WAM

Museon ohjelmistoon kuuluu vaihtuvien näyttelyiden lisäksi erilaisia kulttuuritapahtumia, luentoja, konsertteja sekä teemapäiviä lapsille ja perheille.

Wäinö Aaltonen (1894–1966) oli Suomen itsenäisyyden alkuvuosien merkittävin kuvataiteilija. Monia kansallisesti tärkeitä julkisia veistoksia toteuttanut taiteilija valmisti myös Eduskuntatalon istuntosalin figuurit 1930-luvulla. Turun kaupunkikuvaa kaunistaa yhteensä 11 Aaltosen ulkoveistosta, mm. Turun Lilja ja Paavo Nurmen patsas. Aaltonen oli romanttinen taiteilijaluonne, jonka maalaukset ja veistokset ovat usein hengeltään idealisoituja ja kubistisesti tyyliteltyjä. Muotokuvatuotannossa hän tulkitsi mallejaan persoonallisuutta kunnioittaen.

Turun kaupungin taidekokoelman rungon muodostaa Wäinö Aaltosen lahjoittama kokoelma, joka koostuu taiteilijan piirustuksista, luonnoksista, grafiikasta, maalauksista ja veistoksista sekä hänen kouluaikaisista teoksistaan. Museon aulassa kävijää tervehtii kokoelman kookkaimpiin kuuluva teos, yli nelimetrinen herkän naisellinen Suomen neito. Aaltosen teoksia esitellään näyttelyissä ja niitä on myös pysyvästi esillä museon atrium-pihaa ympäröivissä tiloissa.

Vuonna 1967 valmistuneen museorakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Irma ja Matti Aaltonen. Myös Wäinö Aaltonen osallistui aktiivisesti suunnittelutyöhön. Museo suunniteltiin maaston luonnollista kaltevuutta seuraten neljään eri korkeustasoon. Jo suunnitteluvaiheessa varattiin näyttelytiloista paikat määrätyille taideteoksille. Avarat, toisiinsa aukeavat näyttelytilat mahdollistavat kolmiulotteisen taiteen tarkastelun eri suunnista. Tunnelmallisen atriumpihan kautta tulee valoa kaikkiin sen ympärillä oleviin tiloihin.

Wäinö Aaltonen keräsi elämänsä aikana 8000 niteen kirjaston, jolla on myös museossa omat tilansa. Hartaan bibliofiilin kiinnostuksen kohteina olivat taidekirjallisuuden lisäksi suomalainen ja ulkomainen kauno- ja tietokirjallisuus. Kirjaston ainutlaatuisuudesta kertoo se, että sen vanhin opus on 1500-luvulta peräisin oleva väitöskirja.