Vielä ehdit – nämä 10 huippunäyttelyä päättyvät pian!
Moni suosikkinäyttely lähenee loppuaan, mutta vielä on aikaa kokea ne – joko ensi kertaa tai toistamiseen. Suuntaa Helsingin Ateneumiin Gustav Klimtin ja Gallen–Kallelan teosten äärelle, sukella supersankareiden maailmaan Tampereen Vapriikissa tai tunnelmoi Kaurismäen elokuvien kulisseja Savonlinnassa. Katso vinkit ja rikasta arkeasi elämyksillä!
Moni tämän hetken kiinnostavimmista näyttelyistä on jo loppusuoralla, mutta vielä ehtii: museoissa ympäri Suomen on tarjolla poikkeuksellisen runsas ja monipuolinen kattaus taidetta, valokuvaa, muotoilua ja kulttuurihistoriaa.
Kansainväliset suurnimet, kotimaisen taiteen merkkiteokset ja ajankohtaiset nykytaiteen teokset täyttävät museosalit Helsingistä Alajärvelle ja Tampereelta Savonlinnaan.
Kokosimme katsauksen näyttelyihin, jotka puhuttavat juuri nyt, päättyvät pian ja tekevät alkaneesta vuodesta kulttuurisesti rikkaan.
Irroittaudu arjesta ja suuntaa museoon!
 |
Ateneum tuo Gustav Klimtin teoksia Suomeen ensimmäistä kertaa. Kuva: Gustav Klimt: Amalie Zuckerkandl (1917/1918). 1988 Widmung Vita & Güstav Künstler. Belvedere, Wien. Kuva: Johannes Stoll / Belvedere, Wien |
1. Gallen-Kallela, Klimt & Wien
Ateneumin taidemuseo, Helsinki | 26.9.2025–1.2.2026
Ateneumissa pääsee tänä syksynä aikamatkalle reilun sadan vuoden takaiseen Wieniin ja keskelle taidesuuntausten kiinnostavaa käännekohtaa. Näyttely tuo ensimmäistä kertaa Gustav Klimtin teoksia Suomeen. Millaisia yhteyksiä Klimtillä ja Akseli Gallen-Kallelalla oli ja mikä oli heidän roolinsa Wienin sesessioniksi nimetyssä radikaalissa taidesuuntauksessa?
Esillä on taidetta, muotoilua ja muotia ajalta, jolloin 1900-luvun vaihteen nuoret taiteilijat pyristelivät irti vanhoista taideihanteista ja loivat uutta ilmaisua. Klimtin ja Gallen-Kallelan ohella mukana ovat muun muassa Emilie Flöge, Ferdinand Hodler, Koloman Moser ja Edvard Munch. Tyylisuunnat vaihtelevat aina art nouveausta symbolismiin ja impressionismiin.
 |
Malla Hukkasen valokuvissa tallentuu Kaurismäen elokuvien tunnelma. Hukkanen on palkittu mm. Taiteen valtionpalkinnolla ja Matti Pellonpää -elokuvakulttuuripalkinnolla. Kuva: Elokuvasta Kauas pilvet karkaavat / Malla Hukkanen 1996. |
2. Kaihon Kultamaa – Malla Hukkasen valokuvia Aki Kaurismäen elokuvatuotannoista
Riihisaari – Savonlinnan museo, Savonlinna | 26.9.2025–15.2.2026
Valokuvaaja Malla Hukkanen on tallentanut Aki Kaurismäen elokuvien tunnelmaa vuodesta 1984 alkaen. Uusi Kaihon Kultamaa -näyttely kokoaa yhteen ikonisia stillkuvia Kaurismäen tuotannoista aina Kuolleet lehdet -elokuvaan (2023) saakka.
Hukkasen kaksoisrooli stillkuvaajana ja kuvaussihteerinä tuo hänen kuviinsa ainutlaatuisen läsnäolon ja elokuvien tunnetilan. Mustavalko- ja värivalokuvat tarjoavat vilahduksen kulissien taakse – ja seisovat samalla vahvoina taideteoksina itsessään.
 |
Näyttelyn nykytaiteilijoiden juuret ulottuvat useisiin heimoihin, ja teoksissa yhdistyvät symbolit, myytit ja nykyajan kertomukset. Kuva: Meryl McMaster, On the Edge of This Immensity, 2019, from the As Immense as the Sky series. Digital C-Print. Courtesy of Meryl McMaster, Stephen Bulger Gallery Ja Pierre-françois Ouellette Art Contemporain. |
3. Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen taide tänään
Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Alajärvi | 13.9.2025–1.2.2026
Viisi pohjoisamerikkalaista alkuperäiskansojen nykytaiteilijaa – Linda Lomahaftewa, Cannupa Hanska Luger, Meryl McMaster, Larry McNeil ja Jaune Quick-to-See Smith – tuovat Alajärvelle teoksia, jotka käsittelevät maata, historiaa, kulttuuria ja hengellisyyttä.
Installaatioiden, valokuvien, videoiden ja maalauksien kautta taiteilijat kommentoivat identiteettiä, ympäristöä ja valtavirran kertomuksia – usein huumorin, lämmön ja vastarinnan keinoin.
Museossa on esillä myös JENNI LAITI & LADA SUOMENRINNE – alku-utopiat / ádjagiid álggut -yhteisnäyttely, joka kuljettaa arktisen maiseman ja saamelaismaailmojen murrosten halki. Teokset käsittelevät luonnon katoavaisuutta, esivanhempien läsnäoloa ja mahdollisuutta kuvitella toisin – maailmanloppujen jälkeenkin.
 |
Löydätkö kuvasta oman suosikkisi? Vapriikissa tutustutaan keväällä eri aikakausien supersankareihin. Kuva: Museokeskus Vapriikki |
4. Supersankarit – Antiikista nykypäivään
Museokeskus Vapriikki, Tampere | 29.5.2025–18.1.2026
Vapriikin Supersankarit-näyttely on vauhdikas matka sankaritarinoiden historiaan. Esille pääsevät niin elokuvista ja sarjakuvista tutut sankarit kuin niiden muinaiset esikuvat.
Sankaritarinat ovat muuttaneet muotoaan vuosituhansien aikana, mutta kaikkia niitä yhdistää loputon hyvän ja pahan välinen kamppailu. Herkules, Teräsmies, amatsonit, Ihmenainen ja muut tunnetut hahmot vievät näyttelykävijät matkalle supersankarien ihmeelliseen maailmaan.
 |
Valokuvataiteilija Nelli Palomäen teoksissa tutustutaan muun muassa Heinävedellä sijaitsevan Valamon luostarin arkeen. Kuva: Nelli Palomäki |
5. Nelli Palomäki: Otteita
Turun taidemuseo, Turku | 3.10.2025–18.1.2026
Nelli Palomäki (s. 1981) tunnetaan koskettavista, ajattomista muotokuvistaan, joissa tarkastellaan ihmisen tarvetta kuulua, suojautua ja kohdata toinen. Hänen työskentelynsä perustuu hitaaseen, analogiseen valokuvaan ja herkkyyteen, jolla hän luo yhteyden kuvattaviinsa.
 |
Kuvasarjassaan Muurituristi Harri Pälviranta matkusti kuvaamaan raja-aitoja ja -muureja kolmeentoista maahan viidellä mantereella. Kuva: Harri Pälviranta, Douglas, Arizona, USA, sarjasta Muurituristi, 2018-2025. |
6. Harri Pälviranta
Mikkelin taidemuseo, Mikkeli | 10.10.2025–15.2.2026
Harri Pälviranta (s. 1971) tunnetaan valokuvataiteilijana, joka tarttuu yhteiskunnallisiin ja usein vaikeisiin aiheisiin, kuten väkivaltaan, vallankäyttöön ja maskuliinisuuteen. Hänen työskentelynsä yhdistää dokumentaarisia lähtökohtia, leikillisyyttä ja kokeellisuutta – usein myös tekstiä ja lainattua kuvamateriaalia.
Mikkelin taidemuseossa nähdään laaja näyttely, joka koostuu valokuvista ja videoteoksista. Se kokoaa yhteen Pälvirannan monipuolisen tuotannon, jota on esitelty yli 150 näyttelyssä yli 30 maassa.
 |
Seinäjoen taidehallissa nostetaan esiin kaksikulttuuriset näkökulmat pakkosiirtolaisuuteen ja perintöön. Kuva: Sarah Nakiiton teos |
7. Sarah Nakiito & Liisa-Irmelen Liwata: Still I Rise
Seinäjoen taidehalli, Seinäjoki | 6.9.2025–7.2.2026
Sarah Nakiito ja Liisa-Irmelen Liwata tuovat yhteen teoksia, joissa käsitellään muistia, pakkosiirtolaisuutta ja kehon sekä mielen yhteyksiä. Näyttely tutkii, miten juuret, perintö ja kulttuuri muovaavat identiteettiä – ja miten ne näkyvät taiteessa.
 |
Chappessa nähdään nykytaiteilijoiden tulkintoja John Bauerin metsän olennoista. Kuva: Kristiina Kivimäki, Berg (detalj) / Vuori (yksityiskohta) / "Mountain" (detail), 2025, Keramik, tovad ull / Keramiikka, huovutettu villa / Ceramic, felted wool |
8. Metsän olentoja
Chappe, Raasepori | 10.10.2025–22.2.2026
Yli sata vuotta sitten ruotsalainen taiteilija John Bauer (1883–1918) vaelsi Smoolannin metsissä luonnoslehtiö kädessään. Hän tallensi maiseman yksityiskohtia – puunrunkoja, sammaleita ja eläimiä – ja loi kuvamaailman, jossa peikot, tontut ja prinsessat seikkailevat mystisessä metsässä. Hänen satukuvituksensa ovat ihastuttaneet sukupolvia, ja nyt tähän maalimaan voi sukeltaa Bauerin alkuperäisten teosten sekä nykytaiteen tulkintojen kautta.
Chappe tuo yhteen nykytaiteilijoita, joita Bauerin maailma on inspiroinut. Mukana ovat Valtteri Alanen & Eglė Šimėnaitė, Rune Gottberg, Meri Hallenberg, Kristiina Kivimäki ja Maija Westerholm. Uudet teokset käyvät vuoropuhelua Bauerin metsien maailman kanssa eri materiaalein ja tekniikoin.
 |
Taiteilija Karin Hellmanin töistä välittyy humaani ja lämmin elämänasenne. Teos: Willendorfin Venus (yksityiskohta), 1968. Kuva: EMMA – Espoon modernin taiteen museo. |
9. Karin Hellman
EMMA – Espoon Modernin taiteen museo | 9.4.2025–1.2.2026
Karin Hellman (1915–2004) oli suomalaisen modernismin rohkea ja ennakkoluuloton uudistaja. Hänen käsissään heräsivät loistoon niin luonnosta löytyneet kappaleet, kierrätetyt tekstiilit kuin teollisesti tuotetut arkiset esineet.
Hellman tunnetaan yhtenä Suomen merkittävimmistä kollaasitekniikkaa käyttäneistä taiteilijoista. Espoon EMMAssa nähdään tänä keväänä ensimmäinen laaja museonäyttely Hellmanin tuotannosta.
 |
Valokuvataiteilija Jouko Lehtolan töitä on esillä Emil Aaltosen museossa Tampereella. Kuva: Jouko Lehtola: Dog on a Red background, from series Dogs (2004) |
10. Varjoissa ja valossa – Jouko Lehtola
Emil Aaltosen museo, Tampere | 1.11.2025–1.2.2026
Valokuvataiteilija Jouko Lehtola (1963–2010) tunnetaan paitsi rock- ja lehtikuvaajana, myös yhteiskunnallisten teemojen dokumentoijana. Emil Aaltosen museon näyttelyssä on esillä Lehtolan teossarja O.D. Helsinki ja muita tunnettuja kokonaisuuksia. Näyttely tarjoaa tiiviin katsauksen Lehtolan tuotantoon ja hänen tapaansa tallentaa aikansa ilmiöitä.
Katso myös kooste tämän vuoden odotetuimmista näyttelyistä:
Tutustu kaikkiin näyttelyihin täältä >
Kerro tästä myös ystävillesi!
