Eteläisen Suomen keväiset helmet – katso 15 näyttelyvinkkiä
Eteläisen Suomen museoissa on tarjolla poikkeuksellisen monipuolinen näyttelykattaus. Luvassa on elämyksiä Nelimarkasta Sarpanevaan ja villistä neulemuodista avaruusutopioihin. Katso kooste ja poimi omaan kevääseesi sopivimmat menovinkit!
Kevät tuo näyttelysaleihin suuria elämäntarinoita, rohkeita uusia näkökulmia ja teoksia, jotka haastavat katsomaan maailmaa toisin.
Helsingissä voit astua Eero Nelimarkan maailmaan Ateneumissa, sukeltaa yön mystiikkaan Sinebrychoffilla tai kohdata saamelaisen nykytaiteen vahvat äänet Kiasmassa.
Espoon modernin taiteen museo EMMAssa Axel Straschnoyn installaatio vie avaruudellisen älyn ja utopioiden äärelle, ja Gallen-Kallelan Museo paljastaa Akseli Gallen-Kallelan intohimon kohteen: grafiikan.
Riihimäellä Suomen lasimuseo juhlistaa Timo Sarpanevan 100-vuotisjuhlavuotta, Lahdessa Malva esittelee Karim Boumjimarin nykyaikaa ja perinteitä yhdistäviä keramiikkateoksia, kun taas Hyvinkäällä Museokeskus Taika nostaa esiin Jalmari Ruokokosken värikylläisen tuotannon. Tammisaaren Chappe vie Klovharun merituuliin Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän jalanjäljissä.
Nappaa vinkit ja piristä kevättäsi elämyksillä!
 |
Nelimarkan tuotantoon kuuluu myös suuri määrä omakuvia. Kuvassa Eero Nelimarkan teos Omakuva (1922). Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo. Kuvaa muokattu. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen |
1. Koe läpileikkaus tunnetun suomalaistaiteilijan urasta
Eero Nelimarkka
Ateneumin taidemuseo, Helsinki | 13.3.2026–13.9.2026
Taidemaalari Eero Nelimarkan (1891–1977) koko uran kattava näyttely on ensimmäistä kertaa nähtävillä Ateneumissa.
Nelimarkka tunnetaan erityisesti Etelä-Pohjanmaan maisemien maalarina, mutta hän oli myös taitava ihmisten kuvaaja. Taiteilijan tuotantoon kuuluu runsaasti henkilökuvia ja omakuvia.
Laaja näyttely kertoo kiehtovan elämäntarinan siitä, miten vaasalaisen pyykinpesijän pojasta tuli yksi Suomen suosituimmista taiteilijoista. Maalausten lisäksi esillä on myös pieni määrä piirustuksia sekä valokuvia Nelimarkan elämästä.
 |
Yötä ja unimaailmaa tutkiva näyttely kuljettaa iltahamärästä aamunkoittoon. Kuva: Saara Salmi, Rabbit, sarjasta About Alice and the Rabbit, 2011. Valtion taideteostoimikunnan kokoelma, Kansallisgalleria. |
2. Yö
Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki | 12.2.2026–23.8.2026
Salaperäinen yö ja unimaailma tarjoavat paljon puheenaiheita ystävänpäivän iltaan. Sinebrychoffin uusi näyttely sukeltaa suoraan yön mystiikkaan ja tuo esiin yön monet kasvot: ystävälliset, surumieliset, puistattavat ja seesteiset. Minne unet meitä vievät, ja ketkä valvovat kun muut nukkuvat?
 |
Juha Vehmaanperän työskentelyä leimaa yhteisöllisyys, DIY-kulttuurin edistäminen ja perinteiden uudistaminen. Kuva: Juha Vehmaanperä / Arkkitehtuuri- ja designmuseo |
3. Koe normeja haastavan neuletaiteilija Juha Vehmaanperän ensimmäinen laaja näyttely
Juha Vehmaanperä: Craft Punk
Arkkitehtuuri- ja designmuseo, Helsinki | 20.2.2026–6.9.2026
Neuletaiteilija Juha Vehmaanperän ensimmäinen laaja yksityisnäyttely avautuu helmikuussa Helsingissä. Taiteilijan työ keskittyy hitaaseen muotiin, queer-teoriaan ja käsityötaitoon. Vallattomat ja värikkäät vaatteet haastavat sukupuolinormeja, kulutuskulttuuria ja visuaalisia odotuksia.
Näyttely kokoaa yhteen muun muassa viisi erilaista mallistoa ja materiaalikokeiluja viime vuosilta. Vehmaanperä sai viime vuonna Taito Finlandia -palkinnon, ja hänet on palkittu vuoden 2022 nuorena suunnittelijana.
 |
Valtaosa Entiset ainoat – Saamelaisen taiteen aika -näyttelyn teoksista on 2000–2020-luvuilta. Siri Baggerman, Drone, 2021. Kuva: Siri Baggerman. |
4. Syvenny saamelaiskulttuuriin ainutlaatuisessa yhteisnäyttelyssä
Entiset ainoat – Saamelaisen taiteen aika
Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki | 27.3.2026–6.9.2026
Saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely saapuu ensimmäistä kertaa Helsinkiin. Kiasman ja Saamelaismuseo Siidan yhteisnäyttely kokoaa yhteen saamelaista ja saamelaisia käsittelevää nykytaidetta. Näyttelyssä kohtaa koko Saamenmaan historia ja nykyhetki.
Näyttelyssä on mukana yli 20 taiteilijaa ja teoksia 1970-luvulta nykypäivään. Näyttely tuo esille saamelaisuuden vahvasti saamelaisten itsensä kertomana.
 |
Timo Sarpanevan suunnittelema Claritas-maljakko on yksi suomalaisen designin helmistä. Kuva: Suomen Lasimuseo |
5. Tutustu muotoilijalegenda Timo Sarpanevan juhlanäyttelyyn
Timo Sarpaneva
Suomen lasimuseo, Riihimäki | 25.4.–31.12.2026
Lasimuseon suurnäyttely juhlistaa muotoilijalegenda Timo Sarpanevan (1926–2006) syntymän 100-vuotisjuhlavuotta.
Sarpaneva oli kansainvälisesti palkittu taiteilija, joka tunnetaan erityisesti teollisena muotoilijana. Monet tunnistavat Sarpanevan kädenjäljen esimerkiksi kotoa löytyvistä Iittalan astioista ja taide-esineistä.
Näyttely vie kävijän rohkeaan ja kokeilevaan lasitaiteen ja -muotoilun maailmaan.
 |
Näyttely tarkastelee 1800-luvun kulttuurielämää ja naisen oikeudellista asemaa. Kuva: Merkki |
5. Uppoudu suurnaisten elämäntarinoihin ja tasa-arvoon
Radikaalit! Oikeus ääneen
Merkki, Helsinki | 23.1.2026–19.4.2026
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun yhtäläinen äänioikeus tuli voimaan Suomessa. Näyttely pohtii tasa-arvon merkitystä ja sukeltaa tunnettujen suomalaisnaisten elämäntarinoihin aikana, jolloin äänioikeusuudistus vasta teki tuloaan. Aiheeseen syvennytään Fredrika Runebergin, Minna Canthin, Ellen Thesleffin ja Miina Sillanpään näkökulmista.
Toiminnallinen näyttely on suunnattu yläkouluikäisille, ja kävijä voi jättää oman jälkensä kirjoittamalla, piirtämällä tai äänestämällä.
 |
Taiteilijan teoksissa on feminiinisiä, maskuliinisia ja eläimellisiä hahmoja, jotka ovat villejä ja anteeksipyytelemättömiä. Kuva: Karim Boumjimar, Dionysian Demon, 2025 |
7. Koe värikkäät ja aistilliset keramiikkateokset
Karim Boumjimar: Rakkauden riitit
Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva, Lahti | 10.4.2026–13.9.2026
Espanjaisen keramiikkamestari Karim Boumjimarin yksityisnäyttely esittelee keraamisia veistoksia ja suuria piirroksia. Näyttelyssä ensiesityksensä saa myös runollinen videoteos.
Keramiikka on yksi maailman vanhimmista taidemuodoista. Boumjimar yhdistääkin keramiikan avulla muinaisen perinteen ja nykyajan ilmiöt. Hän tutkii teoksissaan erityisesti ihmisyyttä, sosiaalisia rajoja ja marginalisoituja yhteisöjä. Teokset ovat voimakkaita ja sykkivät aistillista energiaa.
 |
Näyttely kokoaa yhteen Jalmari Ruokokosken teoksia useista eri kokoelmista. Useat Ruokokosken parhaista töistä pääsevät nyt ensimmäistä kertaa samaan näyttelyyn. Kuva: Rajaus Jalmari Ruokokosken teoksesta Omakuva, 1909. Hyvinkään taidemuseon kokoelma. |
8. Tutustu värikkään taidemaalarin teoksiin ja boheemiin elämään
Jali! Jalmari Ruokokoski 140 vuotta
Museokeskus Taika, Hyvinkää | 8.2.2026–24.5.2026
Taidemaalari Jalmari ”Jali” Ruokokosken (1886–1936) juhlanäyttely vie kävijän ekspressionismin ja värikylläisyyden maailmaan. Taiteilija tunnetaan erityisesti muotokuvistaan.
Näyttely avaa myös Ruokokosken persoonaa ja 1900-luvun alun suomalaista taiteilijaelämää. Ruokokoski tunnettiin kulttuuripiirien boheemina keskushahmona ja hän edusti myös työläistaustaista taiteilijasukupolvea.
 |
Uudistuneen gallerian tavoitteena on vahvistaa Tove Janssonin taiteellista perintöä ja merkitystä taidehistoriassa. Kuva: HAM Helsingin taidemuseo |
9. Kurkista Tove Janssonin perheen elämään uudistuneessa galleriassa
Taiteilijaperhe Jansson
HAM Helsingin taidemuseo, Helsinki | 13.2.2026–10.1.2027
HAMin Tove Jansson -galleria on nyt entistä laajempi ja levittäytyy jopa kolmeen näyttelysaliin.
Uudistuneen gallerian ensimmäinen näyttely keskittyy Janssonin taiteilijaperheeseen. Kodin ilmapiirillä ja perheen elämällä oli suuri vaikutus myös muumitarinoiden syntyyn. Näyttely avaa perheen monipuolisia ilmaisutapoja ja yhteisiä taiteellisia projekteja. Näyttelyssä on yli 140 teosta Janssoneilta: piirroksia, maalauksia, veistoksia ja valokuvia.
Taiteilijaperhe Jansson -näyttely juhlistaa myös Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjaa, jonka julkaisusta tulee kuluneeksi tänä vuonna 80 vuotta.
HAMissa on 13. maaliskuuta lähtien esillä myös Petri Ala-Maunus ja Mauno Markkula: Palava taivas -näyttely, jossa kohtaavat kaksi maisemateoksistaan tunnetuksi tullutta eri aikakauden taidemaalaria.
 |
Arvo Siikamäki vaikutti merkittävästi suomalaiseen kulttuuriperintöön ja toi kuvanveistoon uusia näkemyksiä sekä kansainvälisiä vaikutteita. Kuva: Arvo Siikamäki: Häiritty onni (1980) / Didrichsenin taidemuseo |
10. Näe Arvo Siikamäen veistokset, jotka huokuvat herkkyyttä ja inhimillisyyttä
Arvo Siikamäki – Vapauden kaipuu
Didrichsenin taidemuseo, Helsinki | 7.2.2026–17.5.2026
Kuvanveistäjä Arvo Siikamäen (1943–2026) näyttelyssä nähdään veistoksia 1960-luvulta nykyaikaan.
Tammikuussa menehtynyt Siikamäki teki uransa aikana monipuolisen taiteellisen tuotannon. Hänet tunnetaan erityisesti teoksista, jotka tarkastelevat ihmisenä olemista ja ulkopuolisuutta. Taiteilijan kädenjälki on tunnistettava: herkkä, voimakas, mutta samalla syvästi inhimillinen.
 |
Suosittu teatteriesitys joukkuevoimistelusta muuntautuu nyt myös museonäyttelyksi. Kuva: TAHTO |
11. Hyppää joukkuevoimistelun maailmaan – teatterihitti nyt myös museossa
JUMPPATYTÖT – rakkauskirje joukkuevoimistelulle
Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHTO, Helsinki | 10.4.2026–13.9.2026
Teatterilavoilla ilmiöksi noussut “Jumppatytöt” valloittaa seuraavaksi helsinkiläisen museon.
Näyttelyssä tehdään voltti suomalaisen voimistelukulttuurin historiaan ja sykähdyttäviin hetkiin. Kävijä voi kurkistaa lajin kulisseihin ja kuulla niin urheilijoiden kuin harrastajien tarinoita.
Näyttely pureutuu joukkuevoimistelun riemuun ja yhteisöllisyyteen, mutta ei unohda lajin vaiettua kääntöpuolta.
 |
Taiteilija Erika Adamssonille tärkeää on Klovharun mökin interiöörin ja elettyjen elämien välinen dialogi. Kuvassa Adamssonin teos Vihreä anorakki. Kuva: Chappe |
12. Matkusta Toven ja Tuulikin jäljissä saariston kesään
Klovharun lumoissa – Toven ja Tuulikin saarella
Chappe, Raasepori | 27.3.2026–6.9.2026
Tove Janssonin (1914–2001) ja Tuulikki Pietilän (1917–2009) kesäkoti herää eloon uudella tavalla Chappen näyttelyssä. Taiteilijapari vietti lukuisia kesiä Klovharulla Porvoon ulkosaaristossa. Klovharulla vierailu on nykyisin hyvin rajoitettua, joten näyttely avaa toisenlaisen mahdollisuuden tutustua paikkaan.
Klovharulla aikaa viettäneet taiteilijat Erika Adamsson ja Katja Syrjä ovat luoneet nyt uusia teoksia saaren elämästä ja ympäristöstä. Näyttely yhdistää merellisen luonnon ja askeettisen mökin eletyn elämän.
Esillä on myös Janssonin harvinaisia meriaiheisia maalauksia ja Pietilän grafiikkaa, joka kuvaa Klovharua.
 |
Kun poliittiset ja ekologiset kriisit varjostavat nykyhetkeä, Straschnoy suuntaa katseen tähtiin – ja rohkeisiin vaihtoehtoihin täällä maan päällä. Kuva: Alex Straschnoy, Radio-observatorio / EMMA - Espoon modernin taiteen museo |
13. Löytyykö yhteys kommunistisiin avaruusolentoihin?
Axel Straschnoy
EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Espoo | 15.4.2026–9.8.2026
Axel Straschnoyn uusi tilallinen installaatio EMMAssa vie avaruustutkimuksen ja poliittisen utopian risteyskohtaan. Buenos Airesissa syntynyt taiteilija ammentaa 1960-luvun Argentiinan posadismista – radikaalista liikkeestä, joka uskoi kommunististen avaruusolentojen voivan mullistaa yhteiskuntajärjestyksen.
Näyttely kutsuu venyttämään mielikuvituksen rajoja ja kysyy, voisiko toisenlainen tulevaisuus olla mahdollinen.
 |
Kuva: Viggo Wallensköld, Cocktail, 1995, öljy kankaalle, Pro Artibus -säätiön kokoelma. Kuva: Ahmed Alalousi |
14. Keiden tarinoista Suomi rakentuu?
Maamme, kaikkien
Helsingin Taidehalli, Helsinki | 20.3.2026–17.5.2026
Maamme, kaikkien tarkastelee, miten identiteettiä – niin henkilökohtaista kuin kansallista – on rakennettu arvojen, pukeutumisen, kehon ihanteiden ja luontosuhteen kautta.
Näyttely juhlistaa Suomalaiset taidesäätiöt ry:n 20-vuotista työtä kokoamalla yhteen taidetta ja muotia eri vuosisadoilta. Mukana on rakastettuja klassikoita, harvemmin nähtyä nykytaidetta, uusia kokoelmahankintoja sekä ajankohtaista muotia. Moniääninen kokonaisuus kutsuu pohtimaan, keiden tarinoista Suomi rakentuu – ja kenelle se kuuluu.
 |
Gallen-Kallelan museossa on esillä laaja katsaus taiteilijan monipuoliseen grafiikkaan varhaisista 1890-luvun vedoksista 1910-luvun töihin sekä moderniin käyttögrafiikkaan, kuten ikoniseen Bil-Bol-julisteeseen. Kuva: Akseli Gallen-Kallela, Talvihämärä, 1897. Etsaus / Gallen-Kallelan Museo |
15. Monipuolista grafiikkaa Gallen-Kallelalta
Con amore – Akseli Gallen-Kallelan grafiikkaa
Gallen-Kallelan Museo, Espoo | 14.2.2026–31.5.2026
"Jos minulla olisi mitään toivoa siitä, että voisin jotakin ansaita puupiirroksillani, valitsisin mieluummin työskentelyn niiden parissa, sillä niitä teen todella con amore", kerrotaan Akseli Gallen-Kallelan sanoneen.
Näyttely nostaa esiin Gallen-Kallelan grafiikan uranuurtajana ja ilmaisun rohkeana uudistajana. Vaikka pelkistetty mustavalkoinen tyyli herätti aikanaan hämmennystä Suomessa, se sai kansainvälistä arvostusta – ja oli taiteilijalle itselleen intohimoista, rakkaudella tehtyä työtä.
 |
Museokortti on vuoden mittainen pääsylippu yli 360 museoon ympäri Suomen. Voit ostaa kortin kerralla koko vuodeksi tai maksaa vuoden kuukausimaksulla. Kuva: Krista Ylinen / Museokortti |
Yksi kortti, loputtomasti elämyksiä
Museokortti vie sinut muodin, historiallisten maalauksien ja nykytaiteen äärelle keväällä 2026. Koe suomalaisten suurtaiteilijoiden laajat näyttelyt ja kansainvälistä nykytaidetta.
Museokortilla nautit sadoista näyttelyistä, koet museoiden tapahtumia ja saat etuja museoiden kaupoista, kahviloista ja tapahtumista eri puolilla maata.
Kerro tästä myös ystävillesi!
