Kulje kultakaudelta nykypäivään suomalaisten naistaiteilijoiden matkassa – kokosimme naistenpäivän vinkit klassikoihin ja nykytaiteeseen

YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran maaliskuun 8. päivänä vuonna 1975, mutta naistenpäivän juuret ulottuvat kuitenkin jo 1900-luvun alkuun. Lähde aikamatkalle museoihin ja juhli naistenpäivää aikamme tunnetuimpien naistaiteilijoiden tuotannon parissa ja nykytaiteen uusien lupauksien kiehtovissa näyttelyissä. Kokosimme vinkit naistenpäivän viettoon museoissa.

Tutustu merkittäviin suomalaisiin naistaiteilijoihin Museokortti-kohteissa

Teos: Helene Schjerfbeck, Punaposkinen tyttö, 1927, öljyväri kankaalle. Kuva: Hannu Miettinen.

Helene Schjerfbeck (1862–1946) on yksi tunnetuimmista ja menestyneimmistä suomalaisista taiteilijoista. Hänen taiteeseensa pääsee tutustumaan monessa Museokortti-kohteessa, kuten EKTA Museon pysyvässä Helene Schjerfbeckin elämä ja taide -näyttelyssä. Ateneumin kokoelmista löytyy puolestaan Schjerfbeckin yksi tunnetuimmista teoksista, Toipilas, vuodelta 1888. Myös Villa Gyllenbergin kokoelmanäyttelyssä sekä Serlachius-museo Göstan Kartanon klassikot -näyttelyssä Schjerfbeckin taide on hyvin edustettuna.

Ellen Thesleff (1869–1954) eli aikana, jolloin moderni maailma haki muotoaan. Hän on yksi maamme ensimmäisistä ekspressionisteista ja yksi merkittävimmistä pohjoismaalaisista maalareista. Oulun taidemuseon Ellen Thesleff – Aurinkosuudelma -näyttely kertoo kiinnostavasti, miten ajan henki ja laaja kansainvälinen elinpiiri peilautuvat Thesleffin taiteessa eri vuosikymmeninä.

Riihimäen taidemuseon kansallisesti merkittävään kokoelmaan kuuluu runsaat 2 000 taideteosta ja esinettä. Kokoelman ydin on suomalaisessa kuvataiteessa 1900-luvun alkupuolelta, ja sen keskeisimpiä nimiä ovat muun muassa Helene Schjerfbeck ja Ellen Thesleff.

Thesleff eli taiteelleen ja hänen taiteensa elää yhtä aistivoimaisena ja vapautuneena kuin luomisensa hetkenä. Teos: Ellen Thesleff, Lehtimaja, 1908, yksityiskokoelma. Kuva: Hanna Kukorelli.

Tikanojan taidekodin suomalaisen taiteen kokoelma käsittää Suomen tunnetuimpien 1800- ja 1900-lukujen vaihteen taiteilijoiden teoksia. Kokoelmassa on useita 1800-luvun naistaiteilijoita, kuten Venny Soldan-Brofeldt, Maria Wiik, Fanny Churberg ja Alexandra Frosterus-Såltin.

Myös Rauman taidemuseossa pääsee tutustumaan suomalaiseen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun taiteeseen. Eino Valtosen taidekokoelmasta löytyy muun muassa merkittävien kotimaisten naistaiteilijoiden, kuten Elin Danielson-Gambogin ja Ellen Favorin teoksia.

Teos: Tove Jansson, Juhlat kaupungissa, 1947.

Tove Jansson (1914–2001) oli monilahjakkuus: kuvataiteilija, kirjailija, kuvittaja, sarjakuvapiirtäjä – ja yksi tunnetuimpia suomalaistaiteilijoita maailmalla, muumien äiti. HAM Helsingin taidemuseo on omistanut osan tiloistaan taiteilijan tuotannon ja elämän esittelylle. Muumimuseossa puolestaan pääsee astumaan Janssonin kirjoittamien muumikirjojen maailmaan.

Katso Museokortin tärpit nykypäivän naistaiteilijoiden näyttelyihin

Teos: Nastja Säde Rönkkö, for those yet to be, 2016–2018.

Nastja Säde Rönkkö: for those yet to be

EMMA – Espoon modernin taiteen museo | 26.2.–23.8.2020
EMMAssa nähdään Vuoden nuori taiteilija 2019 -palkinnon saaneen Nastja Säde Rönkön teos for those yet to be (2016–2018). Teos on yhden ihmisen mielenosoitus ja sarja videoperformansseja, jotka käsittelevät ympäristötuhoa.

Generation 2020

Amos Rex, Helsinki | 12.2.–10.5.2020
Generation 2020 -näyttely esittelee yli kahdeksankymmenen 15–23-vuotiaan taiteilijan teoksia. Esillä on monipuolinen kattaus nykytaidetta, muun muassa valokuva- ja videotaidetta, kuvanveistoa, tekstiilitaidetta ja performanssia.

Nanna Susi: Blue and Red – Hetkissä on ikuisuus

Rovaniemen taidemuseo Korundi | 24.1.–31.5.2020
Nanna Susi on yksi Suomen menestyneimpiä ja rakastetuimpia nykytaiteilijoita. Suden maalauksissa tunteet leiskuvat. Värikylläisiin maalauksiin voi astua sisään, antaa itsensä tunteiden vietäväksi tai lähteä matkalle toiseen todellisuuteen.

Muoto kuvassa – Sari Bremer, Iina Heiskanen ja Pilvi Ojala

Riihimäen taidemuseo | 15.2.–17.5.2020
Näyttelyssä kohtaavat Sari Bremerin, Iina Heiskasen ja Pilvi Ojalan taiteen erilaiset visuaaliset maailmat. He työskentelevät kukin erilaisilla menetelmillä, mutta heitä yhdistää taidegraafikon tausta.

Teos: Anna Alapuro: Apina, monotypia, 2019.

Anna Alapuro

Tampereen taidemuseo | 1.2.–22.3.2020
Tamperelaisen taidegraafikon Anna Alapuron yksityisnäyttely esittelee hänen värikylläistä grafiikkaansa viime vuosien ajalta. Alapuro tuo teoksissaan esiin arkisten esineiden kauneuden ja taianomaisuuden.

Luonnon helmassa – Anni Rapinoja

Hämeenlinnan taidemuseo | 14.2.–10.5.2020
Hailuotolaisen kuvataiteilija Anni Rapinojan retrospektiivisessä näyttelyssä pureudutaan ihmisen ja luonnon suhteeseen ja kannetaan huolta luonnon monimuotoisuudesta, ilmastosta, vesistä ja metsistä.

Liisa Lounila – Katvealue

Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki | 28.2.– 26.7.2020
Taiteilija Liisa Lounila käsittelee teoksissaan aikalaisuutta ajan kokemisen ja tallentamisen näkökulmasta.

Teos: Nanna Hänninen, How About the Future?, valokuva, 2019.

How About the Future?

Serlachius-museo Gösta, Mänttä-Vilppula | 1.2.2020– 7.3.2021
Valokuvataiteilija Nanna Hänninen käsittelee retrospektiivisessa näyttelyssään turvattomuutta, ulkopuolisuutta sekä ilmastonmuutosta.

Satu Rautiainen: Village Bohemian

Turun taidemuseo | 24.1.– 22.3.2020
Satu Rautiainen maalaa vesi- ja öljyvärein paperille tutkien maalauksen kaksi- ja kolmiulotteisuutta. Maalaukset linkittyvät yhteiskunnallisiin aiheisiin, kuten syrjäytyneisyyteen, kodittomuuteen ja melankoliaan mutta ne kertovat myös vapaudesta ja tekemisen palosta.

Keskusteluja

Kuopion taidemuseo | 15.2.–12.4.2020
Näyttelyssä esitellään teoksia viideltä taiteilijalta, jotka käsittelevät taiteessaan erilaisia tiloja ja tilakokemuksia, aikaa ja hetkellisyyttä, välimatkoja ja etäisyyksiä, valoa ja heijastuksia. Mukana ovat taidemaalarit Susanne Gottberg, Irmeli Hulkko, Outi Pienimäki ja Pirkko Rantatorikka sekä taidegraafikko Päivikki Kallio.

Juhli naistenpäivää museoiden teematapahtumissa

Tutustu Museokortti-kohteiden naistenpäivän tarjontaan ja juhlista naistenpäivää museokierroksella. Kuva: Ella Karttunen.

Museoissa järjestetään naistenpäivän 8.3. kunniaksi teemaohjelmaa. Espoon kaupunginmuseo KAMU:ssa on luvassa Aktiivisia naisia kivikaudelta kaupunkiin -opastus, jossa pääsee tutustumaan naisten historiaan Espoossa.

Työväenmuseo Werstas Tampereella kutsuu kävijät naistenpäivän juhlaan, jossa tuodaan esiin tehdastyötä 1920- ja 1930-luvuilla tehneitä naisia sekä työelämän epätasa-arvoa. Ohjelmassa on juhlapuhe ja draamallinen esitys, joka on koottu Tampereella ja Nokialla tehtaissa töissä olleiden naisten kertomuksista.

Taide- ja museokeskus Sinkassa kuullaan Leena Niemiahon naistenpäivän flyygelikonsertti Sävelkarttoja naisten elämästä.

Lenin-museon naistenpäivässä luvassa teemaopastus sekä kaikille naisille ilmainen sisäänpääsy. Järvenpään taidemuseossa on vapaa pääsy kaikille lauantaina 7.3., jolloin on mahdollisuus tutustua Suviranta Järnefeltien taiteilijakotina -näyttelyyn.

Katso kaikki naistenpäivätapahtumat >

Lähde vuoden mittaiselle kulttuurimatkalle ja koe 300 museon upeat näyttelyt. Kuva: Ella Karttunen.

Museokortti (69€) on vuoden voimassa oleva pääsylippu 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin. Nähtävää riittää niin historian, taiteen, designin, luonnon, tekniikan kuin vaikkapa jääkiekon ystäville. Osta Museokortti >