Tutustu kesän 2024 naaleihin – esittelyssä biennaalit, triennaalit sekä napaketut
Missä tänä kesänä pääsee näkemään naaleja? Tämä artikkeli johdattaa sinut yhden triennaalin, kolmen biennaalin sekä muutaman napaketun äärelle. Museokortilla pääset kesän taidetapahtumiin ja luontoteemaisiin museoihin ympäri Suomen.
Joka toinen vuosi järjestettäviä tapahtumia kutsutaan biennaaleiksi, ja monesti termi viittaa nykytaiteen näyttelyyn. Triennaali sen sijaan tarkoittaa joka kolmas vuosi järjestettävää tapahtumaa. Monissa museoissa järjestetään biennaali- ja triennaalitapahtumia, jotka tarjoavat ympärivuotisesta näyttelytarjonnasta poikkeavia elämyksiä ja tuovat yhteen kiinnostavien taiteilijoiden töitä.
Näihin taidetapahtumiin erittäin löyhästi liittyvä naali (Vulpes lagopus) taas tarkoittaa napakettua – pohjoisen pallonpuoliskon tundralla elävää koiraeläimiin kuuluvaa petoeläintä.
Napaketun kanta on maailmanlaajuisesti elinvoimainen, mutta Suomessa laji on äärimmäisen uhanalainen. Hyvin harvinainen on myös joka neljäs vuosi järjestettävä tapahtuma: kvadriennaali on terminä olemassa, mutta näistä ei juuri kuule puhuttavan.
Tässä lista kesän naaleista!
Kesän 2024 biennaalit ja triennaali
Tänä kesänä biennaaleita vietetään Fiskarsissa, Hämeenlinnassa ja Raisiossa, ja triennaalia vietetään Porvoossa. Biennaaleiden ja Porvoon triennaalin yhteydessä järjestetään myös paljon kiinnostavaa oheistapahtumaa, joten omaa reissua suunnitellessa kannattaa tutustua näyttelyiden verkkosivuihin!
Fiskars Village Art & Design Biennalen päänäyttelyt ovat tänä vuonna nimeltään Yllätysvieras ja Hauras. Kuvassa Yllätysvieraan kuvitteellisen kesähuvilan olohuone. Huvilan somistuksessa ja sisutuksessa on mukana muotoiluyrityksiä maamme huipulta. Huoneista voi bongata mm. Fiskarsin, Artekin, Nikarin ja Woodnotesin, Johanna Gullichsenin sekä Villa ja Peitteen, Duratin, Lapuan Kankurit ja Parolan Rottingin. Kuva: Justus Hirvi / Fiskars Village Art & Design Biennale |
Fiskars Village Art & Design Biennale
Raasepori | 16.6.2024–1.9.2024
Fiskarsin biennaalin päänäyttelyt ovat tänä vuonna Yllätysvieras ja Hauras. Hauras-näyttelyyn on kutsuttu mukaan vain paikallisia taiteilijoita sekä kansainvälisen taiteilijaresidenssin Fiskars AiR.n vieraita vuosien varrelta. Näyttelyssä on esillä 69 taiteilijan teoksia. Viljamakasiinin ensimmäisen kerroksen Yllätysvieras-päänäyttely saa innoituksensa ainutlaatuisesta suomalaisesta huvilakulttuurista: näyttelyvieraat kulkevat kuvitteellisessa kesähuvilassa, jonka huoneisiin taiteilijoiden teokset lisäävät tilalliseen kokemuksen kerrostumia ja syvyyttä. Päänäyttelyiden lisäksi biennaaliin kuuluu runsaasti kiinnostavaa rinnakkaisohjelmaa. Lue lisää >
Tämän kesän triennaalin voi bongata Porvoossa, kun taidenäyttely ja kuvataiteen kaupunkifestivaali valtaa kadut ja näyttelytilat. Esimerkiksi näitä Jenni Tuomisen teoksia pääsee ihailemaan Holmin talossa. Kuva: Jukka Pylvis. |
Porvoon Triennaali 2024: Space is a Common Thing
Nykytaidefestivaali ympäri Porvoota | 9.6. – 1.9.2024
Porvoon triennaalin tämän vuoden teema on tila: Tila on yhteinen asia. Porvoon kaupunkikuvan valtaavat monipuoliset taidenäyttelyt, joissa on mukana taiteilijoita niin Suomesta, Kuubasta, Kroatiasta, USA:sta kuin Ruotsista. Näyttelyitä voi ihailla esimerkiksi Walter Runebergin veistoskokoelmassa sekä Holmin talossa, jossa ensimmäisen kerroksen näyttelytilassa nähdään Mette Björnebergin ja Jenni Tuomisen teoksia. Holmin talon aitassa yleisö pääsee osaksi Piirustusteatteria, joka on taiteilija Petri Hytösen, Sampsa Indrénin, Pan Jianfengin ja Kalle Turakka Purhosen performatiivinen installaatio. Lue lisää >
Taidevaltakunta-biennaali järjestetään tänä vuonna Hämeenlinnassa. Kuva: Heli Huotala, Under The Same Sky, öljy- ja akryyli kankaalle, 2023 |
Taidevaltakunta '24 -biennaali
Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinna | 14.6.2024–8.9.2024
Taidevaltakunta ’24 -biennaalissa kuullaan huomisen ääni. Taiteilijoiden tarjoamat tulevaisuudet käyvät luonnon ja ihmisen välistä dialogia ja kulkevat dystopiasta toivoon. Biennaali valtaa Hämeenlinnan taidemuseon molemmat näyttelytilat, näkyy kaupungissa ja koko Taidevaltakunnassa. Biennaaliin kuuluu kiinnostavien näyttelyiden lisäksi mm. taiteilijatapaamisia sekä yleisöopastuksia ja lasten miniopastukisa. Lue lisää >
Elämän ja työn sähköistyessä käsillä tekeminen ja keramiikan harrastaminen on suositumpaa kuin koskaan. Keramiikka on löytänyt tiensä viimeisten vuosien aikana enenemässä määrin myös nykytaiteen materiaaliksi. Kuva: Saara Kumpulainen, Pörröt, 2022-2024, kotimainen kivitavarasavi, posliini, kotimainen punasavi, kiiltoplatina, iirislysteria, lasitteet © Saara Kumpulainen |
Keramiikkabiennaali
Raision museo Harkko, Raisio | 17.5.2024–25.8.2024
Keramiikaksi poltettu savi on ollut ihmisen ilmaisun väline läpi eri aikakausien ja kulttuurien. Taiteen määritelmien kehittyessä keramiikka on saanut uusia sisältöjä ja löytänyt tiensä enenemässä määrin myös nykytaiteen materiaaliksi. Näyttelyssä katsoja pääsee tutustumaan yhdeksän taiteilijan taide- ja käyttökeramiikkateoksiin sekä kurkistamaan keramiikan eri työstötapojen mahdollisuuksiin: Keramiikkaa voidaan muovailla, valaa, rikkoa, kuvittaa, rakentaa ja yhdistellä uusiin materiaaleihin. Lue lisää >
Naali on harvinainen näky näyttelyissäkin – näissä museoissa voit sen bongata
Luonnontieteelliset museot esittelevät luonnon monimuotoisuutta perinteisin dioraamoin, joissa konservoidut eläimet on aseteltu mitä taidokkaimpiin, maalauksellisiin kohtauksiin. Dioraamojen lisäksi museoissa on usein myös osallistavampia näyttelyosuuksia, joista löytyy paljon hauskaa tekemistä, tutkittavaa ja hypisteltävää.
Näyttelytoiminnan lisäksi luonnontieteellisissä museoissa tehdään merkittävää tiedettä. Museoissa tutkitaan esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta ja ympäristön muutoksia, ihmisen ja muun luonnon vuorovaikutusta, eläin- ja kasvitieteitä sekä geologiaa.
Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan naali on lähimpänä omaa oikeaa elinseutuaan
Siidassa on tällä hetkellä nähtävillä mm. Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -päänäyttely, Váimmus sohka stuoris – Aune Huhtamella eallinbargu / Suku suuri sydämessä – Aune Huhtamellan elämäntyönäyttely, Ánnámáret & Marja Viitahuhta: Bálvvosbáiki -uutuusnäyttely sekä ulkomuseo. Kuva: Krista Ylinen / Museokortti |
Siida – Saamelaismuseo ja Luontokeskus
Inarintie 46
Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida on Pohjois-Lapin suosituimpia käyntikohteita ja jo monen menolistalla – eikä suotta. Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidalle myönnettiin tänä vuonna sekä Vuoden eurooppalainen museo -palkinto että Museoliiton Vuoden museo -palkinto.
Kaiken kukkuraksi Siidan Luontokeskuksen näyttelyssä voi bongata naalin, ja vielä melko lähellä viime vuoden todistettua pesintää. Naalin onnistuneita pesintöjä havaittiin Suomessa viime vuonna neljä: kolme Enonteikijöillä ja yksi Utsijoella, jonne on Inarista matkaa reilu 120 kilometriä.
Kahden naalin kokemus Forssan Luontomuseossa – tarjolla kesä- ja talviturkkia
Forssan Luontomuseo
Wahreninkatu 4,
A-rappu, Kehräämö (Kirjastotalo)
Forssan Luontomuseon Hämeen luonto -lajistonäyttely luo kattavan katsauksen Lounais-Hämeen alueelta tavattaviin lintuihin, nisäkkäisiin, kaloihin, hyönteisiin ja muihin ryhmiin. Suojassa-teemanäyttelyssä kestävä kehitys, luontosuhde, ympäristöuhat ja luonnon moninainen merkitys nousevat esille eri tavoin pitkin näyttelyä. Erityisesti luonnon suojelutyötä esittelevän museon naalit voi bongata vitriinin päältä – esillä on kesä- ja talviturkkia.
Kolmen naalin vahvuus Helsingin keskustassa – yksi kähveltää munia
Napakettu munavarkaissa LUOMUS Luonnontieteellinen museon Maailman luonto -näyttelyn dioraamassa Helsingissä. Kuva: Mirva Uotila / Museokortti |
Pohjoinen Rautatiekatu 13,
00100 Helsinki
Napakettuja voi nähdä LUOMUS Luonnontieteellinen museossa Helsinginssä peräti kahdessa näyttelyssä. Suomen luontoa esittelevässä näyttelyssä voi nähdä naalin talvi- ja kesäturkissa ja maailman luontoa esittelevän näyttelyn dioraamassa voi nähdä naalin kähveltämässä munia.
Museossa voit myös tutustua dinosauruksiin, nähdä Haminan mursun ja syödä omia eväitä museon yläkerran evästilassa.
Turun Biologisen museon naali hengailee yli 100 vuotta vanhassa dioraamassa
Turun Biologinen museo järjestää vuosittain myös vaihtuvia näyttelyitä ja erilaisia tapahtumia. Museo on suosittu koulujen käyttämä opetuskohde ja soveltuu hyvin myös pienemmille lapsille. Myös korkeakoulut käyttävät museota opetustarkoitukseen. |
Turun Biologinen museo
Neitsytpolku 1,
20810 Turku
Turun Biologinen museo on vuonna 1907 valmistunut luontomuseo, jonka 13 dioraamaa kertovat Suomen kasvillisuudesta ja eläimistöstä Turun saaristosta aina Lapin tuntureille asti. Lappi-dioraama on museon ensimmäisiä – se on luotu jo vuonna 1908. Tässä dioraamassa oleilee myös Turun naali.
Turun biologinen museo on pyritty säilyttämään alkuperäisessä asussaan ja niinpä sen dioraama-näyttelyn yleisilme vastaa pitkälti alkuperäistä kokonaisuutta.
Suomen luontoon ja eläimiin voi tutustua useissa museoissa ympäri maata, ja napakettujakin saattaa lymyillä useammassa museossa kuin mitä tässä artikkelissa mainittiin. Löydät lisää luonto- ja eläinaiheisia museoita täältä.