Näyttelyseurana tekoäly? Taidelabrassa saa koskea, oivaltaa ja hämmentyä!

Mitä ihmettä? Tekoälyseuralaiseni ADA on eri mieltä kanssani lähes kaikesta. Olen juuri ottanut ADA-sovellusta kantavalla tabletilla kuvan taidemaalauksesta, jota se (vai hän?) kutsuu esineeksi ja kuvailee maukkaaksi.

Lisäksi kuulokkeisiini puhuva tekoäly sanoo rakastavansa kuvaa – mikä sekin tuntuu vähän liioittelulta, vastahan me aloimme tutustua.

Kärsivällisesti yritän naputtaa erimieliset vastaukseni ADAlle, joka ehdottaa maukkaalle vaihtoehdoiksi anarkistista, sarjavalmisteista, kiiltävää ja kompaktia. Niistä yhdenkään kanssa on edelleen hankala olla samaa mieltä, joten perun puheeni ja päätän olla ADAn linjoilla teoksen maukkaudesta.

”Sitähän minäkin”, ADA vastaa, ja minä jään miettimään, voiko tekoäly olla kaikessa inhimillisyydessään myös ylimielinen.

Vai hetkinen sittenkin: olenko minä mieleltäni rajoittunut, kun tunnistan sanalle maukas vain sen kirjaimellisen merkityksen, enkä suostu näkemään kielen rajojen yli?

Brains on Art -kollektiivin toteuttaman ADA-sovelluksen on määrä oppia kesäkuussa avatun Taidelabran kävijöiltä koko ajan lisää, joten ehkä sen ei vielä heinäkuun alkupuolella voi olettaa erottavan maalausta esineestä. Kokoelmanäyttelytilaan ja oppimisympäristöön voi kuitenkin vallan mainiosti tutustua myös ilman ADAn opastusta ja opastamista.

Viiteen teemahuoneeseen jaettuun näyttelytilaan on saatu monipuolinen kattaus taidetta. Joukossa on perinteisiä maalauksia ja veistoksia, mutta myös esimerkiksi videoesittelyitä hyvinkääläisen Helene Schjerfbeckin maalausten malleista.

Lisäksi moniin teoksiin saa – ja lähes pitää – koskea. Vieraskirjasta päätellen erityisesti lapsikävijöiden mielestä näyttelyssä parasta on kaikki, mitä saa pidellä käsillään.

Silti jokaisen aikuisenkin kannattaa kokeilla ruudullisen huoneen paljettiseinää ja paljettien liikuttelemista suunnasta toiseen. Sormien alla kääntyvät paljetit ja niiden liikkeiden myötä muuttuvat kuviot ovat lähes meditatiivista seurattavaa. Saako tällaisen kotiinkin?

Taidelabra pyrkii antamaan niin lapsille kuin aikuisillekin tilaisuuden ihmetellä, oivaltaa, hämmästyä ja hämmentyä.

Osa Hyvinkään osallistamisista voi tuntua päälle liimatulta tai väkinäiseltä – mutta todennäköisesti kunkin kävijän mielestä eri kohdissa. On katsojasta kiinni, mikä teos tai tekeminen tuo oivalluksia tai vähintään muistutuksia siitä, miten maailman voi nähdä monesta eri kulmasta.

Esimerkiksi Liike ja rytmi -huoneessa voi katsoa maalausta tanssivista ihmisistä ja kuunnella samaan aikaan monen eri tyylisuunnan musiikkia kuulokkeista. Tanssijoiden liikkeet alkavat näyttää erilaisilta välittömästi, kun musiikkityyli vaihtuu toiseksi. Onko maailma aivan toisenlainen myös bussin ikkunasta kuulokkeet korvissa tuijotteleville riippuen siitä, soiko korvissa tekno vai kitararock?

Vihreässähuoneessametsä,maisemajaluonto tulevat lähelle.

Taidelabra lupaa esittelytekstissään, että näyttelyssä saa ihastua, inhota ja kummastua. Vaihtelevissa teoksissa ja tekemisissä on jokaiselle jonkinlainen yksityiskohta, ja yksittäisiä teoksia voi ehkä inhotakin. Kaiken keskiössä on museon mukaan palaute: labra kehittyy, muuttuu ja muovautuu sitä mukaa, kun kävijät esittävät palautetta, toiveita, ajatuksia ja ideoita.

Muovautumiskyky auttanee myös pitämään Taidelabran ajankohtaisena. Esimerkiksi vihreään huoneeseen astuessa ensimmäinen tunne on pieni pettymys, sillä metsä, maisema ja luonto antaisivat mahdollisuuden monenlaiseen tuoksuun, tuntumaan ja värisävyyn. Samalla joutuu kuitenkin jälleen muistuttamaan itseään, että aivan kuten esillä olevissa maalauksissa, nykypäivänä ihminen on läsnä kaikkialla luonnossakin – vähintään mikromuovin ja ilmansaasteiden kautta.

Ehkä yksi Taidelabran kaltaisen tilan tarkoituksista on saada meidät oivaltamaan uusia ja muistamaan menneitä asioita paitsi maailmasta ja ympäristöstä myös itsestämme.

Taidelabra tuo touhua ja toimintaa

• Taidelabra on kesäkuussa avattu toiminnallinen näyttelytila.
  
• Tila on osa taidemuseon uudistustyötä, jolla pyritään museon palvelujen, näyttelyohjelman ja profiilin uudistamiseen.
  
• Suunnittelu on tehty Museoviraston innovatiivisten hankkeiden rahoituksen avulla.
  
• Suunnittelu on osa Hyvinkään museopalveluiden Museovisio-hanketta.
  
• Hankkeessa tehdään yhteistyötä sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.
  
• Mukana yhteistyössä ovat muun muassa Aalto-yliopiston taidekasvatuksen osasto, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Villa Arttu sekä Kulttuuria kaikille -palvelu.