Museoiden kummitustarinat: Olavinlinnaan elävältä muurattu linnanneito ja ilmaan haihtuva nainen
Karmivan monessa Museokortti-kohteessa kerrotaan kummittelevan. Kysyimme museoilta, kummitteleeko museolla tai onko museolla jännittävä tai synkkä historia. Nyt kekri- ja halloween-ajan kunniaksi julkaisemme museoiden tarinoita Museoiden kummitustarinat -juttusarjana.
Tässä tarinassa matkaamme Olavinlinnaan, joka on yksi Suomen tunnetuimmista nähtävyyksistä. Savonlinnassa sijaitseva linna on rakennettu 1400-luvulla. Se on ehtinyt nähdä sotia, toimia vankilana ja kokea kasi tuhoisaa paloa.
Nykisin Olavinlinna on merkittävä matkailukohde ja suosittu juhlien pitopaikka, jossa järjestetään myös runsaasti tapahtumia ympäri vuoden. Linna tunnetaan oopperajuhlista, joista ensimmäinen on järjestetty linnassa jo vuonna 1912. Jokavuotisia Savonlinnan oopperajuhlia on järjestetty vuodesta 1967 lähtien.
Ensi vuonna 550 vuotta täyttävään linnaan ja sen näyttelyihin pääsee tutustumaan Museokortin kanssa. Jos vain uskaltaa: Olavinlinnan kaikki kulkijat eivät huhujen mukaan ole tästä maailmasta.
Näin kertoo Suomen Kansallismuseon intendentti Jouni Marjamäki Olavinlinnan tuonpuolisesta väestä:
Kohtaavatko rakastavaiset kummituskäytävällä?
Olavinlinnan keskushallin katonrajassa kulkee puolustuskäytävä, jota sanotaan kummituskäytäväksi. Sen ikkunoista avautuu näkymä vastarannalle, jolla asuvat ovat kertoneet nähneensä ilta-aikaan linnan tyhjän tilan ikkunoista tulevaa valoa.
Toiset olettavat valojen liittyvän kummituksiin.
Toiset taas epäilevät, että valojen syynä olisi rakastavaisten tapaaminen: Täydenkuun aikaan linnanneito, joka muurattiin elävältä linnan muuriin, ja hänen rakastettunsa kohtaavat, koska eivät eläessään saaneet olla yhdessä.
Nainen, joka haihtui ilmaan
Myös muita erikoisia tapauksia on Olavinlinnassa sattunut. 1980-luvulla opaskierrokselle ilmestyi kesäisin pitkä ja hoikka, kellohelmaiseen kukkamekkoon pukeutunut nainen.
Päässään hänellä on kerrottu olleen iso lierihattu. Hänessä oli jotain outoa, mikä kiinnitti oppaiden huomion. Nainen tavattiin usein myös ison linnanpihan läheisyydessä. Nainen oli näyttänyt eksyneeltä, mutta kun häntä yritettiin puhutella, hän haihtui ilmaan.
Jouni Marjamäki
Suomen Kansallismuseon intendetti
Tutustu myös juttusarjan muihin tarinoihin:
Silkkihameen kahinaa, itsestään avautuva ovi, vitriinissä siirtyileviä tavaroita ja sähkölaitteiden häiriöitä. Voipaalan taidekeskukseen harmaapukuinen nainen sovittelee hattua ja on kuin kotonaan. Lähes jokaiseen Lappeenrannan Museokortti-kohteiseen liittyy toinen toistaan hurjempia kummitustarinoita. Katolilaisen papin henki ahdistui ja koira säikähti – toisessa kerroksessa sotilas ja lasten itkua? Kummitteleeko Tiedemuseo Liekin Observatoriossa Suomen ensimmäinen tähtitieteen professori?
Onnettomuuksien uhreja, sisällissodan haamuja ja asemapäällikön lapsi Vantaan kaupunginmuseossa?
Harmaapukuinen nainen, ryminää ja kuviteltuja tauluvarkaita Voipaalan taidekeskuksessa
Valvontakameroiden häiriöitä ja tyhjästä ilmesyviä tavaroita Lappeenrannan museoissa
Silinterihattuinen mies, ilman sähköä toimivia lamppuja ja selittämättömiä hahmoja Carlsron museossa
Itsestään kaatuvia tavaroita ja selittämättömiä hälytyksiä Tiedemuseo Liekin Observatoriolla