Suomalaisia ilmiöitä ja yleisön suosikkeja – katso 20 näyttelyvinkkiä kevääseen!
Museoissa esitellään tänä keväänä tunnettujen yritysten tarinoita, keräilijöiden ja tavallisten kotien taideaarteita, lasikattoja rikkoneita naisia sekä taiteen ja muotoilun huippunimiä. Tutustu vinkkeihin ja koe näyttelyt Museokortilla.
Oletko kuullut tarinaa miehestä, joka kerrytti itselleen arvokkaan taidekokoelman opettajan palkalla? Mitä tapahtui Rantasipi-hotelliketjulle? Tiedätkö, mistä kirkosta löytyy Tove Janssonin suunnittelema alttaritaulu?
Tänä keväänä museot esittelevät tarinoita lähihistoriasta, taiteesta ja kiehtovista henkilöistä. Museokortilla koet uutuusnäyttelyt ympäri Suomen. Vuoden mittainen pääsylippu 360 museoon tarjoaa aina uutta nähtävää. Katso kaikki näyttelyt >
 |
Korpihotelleiksi kutsutut Rantasipi-ketjun toimipisteet sijaitsivat yleensä kaupunkien ulkopuolella. Kuva: Aalto2 |
1. Tunnetun hotelliketjun tarina
Rantasipi – Tarinoita korpihotellien maailmasta
Aalto2, Jyväskylä | 10.5.2025–4.1.2026
Legendaarinen korpihotellibrändi Rantasipi sai alkunsa Viitasaarella vuonna 1965 ja kasvoi Suomen toiseksi suurimmaksi hotelliketjuksi. Tyypillisesti luonnonkauniisiin maisemiin sijoitelluissa hotelleissa korostui kotimainen arkkitehtuuri, design ja materiaalit.
Aalto2-museon näyttely vie aikamatkalle 1960–1980-lukujen Rantasipi-hotelleihin ja lomakyliin, luonnon helmassa lomailuun sekä viihteelle diskon sykkeeseen. Samalla näyttely on kurkistus suomalaisen matkailualan lähihistoriaan.
 |
Opettaja Martti Airion arvokkaaseen taidekokoelmaan kuuluu muun muassa Ellen Thesleffin töitä. Teos: Maisema Kangasalta (Muroleelta), 1912. Kuva: Harri Heinonen / Kuopion taidemuseo |
2. Opettajan säästöillä hankitut taideaarteet esillä Kuopiossa
Koloristi kylässä – teoksia Martti Airion taidekokoelmasta
Kuopion taidemuseo, Kuopio | 7.2.–27.4.2025
Kuopion taidemuseossa tutustutaan taidekeräilijä Martti Airion (1890–1973) kokoelmaan, joka heijastaa hänen syvää rakkauttaan taiteeseen. Opettajan palkasta säästetyillä varoillaan Airio keräsi kansallisesti merkittävään kokoelmaansa yli sata teosta. Näyttelyssä on esillä taidetta muun muassa Ellen Thesleffiltä, Hugo Simbergiltä, Helene Schjerfbeckiltä, Rafael Wardilta, Tyko Salliselta ja Alfred William Finchiltä.
 |
Kuvataiteilija Reidar Särestöniemen suositut näyttelyt ovat yhä esillä kolmessa eri museossa. Teos: Kevät hehkuu (1967). Kuva: Särestöniemi-museo |
3. Särestöniemen näyttelyt keräävät yleisöä jonoiksi asti
Reidar Särestöniemi (1925–1981) on yksi Suomen merkittävimpiä kuvataiteilijoita. Lappilaisen taiteilijan värikkäät teokset kuvaavat pohjoisen luontoa, eläinhahmoja, ihmisiä ja uskomuksia tavalla, joka koskettaa ihmisiä vuosikymmenestä toiseen.
Särestöniemen 100-vuotisnäyttelyt ovat keränneet runsaasti yleisöä ja aiheuttaneet jopa jonoja museoiden oville. Taiteilijan töitä voi nähdä Kittilässä, Rovaniemellä ja Helsingissä.
Reidar Särestöniemi 100 vuotta – Sukuni juuret ovat yöauringon maassa
Rovaniemen taidemuseo Korundi, Rovaniemi | 24.1.2025–1.6.2025. Lue lisää >
Niin herää karhukoiras kevääseen
Särestöniemi-museo, Kittilä | 24.1.2025–27.5.2025. Lue lisää >
Maailmanranta – Reidar Särestöniemi 100 vuotta
Didrichsenin taidemuseo, Helsinki | 8.2.2025–1.6.2025. Lue lisää >
 |
Hilda Olson oli tiettävästi Suomen ensimmäinen ammattimainen naispuolinen luonnontieteen kuvittaja. Kuva: LUOMUS Luonnontieteellinen museo |
4. Kirjailija löysi unohduksissa olleet piirrokset
Hildan hämähäkit
LUOMUS Luonnontieteellinen museo, Helsinki | 15.4.2025–17.8.2025
Luonnontieteellisen keskusmuseon kätköissä on piilotellut harvinainen taidehistoriallinen aarre – kokoelma taiteilija Hilda Olsonin (1832–1916) hämähäkkiakvarelleja. Arkistoihin hautautuneet kuvitukset pysyivät suurelta yleisöltä piilossa yli 160 vuotta, kunnes kirjailija Iida Turpeinen löysi ne tehdessään taustatutkimusta Elolliset -romaaniinsa.
Hilda Olsonin tarina päätyi mukaan Turpeisen menestyskirjaan, ja ainutlaatuiset kuvitukset pääsevät vihdoin esille Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Olsonin akvarelleja on esillä tänä keväänä myös Ateneumin Rajojen rikkojat -näyttelyssä.
 |
Taiteilija Giorgio de Chiricon ensimmäinen laaja näyttely Suomessa on esillä Mäntässä. Teos: Sole sul cavalletto (1972). Kuva: G. Schiavinotto / Serlachius Pääkonttori |
5. Italialaisen huipputaiteilijan teatraalista tuotantoa
De Chirico näyttämöllä
Serlachius Pääkonttori, Mänttä-Vilppula | 15.3.–17.8.2025
Italialainen Giorgio de Chirico (1888–1978) tunnetaan merkittävänä esisurrealistisena taidemaalarina. Mäntän Serlachius-museon näyttely kertoo taiteilijan suhteesta Roomaan, joka oli hänen kotikaupunkinsa vuosikymmenten ajan. Erityinen paino on de Chiricon teatraalisemmalla tuotannolla, sillä esillä on hänen Rooman oopperalle suunnittelemaansa puvustusta ja lavastusta.
Vinkki: Rooman oopperan pukuloistoon voi tutustua 26.4. alkaen myös Tampereen Museo Milavidassa. Lue lisää >
6. Mielen ja kehon sairaudet taiteessa
 |
Miten suhtaudumme kehoon ja sairauteen terveysintoiluun taipuvaisessa kulttuurissamme? Teos: Rafael Wardi, Valkeat hiukset (Reeta), 1997. Kuva: Kuva Jussi Tiainen / Villa Gyllenberg. |
Morbus
Villa Gyllenberg, Helsinki | 2.4.2025–21.9.2025
Villa Gyllenbergin uutuusnäyttely käsittelee sairautta eri näkökulmista. Teosten äärellä katsoja voi kohdata paitsi omia terveyteen liittyviä pelkojaan, myös kasvattaa myötätuntoa itseään ja muita ihmisiä kohtaan.
Näyttelyn taiteilijoihin kuuluvat muun muassa Oscar Chan Yik Long, Viggo Wallensköld, Saara Ekström, Jyrki Riekki, Albert Edelfelt, Rafael Wardi, Helene Schjerfbeck ja Hugo Simberg.
 |
Moni yhdistää Artekin ajattomaan muotoiluun arkkitehti Alvar Aallon, mutta design-klassikoiden taustalta löytyy muitakin lahjakkaita suunnittelijoita. Kuva: Aalto2 |
7. Tekijät tuttujen design-klassikoiden taustalta
Näkyvästi taustalla – Artekin piirustustoimisto 1936–2004
Aalto2, Jyväskylä | 23.5.2025–14.9.2025
Artekin brändiä rakennettiin alusta asti Aaltojen ja erityisesti Alvar Aallon suunnittelemien huonekalujen pohjalta. Yhtiössä työskenteli kuitenkin vuosikymmenten mittaan laaja joukko sisustusarkkitehteja, tekstiilisuunnittelijoita ja taideteollisen alan ammattilaisia. Aalto2:n näyttely nostaa parrasvaloihin tunnetun brändin taustalla työskennelleen lahjakkaan suunnittelijajoukon.
 |
1800-luvulla työskennelleet naistaiteilijat rikkoivat lasikattoja aikana, jolloin naisen rooli oli hyvin kapea. Teos: Fanny Churberg, Tyttöjä rannalla (1869). Kuva: Jenni Nurminen / Kansallisgalleria |
8. 1800-luvun naistaiteilijat raivasivat tilaa uusille sukupolville
Rajojen rikkojat
Ateneumin taidemuseo, Helsinki | 7.3.2025–24.8.2025
1800-luvulla taiteilijana työskentelevä nainen oli harvinaisuus. Ateneumissa tutustutaan aikakauden naistaiteilijoihin, jotka opiskelivat ja työskentelivät Saksassa. Rajoja rikkoneet taiteilijat työskentelivät aikana, jolloin naisilla ei ollut vielä edes äänioikeutta. Näyttelyn taiteilijat raivasivat tietä tulevien sukupolvien tunnetuille tekijöille, kuten Helene Schjerfbeckille ja Ellen Thesleffille.
 |
Jyväskylän taidemuseossa kurkistetaan keskisuomalaisten kotien taiteeseen. Kuva: Jyväskylän taidemuseo |
9. Millaista taidetta löytyy suomalaisten kotien seiniltä?
Kotien taidetta
Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä | 1.2.–27.4.2025
Jyväskylän taidemuseo esittelee tänä keväänä keskisuomalaisten kotien taideaarteita sekä niihin liittyviä muistoja ja tarinoita. Laajassa näyttelyssä on esillä perhekalleuksia ja eri elämänvaiheissa mukana kulkeneita teoksia. Joukkoon mahtuu niin itse tehtyjä, läheiseltä saatuja kuin ammattitaiteilijoilta hankittuja teoksia.
 |
Kuvataiteilija Perttu Saksa muistetaan muun muassa Mauno Koiviston muistomerkistä. Kuva: Perttu Saksa / Chappe |
10. Merisäästä tuttu saari inspiroi taiteilijaa
Perttu Saksa: Jussarö – Näkymätön metsä
Chappe, Raasepori | 9.5.–7.9.2025
Tammisaaren ulkosaaristossa sijaitseva Jussarö tunnetaan majakastaan, mutta saarella on ollut myös sotilastoimintaa ja 1960 luvulle saakka toiminut rautamalmikaivos. Sittemmin luonto on ottanut valtaansa suljetun kaivoksen, mikä luo saarelle aavemaisen ja epätodellisen tunnelman.
Taiteilija Perttu Saksa on työskennellyt ja viettänyt aikaa Jussarössä. Hän uusintaa saaren monivaiheista tarinaa Chappen näyttelyssä, jossa on esillä valokuvateoksia ja veistoksia.
11. Aarteet taidemesenaatin kokoelmasta
 |
Muun muassa Artekin perustajana tunnetun Maire Gullichsenin taidekokoelmaa esitellään tänä keväänä Porissa. Teos: Unto Pusa: Kaksi naishahmoa (1965). Kuva: Veera Korhonen / Porin taidemuseo |
Maire Gullichsen ja modernismin käännekohdat
Porin taidemuseo, Pori | 1.2.–31.12.2025
Professori Maire Gullichsen muistetaan taidemesenaattina, yhtenä Artekin perustajana sekä suomalaisen taiteen ja muotoilun taustahahmona. Gullichsenin elämäntyö ja taidekokoelma ovat Porin taidemuseon perusta. Museo esittelee tänä keväänä klassikoita ja harvemmin nähtyjä teoksia Gullichsenin kokoelmasta.
Esillä on muun muassa Helene Schjerfbeckin, Ellen Thessleffin, Magnus Enckellin ja Sam Vannin töitä.
 |
Painokankaat koristavat monen suomalaisen koteja ja vaatekaappeja. Kuva: Ari Karttunen / EMMA – Espoon modernin taiteen museo |
12. Sisustuksesta ja vaatteista tuttuja painokankaita
Verholla – Painokankaiden taide
EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Espoo | 12.2.2025–14.3.2027
Painokangas on keskeinen osa suomalaista muotoiluhistoriaa, kodinsisustusta ja pukeutumistyyliä. EMMA tarjoaa tänä keväänä näyttäviä kuviota ja värien loistoa esittelemällä painokankaita eri vuosikymmeniltä. Näyttelyssä voi nähdä muun muassa Rut Brykin, Maija Isolan, Aino Marsio-Aallon, Vuokko Nurmesniemen, Matti Pikkujämsän ja Tapio Wirkkalan töitä.
13. Taiteilijan rakentamat avaruusraketit
 |
Taiteilija Axel Straschnoy on laukaissut jo yli sata itse rakentamaansa avaruusrakettia. Kuva: Turun taidemuseo |
Axel Straschnoy: Kohti avaruutta
Turun taidemuseo, Turku | 28.3.2025–18.5.2025
Buenos Airesista Suomeen muuttaneen Axel Straschnoyn näyttely tarkastelee suomalaista avaruustutkimusta ja -teknologiaa. Tullakseen osaksi suomalaista avaruusunelmaa taiteilija alkoi rakentaa omia rakettejaan, joita hän on sittemmin laukaissut avaruuteen jo yli sata.
Näyttely on osa Straschnoyn projektia, joka tarkastelee kylmän sodan aikana ainutlaatuisesti idän ja lännen väliin syntynyttä suomalaista avaruusohjelmaa.
 |
Tekstiilitaiteilija Laila Karttusen suunnittelemat työt sopivat myös tämän päivän sisustustrendeihin. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti |
14. Tekstiilitaiteen pioneerin rakastettuja töitä
Laila Karttunen ja elämän väriraidat
Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinna | Esillä 4.5.2025 asti
Kansainvälisestikin palkittu taiteilija Laila Karttunen (1895–1981) kuului suomalaisen tekstiilitaiteen pioneereihin. Suomalaisen taideteollisuuden kärjessä toiminut taiteilija oli aina kiinni ajassa, mutta tutki samalla mennyttä ja kokeili uutta. Näyttelyssä nähdään läpileikkaus Karttusen tuotantoon, luonnoksista ryijyihin ja öljyvärimaalauksista tekstiiliteoksiin.
 |
Suomen maatalousmuseo Saran näyttelyssä tutustutaan suomalaiseen mökkikulttuuriin. Kuva: Juha Jernvall / Helsingin kaupunginmuseo |
15. Miten mökkeilystä tuli suomalaisten elämäntapa?
Satojen tuhansien mökkien maa
Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa | 13.3.2025–31.5.2025
Suomen maatalousmuseo Saran näyttelyssä uppoudutaan kesämökkeilyn maailmaan. Suomessa on yli 500 000 vapaa-ajan asuntoa. Kesämökkeily muuttui ylellisyydestä koko kansan elämäntavaksi viimeistään 1960-luvulla, jolloin maalta muutettiin sankoin joukoin kaupunkeihin. Näyttelyssä tutustutaan mökkikulttuurin historiaan ja mökkeilyn merkitykseen suomalaisille.
 |
Viipurin Taiteenystävät sai pelastettua kokoelmansa toisen maailmansodan jaloista. Teos: Ilmari Huitti, Kesäinen järvimaisema (1943). Kuva: Lappeenrannan museot |
16. Viipurin taideaarteet esillä Kouvolassa
Ainainen kesä – teoksia Viipurin Taiteenystävien kokoelmista
Poikilo-museot, Kouvola | 6.2.–27.4.2025
Viipurin Taiteenystävien yhdistys keräsi mittavan taidekokoelman ja oli perustamassa Viipurin taidemuseota ennen toista maailmansotaa. Sodan aikana kokoelma saatiin evakuoitua turvaan muualle Suomeen. Edelleen aktiivinen ja kokoelmaansa kartuttava yhdistys viettää tänä vuonna 135-vuotisjuhlaansa.
Poikilon juhlanäyttelyssä on esillä kokoelman kesäisiä teoksia muun muassa Magnus Enckelliltä, Pekka Haloselta, Eero Järnefeltiltä, Hugo Simbergiltä ja Ellen Thesleffiltä.
 |
Tove Janssonin maalaama alttaritaulu löytyy Teuvan kirkosta Etelä-Pohjanmaalta. Kuva: Nelimarkka-museo |
17. Tunnetut nimet kirkkotilojen suunnittelijoina
Elsin, Toven ja Alvarin matkassa
Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Alajärvi | 26.3.–8.5.2025
Nelimarkka-museon Villa Väinölässä tutustutaan kirkkorakennuksiin, joiden taustalta löytyy usein nimekkäitä tekijöitä. Näyttelyssä esitellään Elsi Borgin ja Alvar Aallon suunnittelemia kirkollisia tiloja, Tove Janssonin harvinainen alttarimaalaus, Dora Jungin tekstiilejä ja Lisa Johansson-Papen valaisimia. Näyttely kertoo, miten arkkitehdit ja taiteilijat loivat yhdessä vaikuttavia kirkkotiloja.
 |
Suomen ja Ruotsin välinen junayhteys on ollut poikki 1980-luvulta lähtien. Yhteyden avaamisesta keskustellaan jälleen. Kuva: Mia Green / Haparanda stad |
18. Avautuuko Suomen ja Ruotsin välinen junayhteys uudelleen?
Solmukohdassa
Tornionlaakson museo, Tornio | 28.1.2025–18.5.2025
Suomesta pääsi raiteita pitkin Ruotsiin vielä 1980-luvulla. Haaparannan ja Tornion välinen junayhteys kuitenkin katkaistiin vuosikymmenen lopulla oltuaan toiminnassa lähes 70 vuoden ajan.
Nyt raideyhteys on jälleen ajankohtainen, sillä alkuvuonna valmistuneen sähköistämisen myötä naapurimaiden välinen matkustajaliikenne voisi käynnistyä uudelleen. Tornionlaakson museon näyttely esittelee raideyhteyden menneisyyttä sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia niin henkilöjunaliikenteen kuin Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta.
 |
Kiasman kokoelmaan kuuluva Jacob Dahlgrenin teos Abstraktion ihmeellinen maailma (2009) on yleisön suosikki. Kuva: Mirkka Pihlajamaa / Museokortti |
19. Suosikkiteoksia ja aarteita Kiasman kokoelmista
Kivi, paperi, sakset – Kiasman kokoelmanäyttely
Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki | 14.2.2025–18.1.2026
Kiasman uusi kokoelmanäyttely esittelee nykytaiteen materiaalien oivaltavaa kirjoa. Esillä on entuudestaan tuttuja suosikkeja, muovipusseista valmistettuja kansallispukuja, soivia tekstiiliteoksia ja yllättävistä materiaaleista koostuvia installaatioita. Näyttely on koottu Kansallisgallerian kokoelmista, ja siihen kuuluu teoksia 1970-luvulta tähän päivään.
 |
Taiteilija Harro Koskisen näyttelyn keskiössä hänen perheensä elämä Ahvenanmaan saaristossa. Teos: Perillä. Kuva: Harro Koskinen / Salon taidemuseo Veturitalli |
20. Pitkän linjan taiteilijan uusi puoli
Harro Koskinen: Aika saaressa
Salon taidemuseo – Veturitalli, Salo | 25.1.–27.4.2025
Pitkän ja ansioituneen uran tehnyt taiteilija Harro Koskinen (s. 1945) tunnetaan yhteiskunnallisesta, aikanaan jopa kohua herättäneestä tuotannostaan.
Veturitallilla nähtävä 80-vuotisjuhlanäyttely esittelee Koskisen tuntemattomampaa puolta, sillä keskiössä on hänen perheensä elämä Ahvenanmaan Porsskärin saaressa. Valokuvanäyttelyä rytmittää taiteilijan valmistamat perinneveneiden purjeet sekä veistokset.
 |
Museokortti avaa ovet satoihin elämyksiin ympäri Suomen. Kuva: Krista Ylinen / Museokortti |
Museokortti on vuoden mittainen pääsylippu 360 museoon. Koe elämyksiä taiteesta tieteeseen ja historiasta urheiluun ja poikkea museossa milloin vain.
Kerro tästä myös ystävillesi!
