Museovuosi 2026 hurmaa – katso 20 kiinnostavinta uutuusnäyttelyä!
Museovuosi 2026 on ennennäkemättömän monipuolinen ja runsas. Tove Janssonin saaristoelämä, William Morrisin tekstiilitaide, saamelaiskulttuuri ja Timo Sarpanevan lasiteokset kutsuvat museoihin. Ota talteen 20 näyttelyvinkkiä ympäri Suomea.
Vuoden 2026 näyttelyt hemmottelevat yleisöä laajasti kuvataiteesta designiin ja urheiluhistoriaan.
Esillä on muotoilija Timo Sarpanevan ja taidemaalari Eero Nelimarkan laajat näyttelyt sekä legendaarisen tekstiilitaiteilijan William Morrisin ensimmäinen suurnäyttely Suomessa.
Ajankohtaiset teemat, kuten saamelaiskulttuuri ja ihmisen luontosuhde, nousevat esiin useissa näyttelyissä. Lisäksi voit ihailla Maradonan pelipaitaa ja keräilijöiden himoitsemia muumimukeja.
Museokortti on pääsylippusi vuoden kiinnostavimpiin näyttelyihin. Löydä nähtävää yli 360 museosta koko vuodeksi. Katso kaikki näyttelyt >
 |
Nelimarkan tuotantoon kuuluu myös suuri määrä omakuvia. Kuvassa Eero Nelimarkan teos Omakuva (1922). Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo. Kuvaa muokattu. |
1. Koe läpileikkaus tunnetun suomalaistaiteilijan urasta
Eero Nelimarkka
Ateneumin taidemuseo, Helsinki | 13.3.2026–13.9.2026
Taidemaalari Eero Nelimarkan (1891–1977) koko uran kattava näyttely on ensimmäistä kertaa nähtävillä Ateneumissa.
Nelimarkka tunnetaan erityisesti Etelä-Pohjanmaan maisemien maalarina, mutta hän oli myös taitava ihmisten kuvaaja. Taiteilijan tuotantoon kuuluu runsaasti henkilökuvia ja omakuvia.
Laaja näyttely kertoo kiehtovan elämäntarinan siitä, miten vaasalaisen pyykinpesijän pojasta tuli yksi Suomen suosituimmista taiteilijoista. Maalausten lisäksi esillä on myös pieni määrä piirustuksia sekä valokuvia Nelimarkan elämästä.
 |
Suosittu teatteriesitys joukkuevoimistelusta muuntautuu nyt myös museonäyttelyksi. Kuva: TAHTO |
2. Hyppää joukkuevoimistelun maailmaan – teatterihitti nyt myös museossa
JUMPPATYTÖT – rakkauskirje joukkuevoimistelulle
Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHTO, Helsinki | 10.4.2026–13.9.2026
Teatterilavoilla ilmiöksi noussut “Jumppatytöt” valloittaa seuraavaksi helsinkiläisen museon.
Näyttelyssä tehdään voltti suomalaisen voimistelukulttuurin historiaan ja sykähdyttäviin hetkiin. Kävijä voi kurkistaa lajin kulisseihin ja kuulla niin urheilijoiden kuin harrastajien tarinoita.
Näyttely pureutuu joukkuevoimistelun riemuun ja yhteisöllisyyteen, mutta ei unohda lajin vaiettua kääntöpuolta.
 |
Timo Sarpanevan suunnittelema Claritas-maljakko on yksi suomalaisen designin helmistä. Kuva: Suomen Lasimuseo |
3. Tutustu muotoilijalegenda Timo Sarpanevan juhlanäyttelyyn
Timo Sarpaneva
Suomen lasimuseo, Riihimäki | 25.4.–31.12.2026
Lasimuseon suurnäyttely juhlistaa muotoilijalegenda Timo Sarpanevan (1926–2006) syntymän 100-vuotisjuhlavuotta.
Sarpaneva oli kansainvälisesti palkittu taiteilija, joka tunnetaan erityisesti teollisena muotoilijana. Monet tunnistavat Sarpanevan kädenjäljen esimerkiksi kotoa löytyvistä Iittalan astioista ja taide-esineistä.
Näyttely vie kävijän rohkeaan ja kokeilevaan lasitaiteen ja -muotoilun maailmaan.
 |
Taiteilija Erika Adamssonille tärkeää on Klovharun mökin interiöörin ja elettyjen elämien välinen dialogi. Kuvassa Adamssonin teos Vihreä anorakki. Kuva: Chappe |
4. Matkusta Toven ja Tuulikin jäljissä saariston kesään
Klovharun lumoissa – Toven ja Tuulikin saarella
Chappe, Raasepori | 27.3.2026–6.9.2026
Tove Janssonin (1914–2001) ja Tuulikki Pietilän (1917–2009) kesäkoti herää eloon uudella tavalla Chappen näyttelyssä. Taiteilijapari vietti lukuisia kesiä Klovharulla Porvoon ulkosaaristossa. Klovharulla vierailu on nykyisin hyvin rajoitettua, joten näyttely avaa toisenlaisen mahdollisuuden tutustua paikkaan.
Klovharulla aikaa viettäneet taiteilijat Erika Adamsson ja Katja Syrjä ovat luoneet nyt uusia teoksia saaren elämästä ja ympäristöstä. Näyttely yhdistää merellisen luonnon ja askeettisen mökin eletyn elämän.
Esillä on myös Janssonin harvinaisia meriaiheisia maalauksia ja Pietilän grafiikkaa, joka kuvaa Klovharua.
 |
Kuvassa on William Morrisin Pimpernel-tapetti vuodelta 1876. © Kuva: The William Morris Society |
5. Kukkatapeteistaan tunnetun William Morrisin laaja näyttely ensi kertaa Suomeen
WILLIAM MORRIS
Didrichsenin taidemuseo, Helsinki | 29.5.–30.8.2026
Tekstiilitaiteilija William Morrisin (1834–1896) tuotantoa laajasti esittelevä näyttely on nähtävillä ensimmäistä kertaa Suo¬messa.
Englantilainen Morris tunnetaan muotoilun uudistajana ja yhtenä Arts and Crafts -liikkeen johtohahmoista. Taiteilijan runsaat ja sadunomaiset tapetit sekä kankaat ovat edelleen ajankohtaisia.
Näyttelyn esineet ja alkuperäiset luonnokset ovat William Morris Galleryn ja William Morris Societyn kokoelmista Iso-Britanniasta.
 |
Hannu Hautala tunnetaan erityisesti lintukuvaajana, ja hän julkaisi uransa aikana useita kirjoja. Kuva: Hannu Hautala. Kulorastaan pesä, kirjasta Kuukkelin maa (1984) |
6. Näe luontokuvauslegendan suurin näyttely tähän asti
Hannu Hautala: Poika, joka rakasti lintuja
Salon taidemuseo Veturitalli, Salo | 24.1.2026–3.5.2026
Salossa avautuu palkitun luontovalokuvaaja Hannu Hautalan (1941–2023) laajin museonäyttely koskaan.
Hautala oli Suomen ensimmäinen ammattimainen luontokuvaaja ja alan keskeinen vaikuttaja vuosikymmenten ajan. Hänet tunnetaan erityisesti lintukuvistaan. Kuvaajana Hautala oli äärettömän kärsivällinen viettäen pitkiä aikoja piilokojuissa.
Näyttelyssä on mukana yli 100 valokuvaa suomalaisesta luonnosta. Näyttely nivoutuu vuodenaikojen ympärille ja kattaa valokuvaajan eri vuosikymmenet.
 |
Näyttelyssä on esillä muun muassa Erik Bruunin piirros huuhkajasta. Kuva: Postimuseo |
7. Näe graafikko Erik Bruunin klassikkopostimerkit Tampereella
Erik Bruunin linnut
Postimuseo, Tampere | 6.2.2026 - 16.8.2026
Rakastetun graafikko Erik Bruunin 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tampereen Postimuseo nostaa esille ikoniset lintupostimerkit.
Näyttelyssä on esillä lintuaiheisten postimerkkien luonnoksia, joissa taitavan piirtäjän yksityiskohtainen kädenjälki pääsee esiin. Tunnetuissa merkeissä komeilevat esimerkiksi huuhkajat ja kurjet.
Bruun tunnetaan erityisesti julisteistaan, mutta hän on suunnitellut myös yli 50 postimerkkiä 1980-luvulta lähtien.
 |
Näyttely kutsuu kävijän lumoutumaan revontulista kaikilla asteilla. Kuva: Thomas Kast. |
8. Lähde moottorikelkkaretkelle ja koe maagiset revontulet Euroopan kulttuuripääkaupungissa
Aurora Revelare
Tiedekeskus Tietomaa, Oulu | 9.10.2026–
Syksyllä aukeavassa revontulinäyttelyssä yhdistyy kokemuksellisuus ja tutkittu tieto. Oulu on myös Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026.
Kävijä voi nauttia yötaivaan värilumosta kaikilla aisteilla, ja hypätä jopa moottorikelkkasimulaattoriin. Toiminnallisessa tiedenäyttelyssä kävijä oppii revontulien synnystä ja mekanismeista. Lisäksi näyttely opastaa, miten revontulia kannattaa kuvata sekä havainnoida.
 |
Monipuolinen taiteilija on vaikuttanut merkittävästi myös suomalaiseen taidekenttään. Kuvassa Howard Smithin teoksien yksityiskohtia 1970-luvulta. EMMA-kokoelma. Kuva: EMMA |
9. Miten Howard Smithistä tuli suomalaisen muotoilun hiljainen voimahahmo?
Howard Smith
EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Espoo | 9.9.2026–7.2.2027
Howard Smithin (1928–2021) kattava yksityisnäyttely avaa omaleimaisen taiteilijan monipuolista uraa. Smith työskenteli urallaan esimerkiksi keramiikan, tekstiilitaiteen ja kuvanveiston parissa.
Yhdysvalloissa syntynyt Smith muutti 1960-luvulla Suomeen. Taiteilijalla oli merkittävä vaikutus suomalaiseen taiteeseen ja muotoiluun. Smith suunnitteli esimerkiksi kankaita Vallilalle ja keramiikkaa Arabialle. Hänen tunnetut designklassikot ovat löytäneet tiensä myös suomalaisten koteihin.
 |
Näyttelyssä on esimerkiksi Ann-Sofie Kallokin teos Guoddi (2025), jossa tanssii Ánna-Katri Helander. Kuva: Albinas Liutkus |
10. Tutustu saamelaiskulttuurin kirjoon ja sinnikkyyteen suurnäyttelyssä
Eanangiella - Maan kieli
Oulun taidemuseo, Oulu | 16.1.2026–3.5.2026
Saamelaisen kulttuurin ja taiteen suurnäyttely ottaa haltuunsa Oulun taidemuseon tammikuusta alkaen. Näyttely on osa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa.
Näyttelyyn osallistuu noin 70 taiteilijaa ja duojária Saamenmaalta. Esillä on monimediallista nykytaidetta, taidehistoriallisia teoksia, duodjia eli saamenkäsityötä eri sukupolvilta sekä äänimaisemia.
Näyttelyn teemoja ovat muun muassa hengellisyys, kulttuurin kestävyys ja vihreä kolonialismi.
 |
Muumimukit edustavat myös suomalaisuutta. Mukit ovat käytössä monilla arjessa, mutta ne ovat myös kallisarvoisia keräilykohteita. Kuva: Muumimuseo |
11. Hullaannu muumimukeista keräilijöiden suosikkinäyttelyssä
Muumimukimania
Muumimuseo, Tampere | 25.9.2026–19.9.2027
Ihastuttaville ja ikonisille mukeille omistettu näyttely tutkii, mikä tekee niistä niin suosittuja.
Muumimukit ovat suomalaisten luottoastioita, ja niihin liittyy nostalgiaa sekä elämäntarinoita. Muumimukit symboloivat myös muumien lämminhenkistä elämäntapaa, johon monet haluavat samaistua. Osa taas asettaa mukinsa vitriiniin nähtäville, ja Suomesta löytyykin useita intohimoisia keräilijöitä.
Näyttely tarkastelee, miten muumimukit liittyvät nykyiseen elämäntapaan ja millaisista mukeista muodostuu kallisarvoisia keräilykohteita.
 |
Kuvan teoksessa (un)common intimacy (2018) taiteilija Jessica Segall ui yhdessä yksityisreservaattien villieläinten kanssa. Kuva: Ruben van Vliet |
12. Syvenny ihmisen ristiriitaiseen luontosuhteeseen
Jessica Segall: Oddkin
Seinäjoen taidehalli, Seinäjoki | 24.1.2026–23.5.2026
Yhdysvaltaistaiteilija Jessica Segallin näyttely esittelee vaikuttavia videoteoksia ja installaatioita.
Kuvataiteilija käsittelee teoksissaan ihmisen ja luonnon suhteeseen liittyviä ristiriitoja. Segallin teoksissa haavoittuvat ympäristöt näyttäytyvät samaan aikaan herkkinä ja vaarallisina.
Taiteilija esiintyy teoksissa yhdessä esimerkiksi eläinten kanssa. Näyttelyn teokset hätkähdyttävät visuaalisesti ja tuntuvat myös kehossa.
 |
Näyttelyssä on esillä monipuolisesti miesten muotia 1700-luvun aateliston puvuista nykypäivän minimalistiseen tyyliin. Kuva: Museo Milavida |
13. Miten miesten pukeutuminen on muuttunut 300 vuodessa?
Mies – jätkä, keikari, herrasmies
Museo Milavida, Tampere | 27.2.2026–21.3.2027
Miesten pukeutuminen ja muoti on pääosassa museo Milavidassa. Laaja näyttely kattaa lähes 300 vuotta miesten vaatetusta – historiallisista bonjour-puvuista nykyajan verkkareihin.
Näyttely tarkastelee, miten ja miksi eri aikakausina on pukeuduttu, ja miten muodin kehitys on vaikuttanut miehisyyteen. Lisäksi merkittävässä osassa näyttelyä on vaatturintyön historia.
Nykysuunnittelijoista ääneen ja catwalkille pääsevät tunnetut suunnittelijat Lauri Järvinen, Ervin Latimer, Teemu Muurimäki ja Arttu Åfeldt.
 |
Näyttely tarkastelee uhattujen ikimetsien tilannetta. Kuva: Siida |
14. Voiko ikimetsiä pelastaa? Näe Saamenmaan uhatut metsät valokuvissa
Saamenmaan lainsuojattomat ikimetsät – Valokuvanäyttely uhanalaisista metsistä
Siida - Sámi Museum, Inari | 13.1.2026–6.4.2026
Valokuvanäyttely tuo näkyväksi Saamenmaan uhatut ikimetsät, ja kutsuu kävijän pohtimaan, mitä on vielä mahdollista pelastaa.
Saamenmaalla sijaitsee poikkeuksellisen laaja luonnonmetsien vyöhyke Euroopan mittakaavassa. Suomen Saamenmaalla sijaitsee yli 3 000 km² vanhoja luonnonmetsiä, joilla ei ole lain suojaa. Metsät ovat vaarassa kadota esimerkiksi metsäteollisuuden ja maankäytön vuoksi.
 |
Jalkapallon MM-kisoista kertova näyttely toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä. Kuva: Vapriikki |
15. Antaudu jalkapallolle ja bongaa Maradonan pelipaita
Jalkapallon MM-kisat kautta aikojen
Museokeskus Vapriikki, Tampere | 16.4.2026–1.11.2026
Ensi kesän jalkapallon MM-kisat pelataan toisella mantereella, mutta kisahuuma valtaa myös Tampereen. Vapriikin näyttely esittelee naisten ja miesten MM-kisahistorian tähdet ja tarinat.
Esillä on runsaasti kuvia, videoita ja pokaaleja, jotka muistuttavat turnaussankareista ja kuumista kohuista. Näyttely toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä, joten kävijä voi bongata jopa Diego Maradonan pelipaidan tai Ronaldon palkinnon.
Vaikka Suomi ei ole vielä päässyt MM-kisoihin, niin näyttelyä täydentää suomalaisen maajoukkuejalkapalloilun ja MM-karsintojen historia.
 |
Näyttelyn nimikkoteos on Amoako Boafon Body Politics 3 (2016). Teos tarkastelee kysymyksiä etnisyyden, identiteetin ja maskuliinisuuden roolista. Kuva: Miettinen Collection |
16. Uppoudu ihmiskehon maailmaan ja politiikkaan
Miettinen Collection: Body Politics
Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa | 24.1.2026–4.4.2026
Miettinen Collection -taidekokoelma tuo keväällä esille teoksia, joissa ihmiskeho on vahvasti läsnä. Näyttelyn nimi “Body politics” viittaa yhteiskunnan käytäntöihin, joilla säädellään ihmisen kehoa. Teokset tarjoavat katsojalle mahdollisuuden syventää käsitystä ihmisyydestä.
Esillä on noin 130 teosta lukuisilta kotimaisilta ja kansainvälisiltä taiteilijoilta. Näyttelyn nimiteoksen on tehnyt maailmanlaajuisestikin tunnettu ghanalainen taiteilija Amoako Boafo.
Miettinen Collection sisältää noin 1500 teosta ja vuodesta 2004 lähtien kokoelmaa on laajennettu nykytaiteella.
 |
Aineen taidemuseo Torniossa täyttää 40 vuotta maaliskuussa 2026. Kuva: Jaakko Heikkilä, In Ebbas Vardagsrum, Kukkola, Suomi (2003). |
17. Yhteisöjen ja vähemmistöjen kuvaaja koskettaa teoksillaan juhlanäyttelyssä
Jaakko Heikkilä: Ja minusta tuli ihminen
Aineen taidemuseo, Tornio | 8.3.2026–30.8.2026
Aineen taidemuseo esittelee juhlavuotenaan valokuvaaja Jaakko Heikkilän teoksia useilta vuosikymmeniltä. Kemissä syntynyt Heikkilä on Pohjois-Suomen merkittävimpiä ja kansainvälisesti tunnetuimpia nykytaiteilijoita.
Heikkilä on kuvannut ihmisiä ja erilaisia yhteisöjä ympäri maailmaa. Valokuvateokset käsittelevät usein vähemmistökulttuureja ja niihin liittyviä ilmiöitä. Heikkilän valokuvat ovat syvästi inhimillisiä, koskettavia ja usein lempeää huumoria sisältäviä.
 |
Oliver Beerin teoksen The Cave (2024) ensiesitys oli Lyonin biennaalissa. © Oliver Beer. Kuva: Oliver Beer |
18. Kuuntele lapsuuden lauluja luolassa – kriitikoiden ylistämä installaatioteos saapuu Suomeen
Oliver Beer – Resonance Project: The Cave
Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki | 6.11.2026–7.3.2027
Brittiläisen taiteilijan Oliver Beerin video-oopperassa laulajat eri puolilta maailmaa esittävät lapsuutensa musiikkimuistoja. Erityisen teoksesta tekee se, että installaation videot ovat kuvattu esihistoriallisessa luolassa Ranskassa. Taiteilija havaitsi, että luolamaalauksilla oli yhteys akustiikkaan.
Installaatio rakentuu 16 äänikanavasta ja kahdeksasta videoprojisoinnista. Näyttelytilassa kahdeksan laulajaa muodostaa moniäänisen kokonaisuuden, jossa kehtolaulut, kansanlaulut ja perinnesävelmät kutoutuvat yhteen.
The Caven ensiesitys oli vuoden 2024 Lyonin biennaalissa, jossa teos sai huomattavaa tunnustusta kriitikoilta.
 |
Rallinäyttely yltää 1950-luvulta nykypäivään. Kuvassa Kalle Rovanperä paahtaa Jyväskylän sorateitä kesällä 2025. Rallikuski voitti lopulta Suomen MM-rallin ensimmäistä kertaa urallaan. Kuva: McKlein |
19. Kurvaa rallihistorian ytimeen Keski-Suomeen
Rallia Jyskälässä – soraa, sankareita ja sirkusta 75 vuotta
Aalto2, Jyväskylä | 13.6. – 8.11.2026
Kesällä starttaava näyttely kuljettaa kävijänsä läpi keskisuomalaisen rallihistorian.
Vuonna 1951 perustetuissa Jyväskylän Suurajoista on vuosikymmenien myötä kasvanut kansainvälinen jättitapahtuma ja rallin maailmanmestaruussarjan osakilpailu.
Näyttely näyttää, miten Keski-Suomen rallit ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa ja kertaa “Jyskälän” ikimuistoisimmat hetket. Lisäksi kävijät voivat tutustua läheltä vanhoihin ralliautoihin.
 |
Taiteilijan työ vaatii keskittymistä. Näyttelyn taiteilija Soile Hovila kutoi yhdentoista neliömetrin kokoista kuvakudosta kolme vuotta. Kuvassa yksityiskohta Hovilan kuvakudoksesta Approved (2025) Kuva: Henna Mitrunen |
20. Keskity hetkeen taiteen avulla Kouvolassa
Kosketuksissa – keskittymisen taide
Poikilo-museot, Kouvolan taidemuseo ja kaupunginmuseo, Kouvola | 29.1.2026–26.4.2026
Voiko levoton mieli rauhoittua taideteoksen äärellä? Kouvolan taidemuseon näyttely nostaa esille keskittymisen arvokkuuden aikana, jolloin fokuksemme herpaantuu jatkuvasti.
Taiteilijaryhmä työskentelee keramiikan, puun ja tekstiilin parissa vaalien kosketusta materiaaliin ja intuitioon. Näyttelyssä on merkittävässä osassa myös teosten koskettaminen. Kävijä voi esimerkiksi kävellä ilman kenkiä puusta veistetyn reliefipolun päällä.
 |
Lähde vuoden mittaiselle kulttuurimatkalle ja koe unohtumattomia elämyksiä. Kuva: Krista Ylinen |
Museokortti vie sinut taiteen, designin ja urheiluhistorian äärelle vuonna 2026. Koe suomalaisten suurtaiteilijoiden laajat näyttelyt ja kansainvälistä nykytaidetta.
Museokortti on vuoden mittainen pääsylippu 360 museoon ympäri Suomen. Museokortilla nautit sadoista näyttelyistä, koet museoiden tapahtumia ja saat etuja museokaupoista ja -kahviloista sekä hotelleista eri puolilla maata.
Kerro tästä myös ystävillesi!
