Näyttelyvinkit Turkuun ja Varsinais-Suomeen
Betonibrutalismi on voimakkaita tunteita herättävä tyylisuuntaus. Sibelius-museossa tutustutaan tänä syksynä brutalismin virtauksiin Suomessa. Kuva: Sibelius-museo. |
Rakas vihattu betoni – Brutalismi Suomessa
Sibelius-museo, Turku | 17.9.2023–7.1.2024
Viehättääkö betonibrutalismin estetiikka? Sibelius-museon uutuusnäyttely perustuu tietokirjailija Mikko Laaksosen Brutalismi Suomessa -kirjaprojektiin. Rakas vihattu betoni -näyttely esittelee tunteita herättävää betoniarkkitehtuuria pienoismallien, valokuvien ja aiheeseen liittyvän taiteen avulla. Näyttely sopii erinomaisesti juuri Sibelius-museoon, sillä Woldemar Baeckmanin suunnittelema museorakennus edustaa betonibrutalismia kansainvälisestikin poikkeuksellisella tavalla.
Ars Novan laajassa näyttelyssä on esillä taiteilija Alvar Gullichsenin varhaisia sarjakuvamaalauksia, näyttäviä veistoksia, suurikokoisia geometrisiä maalauksia ja lukuisia muita teoksia taiteilijan uran varrelta. Kuva: Ars Nova. |
Alvar Gullichsen: KOSMOS
Ars Nova, Turku | 8.12.2023–19.5.2024
Alvar Gullichsen (s. 1961) on pitkän linjan kuvataiteilija, muusikko ja tuottaja. Aboa Vetus Ars Nova -museoon levittäytyvä näyttely on laaja katsaus taiteilijan tuotantoon. Gullichsenin tunnetuimpiin töihin kuuluu Turussa sijaitseva monumentaaliveistos Posankka, josta on vuosien varrella muotoutunut yksi kaupungin maamerkeistä. Viimeisen kymmenen vuoden ajan hän on maalannut geometrisiä tilallisia maalauksia, jotka jäljittävät ylikulttuurisia toistuvia muotoja.
Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2022 valitun Emma Jääskeläisen taidetta on esillä Turun taidemuseossa. Kuva: Turun taidemuseo. |
Emma Jääskeläinen: Long Long Longing, Unfolding the Night
Turun taidemuseo, Turku | 15.9.–12.11.2023
Emma Jääskeläisen näyttely käsittelee vanhemmuutta; odotuksen, hoivan ja kehossa tapahtuvien muutosten vaikutuksia fyysisesti ja henkisesti. Jääskeläinen (s. 1988) käyttää taiteessaan metallia, kiveä ja tekstiiliä. Installaatio on syntynyt yöllisistä havainnoista, vajaiden unien aiheuttamasta painosta, kaipuusta sekä elämän rajallisuuden ja kehon kapasiteettien ratkeamisesta.
Turussa esitellään taidekeräilijä Lars Göran Johnssonin kokoelman arvokkaita helmiä. Kuva: Lars Göran Johnssonin kokoelma / Turun taidemuseo. |
Onnekkaita sattumia - Lars Göran Johnssonin kokoelma
Turun taidemuseo, Turku | 15.9.2023–7.1.2024
Jo lapsuudessaan taiteeseen rakastunut lääketieteen ja kirurgian tohtori Lars Göran Johnsson (s. 1930) on kerännyt taidetta vuosikymmenten ajan. Osittain onnekkaiden sattumien kautta hänen hankkimistaan teoksista on muodostunut yksi Suomen merkittävimmistä yksityisistä kokoelmista. Turun taidemuseossa on esillä keräilijän kanssa yhteistyössä valittuja poimintoja kokoelmasta. Esillä on mm. Paavo Halosen, Emma Helteen, Anne Koskisen, Teemu Mäenpään, Jussi Nivan, Vilho Lammen, Ivan Andersenin ja Jacob Dahlgrenin teoksia.
Raision museo Harkossa voi nähdä loppuvuonna virolaista taidetta. Kuva: Raision museo harkko. |
Luovuuden lähteitä – kolme sukupolvea taiteilijoita Virosta
Raision museo Harkko | 8.11.2023–28.1.2024
Raisiossa tutustutaan loppuvuonna virolaiseen taiteeseen. Näyttelyssä on esillä kolmen sukupolven virolaistaiteilijoita Okasin suvusta. On hyvin tyypillistä, että taiteelliset taipumukset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Näyttelyssä tarkastellaan, kuinka taiteilija Evald Okasin maalaustaito on periytynyt tuleville sukupolville. Okasin maalausten lisäksi esillä on hänen tyttärensä Mari Roosvaltin sekä lapsenlapsensa Mara Ljutjukin töitä.
Tutustu myös näihin näyttelyihin:
Vaasa ja Seinäjoki
Viiva on oleellinen ja usein itsestään selvä elementti taiteessa. Kuntsin modernin taiteen museon näyttelyssä tutustutaan viivan variaatioihin. Kuva: Kim Saarinen |
Viivasta tilaan
Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa | 9.9.2023–14.4.2024
Viivasta on moneksi! Suomalaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden muodostamassa näyttelyssä tutustutaan viivan variaatioihin. Olipa kyseessä lyijykynä- tai hiilipiirustus, tilallinen installaatio tai performanssi, viiva on olennainen osa taiteellista työskentelyä. Mukana useita eri tyylejä edustavia taiteilijoita, kuten Leo Ackley, Katriina Haikala, Hannaleena Heiska, Gösta Armfelt, Sebastian Craig & Barry Sykes ja IC-98.
Taiteilija Alexander Salvesenin teos loistaa neonvaloissa. Vaasan taidehallissa nähdään taiteilijan poikkitaiteellisen näyttelysarjan viides osa. Kuva: Vaasan taidehalli. |
Alexander Salvesen: In Visibilis V
Vaasan taidehalli, Vaasa | 26.9.2023–
Neonvaloa, maalausta, veistosta, videota ja installaatiota yhdistelevä In Visibilis V vie katsojan kontrastien, värien, valon sekä pimeyden maailmaan. Nyt avautuva näyttely on taiteilija Alexander Salvesenin poikkitaiteellisen näyttelysarjan viides osa. Teoksissaan Salvesen käsittelee ajallisuuteen, kiihtyvyyteen, yhteiskuntaan sekä ihmisyyteen liittyviä teemoja.
Vaasan Tikanojan taidekodissa päästään ihastelemaan Berndt Lindholmin ikuistamia maisemia. Kuva: Tikanojan taidekoti. |
Berndt Lindholm - Polkuja maisemaan
Tikanojan taidekoti, Vaasa | 20.10.2023–21.4.2024
Suomen merkittävimpiin 1800-luvun maisemamaalareihin kuuluvan Berndt Lindholmin kuvaukset metsistä ja kallioisista rannikkomaisemista täyttävät Tikanojan taidemuseon salit tänä syksynä. Tunnettua taiteilijaa arvostettiin jo hänen elinaikanaan teosten tunnelman ja luonnollisuuden ansiosta. Näyttelyssä on esillä myös harvemmin Suomessa nähtyjä maalauksia.
Pääasiassa kesäisin avoinna oleva Wasa Graffitilandia avaa ovensa jälleen syyslomaviikoilla. Kuva: Wasa Graffitilandia. |
Wasa Graffitilandia
Wasa Graffitilandia, Vaasa | 17.–29.10.2023
Wasa Graffitilandia on avoinna myös syyslomaviikolla! Graffitilandia on katutaiteisiin painottunut näyttely Vaasassa. Graffitien ja muraalien lisäksi esillä on uv-taidetta sekä erilaisia installaatioita. Näyttely on kunnianosoitus graffiteja ja niiden tekijöitä kohtaan. Graffitilandia tuo katutaiteen galleriatilaan ja auttaa ymmärtämään taiteenlajin eri vivahteita sekä tekniikkaa ja taitoa teosten taustalla.
Taiteilija Sigrid Holmwoodin näyttely tutkii pohjalaisen kasvinvärjäysperinteen yhteyksiä historiallisiin ja globaaleihin ilmiöihin. Kuva: Seinäjoen taidehalli. |
Sigrid Holmwood: Sinistä puuta, mustaa rautaa
Seinäjoen taidehalli, Seinäjoki | 18.11.2023 asti
Miten pohjalainen kasvinvärjäysperinne linkittyy historiallisiin ja globaaleihin ilmiöihin? Ruotsalais-brittiläinen taiteilija Sigrid Holmwood tutustui paikalliseen perinteeseen ymmärtääkseen materiaalisia kytköksiä historian ja nykypäivän sekä paikallisen ja globaalin ulottuvuuden välillä. Hän kiinnostui erityisesti körttiläiseen tekstiiliperinteeseen liittyvästä sinisestä ja mustasta väristä, jotka myöhemmin omaksuttiin symboloimaan äärioikeistolaista liikehdintää ja joiden kehityskulut johtavat kauas kolonialismin ja orjuuden lähteille.