Sivustoa päivitetään. Tämä on beta-versio. Anna palautetta.

28.8.2020

Joko tutustuit uudistettuun Keski-Suomen museoon? Näyttelyt kutsuvat keskisuomalaisuutta etsimään!

Keski-Suomen museon uudistunut perusnäyttely, Keskisuomalaisuutta etsimässä, tarjoaa uusia näkökulmia maakunnan historiaan. Juttu on julkaistu aikaisemmin Museo-lehden numerossa 02/2020.

Alvar Aallon suunnittelemassa museorakennuksessa toimiva Keski-Suomen museo, tuttavallisemmin KeMu, avasi ovensa mittavan uudistuksen jälkeen helmikuussa 2020. Museo toimii Jyväskylän kaupunginmuseona ja Keski-Suomen alueen vastuumuseona.

Museossa on katsottavaa neljässä kerroksessa. Esteettömässä museossa hissi kuljettaa vieraita kerrosten välillä.

Uudessa Keskisuomalaisuutta etsimässä -perusnäyttelyssä on paljon isoja ja pieniä teemoja. Yksi toistuvasti esiin nouseva teema on oikeutetusti Jyväskylä koulu- ja opiskelukaupunkina eri aikoina.



Perusnäyttely alkaa toisesta kerroksesta, jossa käydään läpi kronologisesti Keski-Suomen historiaa aina esihistoriasta 1800-luvun lopulle asti. Kerroksessa on tummia sävyjä ja hämärä, intiimi tunnelma. Rakenteet tuoksuvat vielä uudelle.

Museon kolmas kerros on keskittynyt 1900-lukuun. Näyttelyssä oman osansa saa esimerkiksi Keski-Suomen teollisuus. Kolmannen kerroksen avaakin Muuramen huonekalutehtaan tuotteet. Esillä olevat kevyet jugendaiheiset huonekalut ovat 1910–1920-luvuilta. Ne tunnistaa heti keskisuomalaisiksi tutusta muotokielestä.

1900-lukua esittelevässä kerroksessa on esillä paljon arkisia asioita. Näyttelyteemat kuljettavat läpi elokuvien, 1970-luvun lähiöelämän, 1980-luvun päiväkotiarjen, urheilun, opiskelun, musiikin, työelämän ja monen muun aihealueen. Jokaisessa osiossa on runsaasti katsottavaa ja paljon esineitä. Ne herättävät nostalgisia tunteita ja muistoja museokävijöissä.

Näyttelyn kiertosuunta kolmannessa kerroksessa herättää kävijöissä hiukan epävarmuutta. Jos ei huomannut tehdä täyskäännöstä 1900-luvun alun jälkeen, päätyy 1990-luvulle ja kiertämään loppunäyttelyn vähän hassusti käänteisessä aikajärjestyksessä.




Keski-Suomen museossa katse kiinnittyy esillä oleviin erikokoisiin kuviin. Kuvat ovat hienoja ja kiinnostavia – tai oikeastaan todella hienoja ja todella kiinnostavia. Olisi elämys jo pelkästään käydä katsomassa esillä olevat kuvat. Myös videokuvaa on siellä täällä. Osa niistä leikittelee vanhoilla ja uusilla kuvilla niin, että katsoja saa käsityksen maiseman muutoksesta.

Monien nykynäyttelyiden tapaan Keskisuomalaisuutta etsimässä -näyttelyssä on paljon kosketusnäyttöjä, joista löytyy runsaasti tietoa. Sen sijaan tekstejä on vähemmän. Paikoitellen olisin kaivannut muutamaa lisäriviä. Näin kävijä näkisi yhdellä silmäyksellä, mistä on kyse. Joka kohdassa ei jaksa kahlata läpi näytöltä vyöryvää tekstimassaa.

Näytöissä on paljon kiinnostavaa tietoa, mutta myös lisäkuvia. Museoelämystä voi täydentää myös äänimaailman kautta.

Museossa on lisäksi kaksi vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Ylimmässä kerroksessa on parhaillaan esillä Atelieerit Ateenan liepeillä – varhaiset keskisuomalaiset taiteilijakodit -näyttely.




Museo asetti tavoitteeksi, että uudistetussa perusnäyttelyssä riittäisi katsottavaa useammaksi kerraksi. Siinä se on todella onnistunut. Yhdellä kertaa ei ehdi katsoa ja sulatella kaikkea. Kotiin lähtiessä museosta jäi hyvä mieli ja tunne: tänne haluan tulla uudestaan. Museo ei kuitenkaan ole läkähdyttävän laaja tai raskas.

Kokonaisuudessaan KeMu on Jyväskylän helmi. Toivottavasti paikalliset ottavat uudistuneen museon omakseen. Muualtakaan tullut kävijä ei tunne itseään ulkopuoliseksi.

Vierailuun voi kätevästi yhdistää käynnin naapuriin, Alvar Aalto -museoon. Siellä sijaitsee myös Cafe Alvar, josta saa maukasta lounasta.

Keski-Suomen museolla on myös useita verkkonäyttelyjä, joihin voi tutustua kotisohvalta käsin. Esimerkiksi museon toisen kerroksen pirtissä esillä olevaa keskisuomalaista ruokaperinnetestiä pääsee pelaamaan myös verkossa. Samalla sivustolta on myös runsaasti tietoa ruokakulttuurista, keskisuomalaisista perinneruoista sekä reseptejä moneen lähtöön.

Teksti: Maria Vanha-Similä
Kuvat: Annina Mannila


Pääsylippu 300 museoon ympäri Suomen – osta Museokortti >


Juttu on alunperin julkaistu Museo-lehden numerossa 02/2020. Tilaa Suomen ainoa museoalan aikakauslehti kätevästi verkkolomakkeella.
Lue Museo-lehti digitaalisena tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella! Irtonumero 4,90 € tai 4 kpl määräaikaistilaus 19 €. Tilaa Museo-lehti >
  • Facebook
  • Twitter

Viimeksi päivitettyjä

 
 
 
 
 
 
 
.