Poimi kiinnostavimmat näyttelyvinkit syksyyn – monipuolinen kattaus taidetta ja elämyksiä joka makuun!
Syksyn tullen museoiden uudet näyttelyt tuovat piristystä arkeen. Vie kumppani museotreffeille, tapaa ystävä taiteen äärellä tai vietä museoviikonloppu perheen kanssa. Lähde syysretkelle museoon nauttimaan kulttuurielämyksistä ympäri Suomen.
Helsingin näyttelysyksyssä sukelletaan taidegrafiikkaan, video- ja installaatiotaiteeseen, veistoksiin ja vaikuttaviin valokuviin. Espoossa tarjolla on maailmanluokan nykytaidetta, video- ja installaatiotaiteilijoita.
Tampereella antaudutaan tanssin pyörteisiin, Turussa nähdään nykytaidetta ja Järvenpäässä esillä on puolestaan kansainvälistä mediataidetta.
Kuopiossa pohditaan maalaustaiteen ja valokuvataiteen suhdetta, Riihimäellä kuvataan ihmisvartaloja, ja Lappeenrannssa on luvassa taidegrafiikkaa. Jyväskylässä päästään räiskyvien värien äärelle.
Heinolassa tutustut digitaaliajan monimediataiteilijaan ja Vaasassa Vuoden nuoreen taiteilijaan 2021. Seinäjoella tutkitaan tekoälyä ja digitaalisia kokemuksia.
Tutustu syksyn poimintoihin.
 |
Outi Heiskasen retrospektiivinen näyttely kokoaa yhteen hänen monipuolisen ja monialaisen taiteensa eri osa-alueet. |
Outi Heiskanen
Ateneumin taidemuseo, Helsinki | 8.10.2021–9.1.2022
Taidegraafikko Outi Heiskanen on yksi maamme tunnetuimmista taiteilijoista. Heiskanen tunnetaan myös performanssitaiteen sekä maa- ja ympäristötaiteen edelläkävijänä.
Ateneumin syksyn päänäyttelyssä on esillä yli 300 Heiskasen teosta, jotka sisältävät grafiikkaa, piirustuksia, maalauksia ja installaatioita sekä performanssien taltiointeja yli viidenkymmenen vuoden ajalta.
 |
Helsinki School on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisen nykytaiteen ilmiöistä. Teos: Niina Vatanen, Haaksirikko, 2021 |
Uusia näkökulmia valokuvaan – Helsinki School 25 vuotta
Helsingin Taidehalli, Helsinki | 11.9.2021–31.10.2021
Taidehallin syysnäyttely esittelee 28 Helsinki Scool-yhteisön taiteilijaa vuosien varrelta. Esillä on rinnakkain uusia ja vanhoja teoksia sekä valikoima julkaisuja ja lehtileikkeitä, jotka valottavat Helsinki Schoolin pitkäkestoista taivalta.
 |
Amos Rexissä 22. syyskuuta 2021 avautuva näyttely on Bill Violan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. Teos: Bill Viola, Tristan’s Ascension (The Sound of a Mountain Under a Waterfall), 2005. |
Bill Viola: Inner Journey
Amos Rex, Helsinki | 22.9.2021–27.2.2022
Amerikkalainen Bill Viola (s. 1951) on yksi aikamme arvostetuimpia video- ja installaatiotaiteilijoita ja nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Violan teoksissa viimeistelty tekninen toteutus yhdistyy voimakkaaseen tunteita herättävään ilmaisuun.
Amos Rexin mahtipontiset näyttelytilat täyttyvät suurista virtaavien vesien ja tulipalojen projisoinneista pienempiin, intiimeihin teoksiin.
 |
Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyn sisältö koostuu noin 150 saamelaiskokoelman esineestä. |
Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu
Kansallismuseo, Helsinki | 29.10.2021–27.2.2022.
Valtaosa Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelman esineistä palautetaan oikeille omistajille, saamelaisille. Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyssä on kokoelman esineitä, valokuvia ja saamelaistaiteilijoiden teoksia.
Esineet ovat olleet museon kokoelmissa 1800-luvulta asti, mutta nyt ne palautetaan Inarissa sijaitsevaan saamelaismuseo Siidaan.
 |
Majuri rakensi valokuvia ihailemiensa ja rakastamiensa asioiden avulla. Teoksillaan Majuri loi vahvoja maailmoja ja kutsui katsojan kuvittelemaan vaihtoehtoisia todellisuuksia; kukin Majurin teos on ikään kuin katkelma satua tai ääneen kerrottu uni. Teos: Susanna Majuri: Kultakolikot, 2009 |
Susanna Majuri: Rakkaus
Suomen valokuvataiteen museo K1, Helsinki | 10.9.2021–2.1.2022
Susanna Majurin (1978–2020) retrospektiivinen näyttely Rakkaus kokoaa yhteen teoksia Majurin koko uralta. Esillä on sekä tunnetuimpia töitä sekä harvoin nähtyjä varhaisteoksia.
Keskeisiä elementtejä Majurin teoksissa ovat vesi, vahvat värit, pohjoinen luonto ja mallit, jotka esiintyivät lavastettujen tilanteiden hahmoina.
 |
Ihminen, koru ja kone -näyttelyssä on esillä Björn Weckströmin veistoksia ja koruja 1960-luvulta tähän päivään. Teos: Björn Weckström: Ikaros / Icarus, 1980–82 |
Björn Weckström – Ihminen, kone ja koru
Didrichsenin taidemuseo, Helsinki | 11.9.2021–30.1.2022
Björn Weckströmin (s. 1935) näyttely esittelee eri taiteenlajit ja materiaalit suvereenisti hallitsevan taiteilijan vastakohtaiset maailmat; klassisesta mytologiasta ammentavia veistoksia sekä Lapponia Jewellerylle vuosien varrella suunniteltuja hopea- ja kultakoruja.
Näyttelyssä on mukana veistoksia akryylistä, pronssista, kivestä ja lasista. Esillä on myös purjekankaille öljyvärein tehtyjä väripintamaalauksia, jotka yhdistävät kuvataiteen purjehtimiseen, Weckströmin toiseen kutsumukseen.
 |
Toivoa puusta -näyttely tuo esiin, että arkkitehdeilla sekä koko rakennusalalla on sanottavaa siihen, millaista tulevaisuutta kohti kuljemme. Toes: Ateljé Sotamaa: Meteoriitti. |
Toivoa puusta
Arkkitehtuurimuseo, Helsinki | 10.9.2021–10.4.2022
Arkkitehtuurimuseon syksyn päänäyttely käsittelee puuarkkitehtuuria sen herättämän toivon näkökulmasta.
Moniäänisen ja -taiteisen näyttelyn aikajänne ulottuu puurakentamisen varhaisista saavutuksista tekoälyn tuottamaan tulevaisuuden arkkitehtuuriin. Näyttelyn kuraattori, kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi on tuonut yhteen kiinnostavan tekijäjoukon, jonka antia näyttelyssä voi ihastella muun muassa rakkauskirjeiden, videoteosten ja musiikin muodossa.
Intiimin kosketus
Designmuseo, Helsinki | 8.10.2021 – 13.3.2022
Designmuseon syyskauden päänäyttely sijoittuu muodin uudenlaisen politisoitumisen ja digitalisoitumisen murrokseen. Näyttely päivittää käsityksemme suomalaisesta vaate- ja asustesuunnittelusta 2020-luvulle tarkastellen vaatteen ja kehon intiimiä suhdetta.
Näyttely nostaa esiin, miten digitalisoituminen ja dataistuminen vaikuttavat paitsi suunnittelijan työhön, myös muodin valmistukseen, levitykseen sekä kulutukseen.
 |
EMMAn syksyssä nähdään virolaisen modernistin Konrad Mägin tuotantoa. Teos: Konrad Mägi: Meditaatio (Nainen Maisemassa), 1915–1916. |
Konrad Mägi: Maalauksen arvoitus
EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Espoo | 29.09.2021–23.01.2022
Syksyllä avautuu ennennäkemättömän laaja virolaisen modernistin, Konrad Mägin (1878–1925), retrospektiivinen yksityisnäyttely. Mägi oli Viron kultakauden taiteen merkittävin edustaja, mutta vasta nyt kiinnostus taiteilijan elämäntyötä kohtaan on heräämässä kansainvälisellä taidekentällä.
Noin 150 teoksen laajuinen näyttely sisältää taiteilijan tuotannon parhaimmiston tuoden esiin Mägin ilmaisuvoiman, huikean värien käytön ja poikkeuksellisuuden aikalaistaiteilijoihin nähden.
 |
Kuvataiteilijoiden Leena ja Kalle Nion esitystaiteen ja kuvataiteen välimaastossa liikkuva teos on nähtävillä EMMAn syysohjelmistossa. |
Leena ja Kalle Nio: Maalauskone
EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Espoo | 29.09.2021–12.12.2021
Monikerroksisista maalauksistaan tunnettu kuvataiteilija Leena Nio (s.1982) sekä kuvataiteilija, taikuri ja teatteriohjaaja Kalle Nio (s.1982) toteuttavat ensimmäisen yhteistuotantonsa EMMAssa syksyllä 2021.
Esitystaiteen ja kuvataiteen välimaastossa liikkuva teos luo illuusion maalausprosessista hyödyntäen erilaisia taikuruuden tekniikoita. Maalauskoneeseen kuuluvat maalausinstallaatio sekä viikoittaiset esitykset, joissa syntyy aina uusi maalaus.
Kytketty kaupunki, kätketty taide?
Järvenpään taidemuseo | 2.10.2021–6.1.2022
Järvenpään taidemuseon syksyn näyttelyssä Kytketty kaupunki, kätketty taide? nähdään brittiläisen mediataiteilija Stanzan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa.
Astu sisälle kaupunkiin, joka koostuu alati vilkkuvista valoista, monitoreista, kaapeleista, kilkkeestä, kalkkeesta ja surisevista äänistä. Olet osa teosta ja teos on osa sinua.
Stanza täyttää Järvenpään taidemuseon installaatioilla ja teoksilla, jotka kysyvät millainen on kokemus digitaalisen ajan kaupungista. Millaisia maisemia teknologia piirtää ympärillemme? Millaisia jälkiä jätämme ympäristöömme? Millaisia jälkiä teknologia jättää meihin?
 |
Monissa Dzaman teoksissa tanssi ja tanssijat ovat joko keskeisenä aiheena tai ainakin yhtenä tärkeänä elementtinä. Teos: Marcel Dzama, The flowers have horns and devil has thorns, 2014. Vesiväri, guassi ja grafiittikynä paperille, 42,9 x 71,1 cm. Courtesy the artist and David Zwirner. |
Marcel Dzama: Tonight We Dance
Sara Hildénin taidemuseo, Tampere | 25.9.2021–23.1.2022
Newyorkilaisen Marcel Dzaman tanssiaiheiseen yksityisnäyttelyyn Tonight We Dance tulee esille piirustuksia, kollaaseja, videoita, veistoksia ja installaatioita. Muste- ja vesiväripiirustukset ovat Marcel Dzaman (s. 1974,) tunnetuin ilmaisuväline.
Dzama tuli tunnetuksi yksiulotteisista hahmoista, tasaisista väripinnoista ja niukasta väripaletista, jossa oli yleensä vain kaksi tai kolme väriä. Alkujaan hahmot olivat tyhjällä taustalla, mutta New Yorkiin muuton jälkeen, vuodesta 2005 lähtien teokset alkoivat täyttyä ja muuttua värikylläisemmiksi.
Tampere liekeissä
Museokeskus Vapriikki, Tampere | 1.10.2021–31.12.2022
Kirkon kellotapulissa tähystävä palovartija katselee nukkuvaa kaupunkia. ”Tuli on irti” -huuto kiirii yössä. Pian liekkimeri leviää synkein seurauksin Tampereen puutalojen yli vuonna 1865. Museokeskus avautuva Tampere liekeissä -näyttely kertoo tulipalojen ja palontorjunnan historiasta.
Näyttely esittelee viisi tunnettua tulipaloa samalla pohtien, miten ne ovat muuttaneet kaupunkilaisten elämää.
Magnus Enckell
Tampereen Taidemuseo | 2.10.2021–30.1.2022
Ateneumin taidemuseossa viime vuonna nähdyn Magnus Enckellin näyttelyn kooste siirtyy lokakuussa Tampereen taidemuseoon. Näyttely esittelee kultakauden merkittävimpiin kuuluvan taiteilijan tuotannon kattavasti ja tuo hänet esiin kulttuurielämän monipuolisena vaikuttajana. Museon pohjakerroksessa on esillätamperelaisen kuvataiteilija Heli Ryhäsen näyttely, joka koostuu tilateoksista ja veistoksista.
Royal Salute
Turun taidemuseo | 1.10.2021–9.1.2022
Royal Salute esittelee ruotsalaista ja ulkomaista taidetta viiden vuosisadan ajalta aina 1500-luvun alkupuolelta lähtien. Kokonaisuuden perustana ovat Ruotsin hovin kokoelmat, joista merkittävä osa siirrettiin 1866 avattuun Tukholman Nationalmuseumiin.
Esillä on maalauksia, veistoksia ja keramiikkaa sekä nykytaiteen osalta vähemmän pönäköitä valokuvia kuningasperheen jäsenistä. Näyttely on räätälöity suomalaisyleisöä silmällä pitäen Nationalmuseumin ideoiman kiertonäyttelyn pohjalta.
Spektri
WAM, Turku | 8.10.2021–9.1.2022
Turun taidemuseon syksyssä nähdään laaja kattaus nykytaidetta, joka kuvaa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta. Museo ottaa Spektri-näyttelyllä kantaa yhdenvertaisuuden puolesta ja tuo uusia ääniä aiheesta käytävään keskusteluun.
Näyttelyssä on teoksia kuudeltatoista taiteilijalta, ja mukana on valokuva- ja videotaidetta, installaatioita, veistoksia ja ryijyjä. Teoksissa käsitellään sukupuolta, identiteetin kehitystä ja syrjinnän kokemuksia, mutta myös vapautumista ja nautintoa sekä läheisyyttä ja huolenpitoa.
 |
Ars Novassa esitellään menestyneen kuvataiteilijan Osmo Rauhalan tuotantoa. Teos: Osmo Rauhala: Muista unohtaa kaikki, 2012. Öljy kankaalle, 170 x 435 cm (8 osaa). Yksityiskokoelma. Kuva: Ville-Veikko Heinonen / Alasin Media Oy |
Osmo Rauhala: Muista unohtaa kaikki
Ars Nova, Turku | 15.10.2021−29.5.2022
Kuvataiteilija Osmo Rauhalan laaja yksityisnäyttely levittäytyy Ars Novan molempiin näyttelykerroksiin ja tarjoaa katsauksen taiteilijan 2010-luvun tuotantoon.
Osmo Rauhala (s. 1957) on kansainvälisesti menestynyt kuvataiteilija, joka on työskennellyt 1980-luvulta lähtien Suomessa ja New Yorkissa. Rauhala on myös luomuviljelijä, ja luontoympäristön ymmärtäminen on tärkeä teema hänen taiteessaan.
Joel Slotte
Tikanojan taidekoti, Vaasa | 1.10.2021-23.1.2022.
Vuoden nuori taiteilija 2021 Joel Slotten näyttely nähdään Tikanojan taidekodissa. Slotte kuvaa nuorten elämää, todellisia ja kuvitteellisia arjen tilanteita. Hän maalaa valokuvamaisen pikkutarkkoja tauluja, joihin ikuistaa yksityiskohtia kuten mallinsa tatuoinnin tai laastarin sormessa.
Slotte maalaa teknisesti taiturimaisia figuratiivisia öljymaalauksia arkisista, osin absurdeista ja fiktiivisistä tilanteista. Teosten mallina on ollut useimmiten taiteilija itse tai hänen ystävänsä.
Suloiset sankarit – eläimet suomalaisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa
Radio- ja tv-museo Mastola, Lahti | 1.10.2021 ‐ 3.9.2023
Millaista on tehdä elokuvaa, kun näyttelijäkaartiin kuuluu myös eläin? Näyttelyssä kuvausten maailma käännetään päälaelleen, asettamalla eläimet tähtirooliin. Aiheesta kertovat muun muassa elokuvaohjaajat ja käsikirjoittajat, sekä samalla nähdään, kuinka nykyään eläinnäyttelijöitä valmistellaan rooleihinsa. Mitä pitää ottaa huomioon, kun käsikirjoitusta ja roolia eläimelle mietitään? Entä mitä tapahtuu silloin, kun tähtinäyttelijä päättääkin ottaa jalat alleen kuvauspaikalta?
Suomen elokuva- ja tv-sarjojen suloisia sankareita esitellään tähtiprofiilien kautta. Ihastelun kohteeksi pääsevät muun muassa poliisikoira Jami, Putti-possu, kuin myös Poku-hevonen.
Jarkko Räsänen - Illuusio
Heinolan taidemuseo, Heinola | 18.9.2021–17.10.2021
 |
Monimediataiteilijan Jarkko Räsäsen tuotantoa on nähtävillä Heinolan taidemuseossa. |
Jarkko Räsästä voi kuvailla digitaaliajan monimediataiteilijaksi, joka liikkuu valokuvauksen, videon, musiikin ja kuvataiteen leikkauskohdissa.
Illuusio-näyttelyssä hän esittää myös demoscene-alakulttuurista – joka valittiin UNESCO:n aineetoman kulttuuriperinnön luetteloon – tutuilla ohjelmointitekniikoilla tehtyjä valokuvateoksia / digitaalisia maalauksia. Kuva-aineistona hän on käyttänyt tällä kertaa myös vanhempiensa valokuva-arkistoja.
Lux/Pictura
VB-valokuvakeskus, Kuopio | 3.9.-7.11.2021
 |
Valokuvaus kehittyi omaksi taidemuodokseen viime vuosisadalla, mutta maalaustaiteen vaikutuksen voi edelleen tunnistaa nykyvalokuvassa.Teos: Kreetta Järvenpää: J'adore, 2021. |
Länsimaisen taidehistorian mestarimaalarien teokset tunnetaan valon ja valohämyn tunnelmallisesta käytöstä sekä vaikuttavasta asetelmallisuudesta. Myös ensimmäiset valokuvaajat vaalivat muotokuvissaan maalaustaiteen klassisia ja romanttisia piirteitä - valon, varjon ja asetelmien draamaa.
Lux/Pictura-näyttely esittelee viisi valokuvaajaa – Kreetta Järvenpää (s. 1974), Sandra Kantanen (s. 1974), Antti Karppinen (s. 1975), Timo Kelaranta (s. 1951) ja Miikka Vaskola (s. 1975) - joista jokainen lähestyy valoa, kuvaa ja taiteen traditioita omalla tyylillään.
Annu Vertanen – Huokoinen matriisi
Lappeenrannan taidemuseo| Lappeenranta 25.9.2021–16.1.2022
 |
Lappeenranna taidemuseon syysnäyttelynä nähdään Annu Vertasen Huokoinen matriisi. Teos: Annu Vertanen, Truthful Stories, yksityiskohta moniosaisesta teoksesta, 2012. Kuva: Vesa Aaltonen. |
Annu Vertanen on kuvataiteilija, taidegraafikko ja puupiirtäjä, jonka retrospektiivi esittelee taiteilijan tuotantoa kolmen vuosikymmenen ajalta.
Näyttelyn nimi Huokoinen matriisi viittaa taidegrafiikassa olennaiseen painolaattaan eli matriisiin, ja huokoisuus taas juontuu teoksissa käytettävien matriisien lukuisista erilaisista rooleista Vertasen tuotannossa. Teosten sisäinen liike, tilallisuus ja värillisyys kehystävät näyttämön visuaalisille pohdinnoille maailmassa olemisesta.
Värinäkyjä – Yrjö Saarinen
Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä| 17.9.2021–9.1.2022
Yrjö Saarinen (1899–1958) tunnetaan räiskyvänä ekspressionistina ja rohkeana koloristina, ja näyttely esitteleekin Saarisen keskeisimmät teokset ja valottaa taiteilijan omaleimaista värien käyttöä.
Yrjö Saarinen sekä ihastutti että närkästytti taideyleisöä ja kriitikoita 1930–1950-luvulla. Saarinen rakasti värejä. Hänen omaperäinen tapansa käyttää sävyjä tulee esille erityisesti 1940-luvun tuotannossa. Maalauksissa kivien pinta hehkuu vaaleanpunaisena, iho vihertää ja violetit ja oranssit hevoset kirmaavat.
 |
Yrjö Saarisen Värinäkyjä -näyttelyssä nähdään, miten hän pyrki taiteessaan ilmaisuun, johon liittyivät subjektiivisesti valitut, epärealistiset värit, vimmaiset siveltimen vedot ja voimakkaat muodot sekä myönteinen elämänasenne. Teos: Yrjö Saarinen, Hevosten juotto, 1944, Hyvinkään taidemuseo, Sonckin taidekokoelma. |
Vihreää väriä
Suomen käsityön museo, Jyväskylä | 11.9.-5.12.2021
Korona-aika sai suomalaiset tarttumaan puikkoihin ja kutomaan sukkia ja lapsia. Vanhat kantapäälapun neulontaohjeet kaivettiin esiin koulukirjan välistä, ja kutomisesta tuli trendi.
Ehkä seuraavaksi innostutaan lankojen värjäämisestä.
Luonnonväriaineilla värjäystä, värjäämisen trendejä, tulevaisuutta ja kestävää kehitystä sekä erilaisia värjäystekniikoita ja niiden ekologiaa pohditaan Vihreää väriä -näyttelyssä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä.
 |
Taidekouluissa ja ateljeissa on piirretty ja maalattu alastonmalleja ja henkilötutkielmia. Tällaiset teokset ovat ilmentäneet aina jotakin eri aikakausien kauneusihanteista, vallitsevista normeista ja taiteen tavoitteista. RIihimäen taidemuseon syksyn näyttelyssä pureudutaan aiheeseen. Teos: Dora Wahlroos: Elävän mallin piirustus, 1892. Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma. |
Alastomat ja puetut – Teoksia Riihimäen taidemuseon kokoelmista
Riihimäen taidemuseo, Riihimäki | 4.9.2021–17.4.2022
Taiteessa on kiinnostuksen pääkohteena ollut aina ihminen: puettuna, pukeutuneena tai alastomana. Ihmisvartalon kuvaus on kuulunut myös keskeisenä taiteen opiskeluun.
Pukeutumalla ihminen voi olla hyvinkin alaston. Luemme merkityksiä vaatteista ja asusteista ja tulkitsemme mitä kukin niillä haluaa viestittää.
Riihimäen taidemuseon näyttelyssä on esillä alastontutkielmia ja henkilötutkielmia hienoine pukuineen ja näyttävine hattuineen. Näyttely tarjoaa kuvakulman näyttelyn teemaan Riihimäen taidemuseon kokoelmien, pääasiassa 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuvien maalausten, veistosten ja grafiikantöiden kautta.
Hetki ja tulevaisuus
Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Alajärvi | 4.9.2021–9.1.2022
Seinäjoen Taiteilijaseuran 60-vuotisjuhlanäyttely rakentuu hetki ja tulevaisuus -teeman ympärille. Näyttelyssä esitellään 20 Seinäjoen Taiteilijaseuran jäsentaiteilijan teoksia. Näyttelyn teema tarjoaa taiteilijalle mahdollisuuden pohtia laajemmin hetkellisyyttä taiteen tekemisessä. Taiteelliset toimet tai innoituksen hetki voivat joskus näyttäytyä hetkellisinä jättäen kuitenkin jälkensä meihin ja ympäristöömme, muokaten ja uudistaen tulevaa.
Siat – Pigs
Seinäjoen taidehalli | 30.9.2021–8.1.2022
Kuvataiteilija Terike Haapoja (s. 1974) ja kirjailija Laura Gustafsson (s. 1983) yhdistävät töissään runollisuuden dokumentaariseen lähestymistapaan. Gustafsson&Haapojan töissä on läsnä ajatus utopiasta ja mahdollisuudesta toisenlaiseen maailmaan. Näyttelyssä käsitellään sian politiikkaa ja poetiikkaa.
Näyttelyssä on esillä vuonna 2019 Amsterdamin Zone2Source-galleriassa esitetty ääni-installaatio Waiting Room, jossa kuullaan elämänsä viimeistä yötä eläviä sikoja teurastamon odotushuoneessa. Lisäksi esillä on uusi, kollaasimainen videoteos, jossa katsotaan teollisen ihmisyhteiskunnan ja –kulttuurin harjoittamaa tehomaataloutta kuin se olisi menneisyyttä.
Bita Razavi: Dog Days Will Be Over Soon
Seinäjoen taidehalli | 9.9.-20.11.2021
Vintillä nähdään syksyllä 2021 iranilaissyntyisen, Suomessa ja Virossa työskentelevän Bita Razavin (s.1983) näyttely Dog Days Will Be Over.
Yksityisnäyttely tutkii tekoälyä, ihmisen ajattelua ja fyysisiä ja digitaalisia kokemuksia. Elämme ajassa, jossa tekoäly haastaa inhimillisen ajattelun ja päätöksenteon – jopa luovuuden. Algoritmit voivat tietää meistä enemmän, kuin me itse.
Näyttelyn näkökulma tähän kaikkeen on sen sijaan romanttisempi. Razavin teokset keskittyvät limittyvien fyysisten ja digitaalisten kokemusten rajapintoihin, keinotekoisten ja todellisten tilojen välille. Esillä on sarja valokuvia, jotka muistuttavat klassisia maisemamaalauksia koristeellisissa kehyksissä.
Kerro tästä myös ystävillesi!
