodostunut monisyinen verkosto, jossa tiivistyy suomalaisen kulttuurin, politiikan ja sosiaalisten olojen kehitys.

Colombo ja Kokkonen johdattavat katsojan laajan aineiston äärelle toisiinsa kietoutuvien runsaan kolmenkymmenen teeman kautta. Teemojen ympärille rakentuu koko Iittalan 140-vuotisesta historiasta piirtyvä moniulotteinen maailma. Ne avaavat laajan ja monipuolisen tarinan ihmisistä, esineistä, tekniikoista, ideoista sekä tapahtumista.

Liput näyttelyyn tulee varata ennakkoon Designmuseon verkkosivuilta.

Lue lisää >


11. L3DNARDO DA VINCI – koe suuren renessanssineron ihmeellinen tarina taiteesta, tieteestä ja tekniikasta

Kuopion museo, Kuopio | 6.1.2022 asti



Uudistetun Kuopion museon avajaisnäyttely kertoo suuren renessanssineron tarinan ennennäkemättömällä tavalla, yhdistämällä lisättyä todellisuutta, hologrammeja ja immersiivistä tarinankerrontaa.

Kuopion museossa perehdytään erityisesti Leonardo da Vincin elämään, keksintöihin ja koneisiin. Mukana on niin käytännöllisiä keksintöjä kuin mielikuvituksellisia sotakoneitakin, tärkeimpiä maalauksia unohtamatta.

L3DNARDO DA VINCI tarjoaa unohtumattoman kokemuksen, jossa teknologia ja innovaatio hämmästyttävät ja yllättävät. Leonardo itse ilmestyy Kuopion museoon kolmiulotteisena hologrammina, keksinnöt heräävät henkiin lisätyn todellisuuden avulla ja virtuaalilaseilla lennetään renessanssin ajan maailmassa. Näyttely huipentuu projisointien avulla luotuun immersiiviseen tilaan, jossa koko huoneen kattava liikkuva kuvapinta tempaa katselijan mukaansa.

Lue lisää >


12. Katharina Grossen kokonaisvaltaiset maalaukset täyttävät HAMin kaarihallit

HAM Helsingin taidemuseo, Helsinki | 23.1.2022 asti



Saksalainen taiteilija Katharina Grosse on tullut kansainvälisesti tunnetuksi suurikokoisista, tilallisista maalauksistaan, jotka hän ruiskumaalaa esineiden, arkkitehtuurin ja maiseman päälle.

Ensimmäisessä Suomessa esillä olevassa yksityisnäyttelyssään Chill Seeping from the Walls Gets between Us Grosse ottaa haltuunsa HAMin yläkerran molemmat kaarihallit. Esille tulee kaksi uutta teoskokonaisuutta, joissa taiteilija muuntaa näyttelytilat massiivisiksi, kokonaisvaltaisiksi tilataideteoksiksi. Toisen teoksista taiteilija maalaa paikan päällä käyttäen taiteelleen tunnusomaisia kirkkaita ja hehkuvia värejä.

Grossen kaksiulotteisuuden konventioita uhmaava maalaustaide voidaan nähdä eräänlaisena väliintulona, rajoista piittaamattomana arkkitehtuurin ja pintojen yli maalaamisena, tai kalvona eri todellisuuksien välissä.

Lue lisää >

Kerro tästä myös ystävillesi!

  • Facebook
  • X
  • Instagram
  • WhatsApp