Sotakokemuksista sukupolvelta toiselle – Muisti herättää tunteita
Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Perinteisesti sotahistoria on palvellut ensisijaisesti toisten sotatieteiden tarpeita, uusi sotahistoria on kiinnostunut ihmisistä. Sodan ja Rauhan keskus Muisti on Museokortti-kohde.
Sodan ja Rauhan keskus Muisti on tiedekeskus, jonka näyttelyt hyödyntävät viimeisintä teknologiaa. Museon toiminta perustuu humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä tehtyyn kotimaiseen ja kansainväliseen sodan tutkimukseen. Museon tarina on julkaistu MUSEO-lehden numerossa 1/2023.
Muistissa halutaan herättää tunteita. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti. |
Muisti etsi paikkaansa
Sodan ja rauhan keskus Muistin ei pitänyt alun perin avautua Mikkeliin ollenkaan, vaan sen piti löytää paikkansa sata kilometriä idempää, Lappeenrannasta.
– Vuonna 2004 Tali-Ihantalan torjuntaisteluiden muistojuhlan yhteydessä heräsi tärkeä keskustelu siitä, miten muistamme sotaa. Perinteisesti sotahistoriassa nostetaan esiin johtajat ja marginaaliin jäävät niin yksittäiset sotilaat kuin kotirintamalla olleet äidit, kertoo Olli-Pekka Leskinen, Muistin toimitusjohtaja.
Tämän keskustelun myötävaikutuksesta Lappeenrantaan alettiin suunnitella sotahistoriakeskusta, joka kertoisi sodasta uudella tavalla. Mutta lopulta kuntapäättäjät eivät puoltaneet ajatusta uudesta tietokeskuksesta. Keskuksen tuli löytää paikka jostakin muualta.
Toista maailmansotaa käsittelevä näyttely on osoittautunut ajankohtaiseksi. Kuva: Sodan ja Rauhan keskus Muisti. |
Päämajakaupunki Mikkeli
Vuonna 2013 tiedekeskuksen ideaa esiteltiin Mikkelin kaupungille.
– Keskuksen nähtiin vahvistavan Mikkelin päämajakaupunkibrändiä. Käytännössä täältä on johdettu kaikkia itsenäisyyden ajan sotia, Leskinen kertoo.
Humanistis-yhteiskuntatieteisiin keskittyvän tiedekeskuksen näyttely- ja liiketoimintaa suunniteltiin vuosina 2014–2018 EU-rahoitetuissa hankkeissa. Kun tiedekeskus oli löytänyt kotipaikan ja toiminnalle oli rakennettu suunnitelma, tarvittiin vielä rahoitus.Keväällä 2018 Maanpuolustuksen kannatussäätiö rahoitti keskuksen perustamista 1,4 miljoonalla eurolla.
– Se oli sysäys sille, että muutkin uskalsivat lähteä rahoittajiksi, Leskinen kertoo.
Kun Mikkelin kaupunginvaltuusto näytti kesällä 2018 vihreää valoa keskuksen perustamiselle, alkoivat näyttelyn suunnittelu sekä museorakennuksen muutostyöt. Alun perin kouluksi valmistunut rakennus toimi puolustusvoimien päämajana talvi- ja jatkosodan aikana, ja sen toisessa päädyssä sijaitsi jo vuodesta 1974 paikassa toiminut Päämajamuseo. Nyt se yhdistyi Muistiin, joka avattiin yleisölle 4. kesäkuuta vuonna 2021.
Muisti tarjoaa kävijöilleen laajan kattauksen multimediasisältöjä perinteisten museoesineiden ohella. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti. |
Empatian herättelyä multimedian avulla
Muistissa halutaan herättää tunteita. Kun museovieras pystyy samaistumaan sodankokeneiden kokemuksiin tunteiden kautta, puhutaan historiallisesta empatiasta. Museovieraiden empatiaa Muisti herättelee runsaalla multimediasisällöllä. Esimerkiksi Taistelu-näyttelyosiossa tutustutaan kevään 1940 rintamakokemukseen virtuaalista todellisuutta hyödyntäen.
– Meillä on suhteellisen vähän esineitä ja sen sijaan multimediaa käytetään paljon, Leskinen täsmentää.
Sodan ja Rauhan keskus Muisti avasi ovensa kesällä 2021. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti. |
Kun Muisti avasi ovensa kesällä 2021, ei kukaan odottanut, että vuoden sisällä Euroopassa syttyisi sota. Se on ajanut tuoreen tiedekeskuksen vastaamaan tärkeään tarpeeseen käsitellä sotaa ja sen vaikutuksia.
– Tätä me ja asiakkaat pureskellaan edelleen lähes päivittäin. Vaikka tämä näyttely käsittelee toista maailmansotaa, sen kysymykset ja teemat koskettavat ajankohtaisesta tätä päivää, Leskinen kertoo.
Tiedekeskuksessa vierailevissa nuorissa Leskinen on nähnyt selkeän muutoksen viimeisen vuoden aikana. Nuoria kiinnostaa, mitä heidän iso- tai isoisovanhempansa ovat sotavuosina kokeneet.
– Jos me yhteiskunnassa nähdään merkittävänä tuoda niitä kokemuksia myös tulevien sukupolvien tietoon, Muistin kaltaisten toimijoiden merkitys kasvaa, Leskinen sanoo.
|