30 vinkkiä kevään uutuusnäyttelyihin – odotettu Manserock, rakastettu Järnefelt ja vaikuttava Susiraja

Talven ja kevään uutuusnäyttelyistä löytyy koettavaa niin muodin ja muotoilun ystäville kuin myös taiteen ja historian harrastajille. Museokortilla koet kevään aikana satoja elämyksiä kotimaisista klassikoista uusiimpaan nykytaiteeseen ja kantaaottaviin näyttelyihin.

Katso kaikki näyttelyt

Luvassa kotimaisia muotoilun ikoneita ja muodin historiaa uusista näkökulmista

Talven näyttelyuutuudet sisältävät käsityötä ja kansainvälisesti menestyineiden muotoilijoiden taidonnäytteitä. Lasitaiteen ystäviä hemmotellaan sekä Iittalan lasimuseossa Hämeenlinnassa että Suomen lasimuseossa Riihimäellä, jossa museovieraat pääsevät tutustumaan kaukomatkojen innoittaman Kaj Franckin tuotantoon.

Museovieraat voivat uppoutua myös muodin maailmaan uusista näkökulmista. Villa Gyllenbergin uutuusnäyttely esittelee tällä kertaa Helene Schjerfbeckin muodin insiroimaa taidetta Helsingissä. Suomen merimuseo Kotkassa puolestaan nostaa esiin merenkulkijoiden perinteiden vaikutteita niin kansainväliseen kuin kotimaiseenkin muotisuunnitteluun.

Kotimaisesta muotoilusta kiinnostuneiden kannattaa suunnata nyt Kangasalalle, jossa vauhdikkaisiin menopeleihin ja tieliikenteen historiaan keskittyvän Mobilian uusimmassa näyttelyssä tutustutaan melkeinpä jokaisen suomalaisen tunteman jopon tarinaan.

Iittalan lasinpuhaltajien näyttelyssä käsitellään yhdistämisen tematiikkaa. Kuva: Iittalan lasimuseo.

1. Connecting Glass – lasin yhdistämät

Iittalan lasimuseo, Hämeenlinna | 3.2.–9.6.2024

Iittalan lasinpuhaltajien perinteikkään kevätnäyttelyn yhteisenä teemana on tänä vuonna yhdistäminen. Kukin esillä oleva työ kuvastaa taiteilijoidensa tulkintaa teeman ympärillä. Yhdistelyn tematiikka ulottuu värien, materiaalien ja tekstuurien liittoihin, tarjoten katsauksen lasitaiteen tekniikoihin ja monipuoliseen ilmaisuvoimaan. Suurin osa uniikeista teoksista on myös myynnissä.

Lue lisää >

Japonismi näkyy vahvasti lasin suurnimen, Kaj Franckin näyttelyss. Kuva: Suomen lasimuseo.

2. Kaj Franck – Muotoilijan utopia

Suomen lasimuseo, Riihimäki | 10.2.–12.5.2024

Helmikuussa Suomen lasimuseon uutuusnäyttelyssä tutustutaan suomalaisen muotoilun jättiläisen Kaj Franckin (1911–1989) uraan etenkin kaukomatkojen innoittamien lasiesineiden kautta. Japonismi näkyy vahvasti näyttelyn esineissä sekä näyttelyarkkitehtuurissa. Keskeisen näyttelykokonaisuuden muodostaa Franckin suunnittelema taidelasi, juuri tähän näyttelyyn tarkoin valikoitujen lasiesineiden kautta. Näyttelyn esineiden joukossa ovat muun muassa Kremlin kellot ja Ateenan aamu.

Lue lisää >

Suomen lasimuseon näyttely Saara Hopea – Valintana kauneus tarjoaa näkymiä Saara Hopea-Untrachtin moniulotteiseen suunnittelijatyöhön. Kuva: Suomen lasimuseo.

3. Saara Hopea – Valintana kauneus

Suomen lasimuseo, Riihimäki | 3.2.–19.5.2024

Suomen lasimuseossa avautuvassa näyttelyssä tarkastellaan Saara Hopea-Untrachtin (1925–1984) vaikuttavaa muotoilijanuraa. Hopea loi 1950-luvun lasin kultakaudella esineitä, jotka tuovat kauneutta päivittäisen elämän arkeen ja juhlaan. Hopean lasitaiteen lisäksi näyttely valottaa hänen työtään emalitaiteessa, korusuunnittelussa sekä muiden materiaalien parissa. Museovieraat pääsevät ihailemaan paitsi Hopean tunnetuimpia teoksia, kuten värikästä käyttölasia ja leikkisiä maljakoita, myös harvemmin nähtyjä kristalliesineitä ja persoonallisia koruja.

Lue lisää >

4. Váimmus sohka stuoris – Aune Huhtamella eallinbargu / Suku suuri sydämessä – Aune Huhtamellan elämäntyö

Siida – Saamelaismuseo ja Luontokeskus, Inari | 6.2.–29.9.2024

Aune Kaarina Huhtamella (1931–2013) oli suvussaan tunnustettu saamelaisen käsityön eli duodjin tekijä. Näyttelyssä tutustutaan saamenpukujen sisältämiin merkityksiin ja syvennytään samalla saamelaisten sukujen ja käsityötaidon tarinoihin. Puvut ilmentävät arjen ja juhlan hetkiä, ja niiden kautta avautuu näkymä saamelaisuuden sydämeen, jossa vaatettaminen nähdään huolenpitona sekä rakkaudenosoituksena suvulle. Tarinaa siivittävät Aunen sisaren Rita Kumpulaisen (o.s. Magga) runot kirjasta Kullankutoja (2016).

Lue lisää >

Helene Schjerfbeck, Elegantti nainen (Dora), n. 1928, öljy kankaalle, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön kokoelma.

5. Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950

Villa Gyllenberg, Helsinki | 14.2.–9.6.2024

Tunnet ehkä Helene Schjerfbeckin (1862–1946) teokset, mutta tiesitkö, että maalaustaiteen lisäksi myös muoti oli lähellä hänen sydäntään? Schjerfbeckin muotokuvissa mallin vaatetus oli tärkeä osa teosta ja hän inspiroitui erityisesti ranskalaisesta muodista. Hän ei ollut aikalaisistaan ainoa – näyttelyssä on esillä mm. Albert Edelfeltin, Gunnar Berndtsonin ja muiden suomalaistaiteilijoiden muotiin liittyviä teoksia. Esillä on myös kolmekymmentä aikakaudelle tyypillistä pukua vapaa-ajan asuista loisteliaisiin iltapukuihin.

Lue lisää >

6. Jokaiselle - Jopo ja ihminen 60 vuotta

Mobilia, Kangasala | 10.5.–20.4.2025

Jokaisen suomalaisen tunnistama ja monille rakas Helkama Jopo on ikoni, jonka menestyksekäs tarina on osa suomalaista pyöräilyhistoriaa. Näyttelyssä tätä kotimaisen ikonin monipolvisen tarinan näkökulmina käytetään Jopon teollista syntyä, Jopon tulkintaa taiteen keinoin, Jopon kahta syntymaailmaa sekä Jopon ja käyttäjänsä suhdetta.

Näyttelyä täydentävät harrastajien kanssa yhteistyössä toteutettavat tapahtumat ja julkaisut. Jopon tarina on kertomus innovaatiosta ja ajattomuudesta – polkupyörästä, joka uudisti myös mainontaa, tuotesuunnittelua ja taideteollisuutta.

Lue lisää >

Oceanista-näyttely esittelee kansainvälisesti tunnettujen muotitalojen ja suomalaisten suunnittelijoiden merestä inspiroitunutta muotia. Kuva: Suomen merimuseo.

7. Oceanista – muoti ja meri

Suomen merimuseo, Kotka | 19.4.–29.9.2024

Seilaa muodin ja merenkulun pariin Suomen merimuseon uutuusnäyttelyssä, jossa tutkitaan merenkulkijoiden perinteiden vaikutteita muotisuunnitteluun vuosikymmenten saatossa. Luvassa on 90 kansainvälisten ja kotimaisten muotisuunnittelijoiden taidonnäytettä huippumuodin Chanelista Anne-Mari Pahkalaan. Näyttelyssä on esillä merihenkisiä klassikkovaatteita sekä modernia katumuotia aina 1800-luvulta tähän päivään.

Lue lisää >

Kansainvälisesti menestynyt nykytaide ja kotimaiset klassikot valtaavat taidemuseot

Taidenäyttelyiden uutuuksissa on tänä vuonna mukana huikeita kotimaisia suurnimiä. Valokuvataiteilija Iiu Susirajan taidetta ja uusia aluevaltauksia ihmetellään Turun WAMissa helmikuun alusta lähtien. HAMin monipuolisessa taidenäyttelyssä pohditaan puolestaan esittämisen ja näkemisen tapoja.

Oulun taidemuseossa käsitellään vaikeaa aihetta taiteen keinoin, kun museon uutuusnäyttely esittelee kipua, mutta myös paranemista ja toivoa. Näyttelyssä on teoksia noin yhdeksältäkymmeneltä taiteilijalta eri tekniikoilla ja tyyleillä.

Kokeileva konkretismi -näyttely EMMAssa tarkastelee uusin silmin konkretismin, eli ei-esittävän taiteen, pitkää traditiota ja nykymuotoja. Näyttely tuo esiin eritoten nykytaiteen keinoja uudelleentulkita ja kommentoida modernismia.

Helsingin Ateneumissa puolestaan esitellään rakastetun kotimaisen taiteilijan Eero Järnefeltin (1863–1937) mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle.

Kuvataiteilija Iiu Susiraja tunnetaan laajalti myös Suomen ulkopuolella. Kansainvälisesti menestyneen taiteilijan töitä nähdään keväällä Turun WAMissa. Kuva: Iiu Susiraja / WAM.

8. Iiu Susiraja

WAM, Turku | 2.2.–12.5.2024

Kuvataiteilija Iiu Susiraja on äskettäin ollut esillä New Yorkin MoMa -museossa ja nyt hänen teoksiaan pääsee ihailemaan Turun WAMissa. Kansainvälisesti tunnetun taiteilijan soolonäyttelyssä on esillä sekä hänen uusinta tuotantoaan että varhaisempia teoksia. Näyttelyssä on mukana valokuvien lisäksi myös taiteilijan uusia aluevaltauksia, joihon kuuluvat videoteokset, installaatiot, piirrokset ja 3D-printatut veistokset.

Lue lisää >

Emma Helle: Tyttö joka muuttui ruusupensaaksi, 2018. Kuva: HAM Helsingin taidemuseo.

9. Tyttö joka muuttui ruusupensaaksi

HAM Helsingin taidemuseo, Helsinki | 9.2.–29.9.2024

Näyttelyn teokset on ryhmitelty teemallisiin kokonaisuuksiin: Olemus, katse, intiimi, keho sekä asetelma- ja maisema-aiheet. Näyttelyssä huomio kiinnitetään usein epäolennaisilta vaikuttaviin yksityiskohtiin. Näyttely rakentuukin näiden välille syntyville yhteyksille, uudempien ja vanhempien, eri medioilla toteutettujen teosten välille. Taidenäyttely myös muuttuu ajan kuluessa, jolloin museovieraille syntyy yhä uusia tulkintamahdollisuuksia.

Näyttelyssä on esillä teoksia useilta taiteilijoilta, kuten Louise Bourgeois, Shia Conlon, Erik Creutziger, Magnus Enckell, Emma Helte, Heikki Marila, Ana Mendietta, Dennis Oppenheim, Jalmari Ruokokoski, Vidha Saumya, Joel Slotte, Salla Tykkä ja Hannah Wilke.

Lue lisää >

Janne Räisänen: Katkennut siipi, 2002, öljypastelli paperille. Oulun taidemuseon kokoelma. Kuva: Mika Friman.

10. Kipu

Oulun taidemuseo, Oulu | 9.2.–25.8.2024

Oulun taidemuseon näyttelyssä Kipu käsitellään elämän haavoittuvuutta ja haurautta turvattomuuden, yksinäisyyden, syrjäytymisen, mutta myös toiveikkuuden näkökulmista. Taiteen avulla vaikeita aiheita tarkastellaan inhimilliseltä tasolta, ja näyttely tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja rakentaa keskusteluyhteyksiä. Oulun taidemuseon kokoelmista valitut teokset kuvastavat universaaleja tunteita ja ilmiöitä.

Lue lisää >

11. Rinnastuksia – Kimmo Kaivanto & Akseli Gallen-Kallela

Gallen-Kallelan Museo, Espoo | 10.2.–26.5.2024

Kimmo Kaivanto (1932–2012) tunnetaan erityisesti taiteellisista kannanotoistaan luonnon ja rauhan puolesta. Tarvaspään näyttelyssä nostetaan esille Kaivannon ja Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) taiteen kosketuskohtia. Molempia taiteilijoita määrittää romanttinen asennoituminen suomalaiseen luontoon ja herkistyminen sen yksityiskohdille. Näyttely esittelee maalauksia, piirustuksia, grafiikkaa, taideteollisuutta ja esineitä.

Lue lisää >

Simon Fujiwara, Who Goes Around and Around? (Social Media Madness), 2023. Kuva: Jörg von Bruchhausen

12. Simon Fujiwara – Pieni maailma

Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki | 1.3.–30.10.2024

Pieni maailma -näyttely esittelee taiteilija Simon Fujiwaran uran keskeisiä teoksia taiteilijan varhaisista vaiheista lähtien. Mukana on myös Fujiwaran uusin projekti Who the Bær, jossa seikkailee sympaattinen sarjakuvakarhu Who. Tämä veikeä karhu osaa muuntautua erilaisiksi taiteen tyylilajeiksi, ihmisiksi tai esineiksi - vaikkapa Aalto-maljakoksi tai Unikko-kuosiksi.

Fujiwara ammentaa työssään vaikutteita eri lähteistä, kuten historiasta, taidehistoriasta, mainonnasta, teemapuistoista sekä taiteilijan arkkitehtuuriopinnoista. Teosten muoto vaihtelee videoista maalauksiin ja jopa kokonaisiin pienoismaailmoihin. Usein lähtökohtana toimivat Fujiwaran oma henkilöhistoria ja identiteetti, joita hän käyttää ajoittain myös parodisesti.

Lue lisää >

Inka Bell, Shift 11, 2023, EMMA-kokoelma & Antti Ukkonen, Maalaus, ajoittamaton. Kuva: EMMA-kokoelma.

13. Kokeileva konkretismi

EMMA - Espoon modernin taiteen museo | 6.3.2024–23.2.2025

Konkretismi on ei-esittävää taidetta, joka perustuu geometrisiin muotoihin ja rakenteisiin. EMMAn näyttely esittelee taidemuodon moniulotteisuutta sekä erilaisten materiaalien ilmaisuvoimaa ja leikkisyyttä. Museon tiloissa konkretismi asettuu kiehtovaan vuorovaikutukseen WeeGee-talon teollisen arkkitehtuurin kanssa. Näyttely juhlistaa myös taidemuodon edelläkävijän, Lars-Gunnar Nordströmin (1924–2014) 100-vuotisjuhlavuotta.

Lue lisää >

Eero Järnefelt: Taiteilijan pojan muotokuva (Heikki Järnefelt), 1897. Kuva: Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelma.

14. Eero Järnefelt

Ateneumin taidemuseo, Helsinki 5.4.–25.8.2024

Keväällä Ateneum nostaa valokeilaan taiteilija Eero Järnefeltin (1863–1937), joka muistetaan erityisesti Koli-aiheisista teoksistaan ja tunnettujen henkilöiden muotokuvista. Näyttely esittelee Järnefeltin mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle. Lisäksi esillä on Järnefeltin perhe ja lähisuku, johon kuului useita suomalaisen kulttuurin merkkihenkilöitä 1800-luvun lopussa ja vuosisadan vaihteessa.

Lue lisää >

Tutustu taiteilijoiden tarinoihinja pohdi luontosuhdetta valokuvanäyttelyissä

Valokuvanäyttelyiden uutuuksissa on jälleen mukana ajankohtaisia teemoja peilaavaa taidetta sekä taiteilijoiden uraa kattavasti käsitteleviä kokonaisuuksia. Retrospektiivisissä valokuvanäyttelyissä tutustutaan valosuunnittelija ja visualisti Mikki Kuntun uraan Teatterimuseossa sekä Daido Moriyaman visuaalisesti kiehtovaan työhön Suomen valokuvataiteen museo K1:ssä Helsingissä.

Muuttuviin maisemiin ja ihmisen luontosuhteeseen tutustutaan hieman erilaisista lähtökohdista Turun ja Salon taidemuseoissa. Valokuvaajakaksikko Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon näyttelyn kuvat ovat suojelualueilta suomalaisista luonnonmetsistä. Kiinalaisen Chen Jiagangin valokuvat puolestaan avaavat laajoja maisemia, joissa näkyvät erityislaatuisen luonnon valtavat mittasuhteet ja samalla ihmisen sinne jättämä kädenjälki.

Mizuki Shinagawa, Vitori, Cirque du Soleil, 2019. Kuva: Mikki Kunttu.

15. Lucid Dreams

Teatterimuseo, Helsinki | 19.1.–2.6.2024

Retrospektiivisessä valokuvanäyttelyssä esitellään ensimmäistä kertaa valosuunnittelija ja visualisti Mikki Kuntun monipuolista uraa näyttämö- media- ja valotaiteen rintamalla. Näyttelyssä Kunttu astuu valokuvaajan rooliin jakaen ainutlaatuisen näkemyksensä näyttämötaiteesta.

”Valokuvan rooli on minulle työssäni keskeinen. Koen, että näistä tuotannoista ei käytännössä jää jäljelle mitään muuta kuin nämä kuvat. Kuvat taas voivat omassa luomisvoimassaan viedä näyttämöllä nähdyn vielä yhden askelman pidemmälle – johonkin, jota emme osanneet näyttämöllä nähdä. Luova prosessini jatkuu siis vielä sekä kuvatessa että kuvan jälkitöissä. Lopullinen valokuva on mielikuva, ei dokumentaatio.”

Lue lisää >

Pohjoistuulen metsä kertoo pohjoisesta havumetsästämme, joka ylläpitää monimuotoista elämää ja on kymmenientuhansien eliöiden koti. Kuva: Ritva Kovalainen: Elämän puu (2017).

16. Ritva Kovalainen & Sanni Seppo: Pohjoistuulen metsä

Turun taidemuseo, Turku | 26.1.–19.5.2024

Pohjoistuulen metsä kutsuu museovieraat syvälle suomalaisen havumetsän rauhaan. Samalla kiinnitetään huomiota metsäpuheeseen, sen vaikutuksiin sekä luonnonsuojelun ajankohtaisiin kysymyksiin. Palkitut valokuvaajat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo esittelevät kuvissaan arvokkaita pohjoisia luonnonmetsiä, joka toimivat kotina monimuotoiselle eliöstölle.

Teokset kuljettavat näyttelyvierasta kuivan kangasmetsän läpi kosteikkojen korpimetsään, tarkastellen elämän kirjoa ja geneettistä runsautta, hiilen varastoitumista, veden kiertokulkua ja puiden pitkää elämänkaarta, jossa elämään, kuolemaan ja maatumiseen kuluu jopa tuhat vuotta. Metsän ekosysteemi näyttäytyy monimutkaisten vuorovaikutusverkostojen kokonaisuutena, jossa kaikki kietoutuvat toisiinsa.

Lue lisää >

Veturitallin Galleria Sivuraiteen kevään näyttelyssä Nuutti Koskisen videotaidetta. Kuva: Salon taidemuseo – Veturitalli.

17. Nuutti Koskinen: Primaarisukkessio

Salon taidemuseo - Veturitalli, Salo | 27.1.–28.4.2024

Kuvataiteilija Nuutti Koskisen (s. 1975) kaksikanavainen videoinstallaatio Primaarisukkessio (2023) kertoo saaristoluonnon ja ihmisen välisestä suhteesta. Koskisen taide heijastelee arvojärjestelmiämme, jotka ohjaavat tapaamme hahmottaa, muokata ja arvottaa ympäristöämme. Teoksessa saaristo näyttäytyy kansallismaisemana, jossa luonnon oma historia ja ihmisen toiminta lomittuvat monitahoisesti.

Lue lisää >

Kuvien halki kulkevana teemana on ihmisen ja luonnon suhde. Kuva: Chen Jiagang, Cold forest, 2018.

18. Chen Jiagang

Salon taidemuseo - Veturitalli, Salo | 27.1.–28.4.2024

Kiinalaisen Chen Jiagangin taidenäyttelyssä unenomaiset valokuvateokset johdattavat katsojat kiehtovalle matkalle läpi Kiinan maaseudun ja metropolien. Tuloksena on hypnoottisia kuvaelmia, joissa teollisuuden jättiläismäiset arkkitehtuuriset muodot, luonnon valtavat mittasuhteet ja asetelmalliset ihmishahmot kertovat tarinaa nopeasti muuttuvan maan maisemista ja kulttuurista.

Lue lisää >

19. Katri Lassila: Varjoja kivikaudelta

Ars Nova, Turku | 20.2.–14.4.2024

Katri Lassilan (s.1979) uutuusnäyttely esittelee "Peuransarveen tallennetut tarinat" -hankkeen aikana syntynyttä valokuvataidetta, jossa tarkastellaan peuransarvesta kaiverretun esineen käyttöä muinaisen varjoteatterin välineenä.

Näyttelyssä uppoudutaan 8 000 vuotta vanhan peuransarven löytöpaikan tunnelmaan, esineen varjoihin ja näihin kytkeytyviin maalauksiin. Analogisesti toteutetussa kokonaisuudessa on hyödynnetty hopeagelatiini- ja syanotopiavedoksia sekä polaroid-valokuvia.

Lue lisää >

Japanin suurin valokuvaaja Daido Moriyama on ensimmäistä kertaa esillä Suomessa. Kuva: Daido Moriyama, Harumi Chuo Tokyo 1970. Weekly Playboy Oct 1970

20. Daido Moriyama: Retrospektiivi

Suomen valokuvataiteen museo K1, Helsinki | 8.3.–2.6.2024

Japanin suurin valokuvaaja Daido Moriyaman (s. 1938) uniikki visuaalinen kädenjälki on merkittävästi muuttanut tapaamme katsoa valokuvaa. Teoksissaan valokuvataiteilija ja katuvalokuvaaja tarkastelee japanilaisen yhteiskunnan länsimaalaistumista visuaalisen kulttuurin kautta. Ensimmäistä kertaa Suomessa esillä oleva Moriyaman valokuvataide on koottu retrospektiiviseen näyttelyyn, joka kokoaa yhteen taiteilijan yli kuusikymmenvuotisen uran.

Lue lisää >

Koe kantaaottavat populaarikulttuurin ja politiikan ilmiöt

Politiikasta kiinnostuneet voivat lähestyä teemaa myös taiteen avulla. Suomen valokuvataiteen museossa on esillä neljä teoskokonaisuutta, jotka käsittelevät yhteiskunnan yksilöille asettamia diagnooseja ja niiden kollektiivista vastustamista. Museo Merkin näyttely puolestaan kertoo, kuinka poliittisesti jakautunut lehdistö seurasi ja kommentoi sekä Suomen että maailman tapahtumia satiirin, pakinoiden ja pilapiirrosten kautta 1930-luvulla.

Kantaaottavaa taidetta pääsee ihailemaan rajoitetun ajan myös Wasa Graffitilandian Winter Break -näyttelyssä, joka on avoinna maaliskuun alkuun saakka.

Populaarikulttuurin puolella lähdetään nostalgiatripille Manserockin maailmaan Museokeskus Vapriikkiin Tampereelle, jossa pitkään odotettu elämyksellinen ja osallistava näyttely tarkastelee ilmiötä laajasti niin isojen nimien kuin tuntemattomampien taustatekijöidenkin kautta. Punkin ystäville puolestaan tarjoillaan äänekkäitä elämyksiä Keski-Suomen museoon avautuneessa näyttelyssä Jyväskylässä.

Demokratia vai diktatuuri? Oki Räisänen piirsi tarkasti kotimaan politiikan kiemurat. Kuva: Merkki.

21. Napit vastakkain – 1930-luku pilapiirtäjä Oki Räisäsen silmin

Merkki, Helsinki | 25.1.–24.3.2024

Oki Räisänen (1886–1950) aloitti Helsingin Sanomien pilapiirtäjänä vuonna 1932. Hänen pääasiallinen aiheensa oli Isänmaallinen Kansanliike. Räisäsen aikana päivittäiset pilakuvat vakiintuivat osaksi sanomalehteä. Hän teki tuhansia piirroksia sekä Helsingin Sanomille että Ilta-Sanomille. Poliittisten pilakuvien lisäksi piirtäjän erikoisalaan kuului savolainen kansanhuumori.

Näyttely kertoo vuosikymmenestä, jolloin poliittiset ääriliikkeet uhkasivat suomalaista demokratiaa. Jakautunut media seurasi ja kommentoi sekä kotimaan että maailman tapahtumia. Levottomat ajat olivat otollisia poliittiselle satiirille, pakinoille ja pilapiirroksille.

Lue lisää >

Myriam Boulosin (s. 1992) kuvasarja What’s ours on muotokuva Libanon pääkaupungista Beirutista sekä kaupunkina että vallankumouksen ja korruption keskellä elävänä yhteiskuntana. Kuva: Suomen valokuvataiteen museo.

22. Poliittisen valokuvan festivaali 2024

Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki | 31.1.–5.5.2024

Vuoden 2024 Poliittisen valokuvan festivaali paneutuu teemallaan "diagnoosi" yhteiskunnallisiin epäkohtiin, tarkastellen yksilöille asettamia diagnooseja sekä niiden kollektiivista vastustamista. Näyttelyyn kuuluu neljä teoskokonaisuutta, joista vastaavat valokuvaajat Laia Abrilin, Myriam Boulous, August Joensalo ja Jan Kailan. Kokonaisuuksissa tutkitaan kollektiivisia sairauskohtauksia feministisestä näkökulmasta sekä perehdytään vallankumouksen ja korruption keskellä elävään yhteiskuntaan, transihmisten oikeuksiin ja yhteiskunnasta irtautumiseen.

Lue lisää >

23. Wasa Graffitilandia – Winter Break

Wasa Graffitilandia, Vaasa | 3.2.–3.3.2024

Makasiinirakennukseen toteutettu laaja, katutaiteisiin painottunut näyttely tuo graffitit galleriatiloihin, herättäen vierailijat pysähtymään niiden ääreen uudella tavalla. Spraykannuilla toteutetut taideteokset auttavat ymmärtämään, ettei kyseessä ole töhrintää vaan harjoitusta ja tekniikkaa vaativa laji. Helmikuusta maaliskuun alkuun Vaasassa sijaitseva katutaidenäyttely on avoinna joka lauantai ja sunnuntai klo 12–14.

Lue lisää >

Sydänääniä kertoo punkin tavasta tehdä asioita äänekkäästi ja suurella sydämellä. Kuva: Keski-Suomen museo.

24. Sydänääniä – Punkin sykettä keskellä Suomea 1977–1992

Keski-Suomen museo, Jyväskylä | 3.2.–28.4.2024

Keski-Suomen museon uutuusnäyttelyssä esitellään punkin historiaa tasapuolisesti kaikille: kyynisille punkveteraaneille, nörteille levynkeräilijöille ja akateemisille aikamatkailijoille. Näyttely juhlistaa punkin perimmäistä sanomaa, jossa oma ääni saa kaikua teknisestä osaamisesta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Museovieraat pääsevätkin kokemaan, kuinka asioita tehdään äänekkäästi ja suurella sydämellä.

Lue lisää >

Manserock jätti pysyvän jäljen suomalaiseen musiikkikenttään ja soi vahvasti edelleen 2020-luvulla. Kuva: Museokeskus Vapriikki.

25. Manserock

Museokeskus Vapriikki, Tampere | 9.2.2024–31.12.2026

Juice Leskinen Coitus Int. ja Alwari Tuohitorvi lähtivät kesällä 1975 yhteiselle kiertueelle, jonka nimeksi tuli Manserock. Tästä sai nimensä koko Suomen valloittanut ilmiö, joka kasvoi megaluokan suosioon seuraavan vuosikymmenen aikana. Manserock jätti pysyvän jäljen suomalaiseen musiikkikenttään ja soi vahvasti edelleen tänäkin päivänä. Pitkään odotettu elämyksellinen ja osallistava näyttely tarkastelee Manserock-ilmiötä laajasti niin isojen nimien kuin tuntemattomampien taustatekijöidenkin kautta.

Lue lisää >

Museokevät tarjoaa löytöretkiä kartoittamattomista maisemista aina avaruusasemalle asti

Seikkailunnälkäiset voivat kokea unohtumattomia hetkiä nykytaiteen parissa Museokeskus Taikassa Hyvinkäällä, jossa Museokortti avaa ovet maailman merille ja kartoittamattomiin maisemiin. Vielä kauemmas kaipaavat voivat löytää tiensä myös Heurekan Matkalla avaruudessa -näyttelyyn, jossa astutaan tulevaisuuden avaruusasemalle.

Myös kotimaan kamaralla voi tutustua upeisiin maisemiin arktisilta alueilta Yyterin hiekkadyyneille. Museovieraat pääsevät tutustumaan näiden ainutlaatuisten alueiden ominaispiirteisiin ja haasteisiin Rovaniemen Taidemuseo Korundissa sekä Luontotalo Arkissa Porissa.

Shifting Ground – Muuttuva maa -näyttelyn taideteokset tarjoavat tapoja ymmärtää maailmaa ja niitä muistoja, joita se kantaa. Kuva: Lindsay McIntyre: Lichen, 2023, yksityiskohta

26. Shifting Ground – Muuttuva maa

Rovaniemen taidemuseo Korundi, Rovaniemi | 2.2.2024–19.5.2025

Shifting Ground – Muuttuva maa käsittelee ilmastonmuutoksen myötä muuttuvaa arktista aluetta. Kanadasta ja Lapista kotoisin olevien taiteilijoiden teoksissa heijastuvat pohjoisen maisemat, eletyt kokemukset ja tulevaisuuden visiot. Näyttely teokset visualisoivat ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen hyödyntämistä sekä ääriolosuhteiden lisääntymistä, kertoen samalla pohjoisen alueen ominaispiirteistä ja haasteista.

Lue lisää >

Matkalla avaruudessa -näyttelyssä pääset astumaan tulevaisuuden avaruusasemalle ja kokeilemaan, olisiko sinusta avaruuden ammattilaiseksi. Kuva: Heureka.

27. Vaihtuva näyttely: Matkalla avaruudessa

Heureka, suomalainen tiedekeskus, Vantaa | 10.2.2024–1.1.2026

Astu tulevaisuuden avaruusasemalle Heurekassa! Uudessa interaktiivisessa näyttelyssä kaikenikäiset pääsevät kokeilemaan elämää avaruusasemalla. Näyttelyn maailmassa ihmiset ovat palanneet kuuhun ja suunnittelevat matkaa Marsiin. Kävijät tutustuvat nykyiseen avaruustoimintaan ja lennokkaisiin tulevaisuudensuunnitelmiin. Näyttelyssä pääset harjoittelemaan kuukävelyä, ohjaamaan kuumönkijää ja siivoamaan avaruusromua. Samalla pohditaan avaruustoiminnan eettisiä kysymyksiä ja pelisääntöjä.

Lue lisää >

Ainutlaatuinen Yyteri -näyttely esittelee monipuolista ja herkkään dyyniluontoa. Kuva: Luontotalo Arkki.

28. Ainutlaatuinen Yyteri

Luontotalo Arkki, Pori | 8.2.–29.9.2024

Yyteri on suomalaisten kesämatkailijoiden suosiossa. Luontotalo Arkissa tutustutaan Yyterin monipuoliseen ja herkkään dyyniluontoon. Millaisia lajeja dyyneillä elää? Kuka tai mikä huolehtii siitä, että dyynit pysyvät paikoillaan? Mikä uhkaa dyynejä ja miten niitä suojellaan?

Lue lisää >

Museokeskus Taikan näyttely yhdistelee vanhoja karttoja nykytaiteeseen kiehtovalla tavalla. Kuva: Museokeskus Taika.

29. Karttoja, kaukomaita ja kuviteltuja maailmoja

Museokeskus Taika, Hyvinkää | 8.2.–19.5.2024

Museokeskus Taikan yllätyksellinen näyttely tuo maailman museosaliin. Näyttelyn teoksissa 1500–1600-luvulta peräisin olevat kartat yhdistyvät Petri Ala-Maunuksen, Pilvi Ojalan ja Mikael Pohjolan taiteeseen. Kartoista, löytöretkistä sekä maailman kuvaamisen ja järjestämisen tavoista ammentavat nykytaideteokset vievät kävijän matkalle maailman merille ja kartoittamattomiin maisemiin.

Lue lisää >

30. Reissun päällä

Mobilia, Kangasala | 22.3.–20.12.2024

Maaliskuussa 2024 Mobiliassa avautuu vapaa-ajan matkailusta kertova näyttely, jossa luodaan silmäys varhaisempaan, lähinnä varakkaampaa väestöä koskevaan vapaa-ajan matkailuun.

Reissun päällä kertoo matkailun kehityksestä 1960- ja 1970-luvuilla. Näyttelyssä esillä on erilaisia matkailuvaunuja, -autoja ja moottoripyöriä, joten luvassa on monipuolisia reissutarinoita. Lisäksi mukana on myös linja-autoja, jotka ovat tarjonneet mahdollisuuksia vapaa-ajan matkailuun jo 1920-luvulta lähtien. Museovieraat pääsevät fiilistelemään 1960-luvun Suomea katsomalla elokuvaa, jolla Posti houkutteli matkaajia linja-auton kyytiin.

Lue lisää >