9.2.2022

Museokäynnit ovat monelle unohtumattomia elämyksiä – mitkä näyttelyt ovat jääneet parhaiten mieleesi?

Heurekan näyttelyissä kävijät saavat kokeilla, nähdä, haistella ja katsella näyttelyitä monin eri tavoin. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti

Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituottajaopiskelijat Margit Ojaniemi ja Annemarie Müller pohtivat tekstissään elämystä ja sen syntymistä. Miten luoda museokäynnistään elämys? Ja voiko museo olla jo itsessään elämys? Kirjoitus on osa Kulttuurituottajien matkassa -yhteistyötä.

Elämys tarjoaa meille syvän, arjesta poikkeavan kokemuksen, joka vaikuttaa meihin ainutlaatuisesti aistiemme kautta. Elämys syntyy monen asian summana. Sen syntymiseen vaikuttavat niin tila, seura kuin mielialakin. Oma osansa elämyksen syntymiseen on myös valmistautumisella ja vierailuun virittäytymisellä.


Taide- ja museokeskus Sinkan Ilmassa – On the air- näyttelyssä sai astua pallojen maailmaan. Teos: Timo Wright, Collateral (2016). Kuva: Margit Ojaniemi

Museokäynti voi olla elämys monessa mielessä. Näyttelyssä voit kokea jotain uutta ja mieleenpainuvaa. Valaistukset, ympäristö ja kokonaisuus ovat jotain hyvin tavallisuudesta poikkeavaa. Tarjoiluista on usein helppo huolehtia museokahvilan tai -ravintolan herkkujen avulla. Monesti museoissa tunnelma yllättää.

Museot ovat myös taidolla koonneet opastukset ja näyttelykokonaisuudet erilaiset kävijät huomioiden. Osallistaminen onkin osa elämyksellisyyttä. Osallisuutta voidaan edistää esimerkiksi pelien, tehtävien ja muiden vastaavien keinojen avulla. Vierailija voidaan ottaa myös osaksi teosta tai antaa heidän tuottaa teoksen sisältö kokonaan tai osittain. Jokainen kävijä on erilainen, joten osallistamisenkin tapoja tulisi olla erilaisia, jotta kaikki voisivat osallistua itselleen mielekkäällä tavalla.

Vuorovaikutus on myös hyvin oleellinen osa elämyskokemuksen syntymistä. Vuorovaikutuksen lajeja voisi ajatella olevan kolmea erilaista: taiteen ja kävijän välistä, oppaiden/taiteen tekijöiden ja kävijän välistä sekä yleisön keskenään toteuttamaa vuorovaikutusta. Tapahtuipa vuorovaikutus millä tavalla tahansa, on se kiinteä osa elämyksen syntymistä.



Myös yksittäisen teoksen näkeminen vaikuttavassa ympäristössä saattaa olla kokijalleen niin merkittävät, että se jää mieleen voimakkaana elämyksenä. Kuva Ateneumin kattoikkunoista ja Ilja Repin-näyttelystä, alhaalla teos “Sadko vedenalaisessa valtakunnassa” (1876). Kuva: Annemarie Müller.

Museoelämyksiä maakunnassa ja maailmalla


Moni museo on kokonaisuutena mieleenpainuva, mutta erityisen ihmeellisenä muistan Kristiinan kaupungissa sijaitsevan Carlsron museon, toteaa kulttuurituotannon opiskelija Margit Ojaniemi.


Kristiinan kaupungissa sijaitseva Carlsron museo on kokonaisuutena kiehtova ja erityinen. Viime kesänä museossa järjestettiin mm. mystisiä kummitusopastuksia. Kuva: Margit Ojaniemi.

Saapuminen Carlsron museolle on jo itsessään ihmeellinen. Järvenrannalla sijaitseva museotalo on erikoinen ilmestys. Museoon Åke Weckströmin keräämä kokoelma on hämmentävä ja kiinnostava 11 000 esineen kokoelma 1600-luvulta aina 1900-luvulle. Elämyksellisen museosta tekee sen miljöö, tunnelma ja paikan vahva ainutlaatuisuus.

Toinen kulttuurituottajaopiskelija, luokanopettaja Annemarie Müller muistelee museoelämyksiään lämmöllä.

– Ehdottomasti elämyksellisin kokemus minulle ja oppilailleni on ollut Amos Rexin teamLab-näyttely. Se oli kokonaisvaltainen elämys. Olin tosi iloinen, että sain tarjota sen oppilaille, sillä sen kaltaista kokemusta he eivät vielä olleet kokeneet. Näyttelyssä erityisesti digitaaliset projisoinnit jäivät mieleen.

Müller kertoo myös maailmaa kiertäneestä David Bowie is -näyttelystä, jossa hän oli vieraillut Gropius Bau-museossa Berliinissä vuonna 2015.

– Itselleni tuo näyttely on ollut henkilökohtaisesti elämyksellisin. Se oli kokonaisvaltainen kokemus. Siinä näyttely koettiin kuulokkeiden avulla, yksin, mutta kuitenkin yhdessä. Näyttely tuntui siltä, että se oli räätälöity jokaiselle kävijälle.

David Bowie is -näyttely oli monen eri tuotantoyhtiön ja kaupungin suuryhteistyö, jonka tuotannossa panostettiin erityisesti äänentoistoon sekä Bowien musiikin ja lava-shown todentamiseen museoympäristössä. Tähän käytettiin apuna erilaisia video- ja projisointikokonaisuuksia. Näyttely kuratoitiin laulajan ympärille, mikä teki myös tuotannosta erityisen mielenkiintoisen.

Kokonaisuus luo muistoja



Tuusulanjärven ympäristössä kävelyretken yhdistäminen museokokemukseen on helppoa. Kuva Fjällbon puisto, Tuusula. Kuva: Margit Ojaniemi

Kaikki elämyksellisyyden elementit eivät ole välttämätöntä täyttyä, mutta jokin tekijä vierailussa tulee olla erityinen. Retki museokäynnin jälkeen voi myös lisätä elämyksen muodostumista. Mukava muisto talvisesta retkestä, lämmin kesäillan tuulahdus tai miellyttävä seura voivat tehdä museokäynnistä elämyksellisen ja ikimuistoisen.

Myös virtuaaliset museovierailut ja -opastukset voivat olla elämyksiä. Vaikka niissä joudut itse näkemään hieman enemmän vaivaa kokemuksen syntymiseen, voisiko etäopastuksesta nauttia esimerkiksi työporukan kanssa lounastaen. Tai voisiko museovierailun tehdä kokonaan virtuaalisesti? Tällöin kannattaa kiinnittää erityistä huomioita tilaan, tunnelmaan ja tarjoiluihin. Niiden avulla saat myös etävierailusta elämyksellisen!

– Itse osallistuin joku aika sitten Urheilumuseon virtuaaliopastukselle ja pidin siitä paljon, toteaa Müller.

Mikä museokäynti on vaikuttanut sinuun syvästi? Ja mikä teki käynnistäsi elämyksen?

Teksti: Margit Ojaniemi ja Annemarie Müller

Museokortin kanavissa seurataan Humanistisen ammattikorkeakoulun 12 kulttuurituotannon opiskelijan vuoden mittaista Museokortti-matkaa.

Kerro tästä myös ystävillesi!

  • Facebook
  • X
  • Instagram
  • WhatsApp