Välipäivä-ALE: Jatkokaudet vain 69 € ja uudet kortit itselle tai lahjaksi 73 € Osta nyt!

3.7.2023

Tässä ovat Suomen erikoisimmat museot – 25 kohdetta, joissa kannattaa poiketa kesäreissuilla!

Avaruusalus vai muotoiluklassikko, merirosvolaiva vai museoalus, oikea vankila vai tunnettu nähtävyys? Tutustu Suomen erikoisimpiin kesäkohteisiin! Kuvat: Marjo Vänttinen, Krista Ylinen, Kimmo Heikkilä ja Emma Suominen

Museokortin omistajat kertoivat kesän suosikkikohteensa ja erikoisimmat museoelämyksensä, jotka ovat jääneet mieleen. Katso 25 kesäkohteen lista – oletko vieraillut näissä?

Museokortti on hyödyllinen matkakumppani säästeliäälle kotimaanmatkailijalle. Kortilla saat rajattoman pääsyn yli 360 kohteeseen ympäri Suomen.

Museokortilla poikkeat museoissa milloin vain. Vuoden mittainen pääsylippu vie sinut kesän parhaisiin kohteisiin. Kuinka monta museota osuu mökkimatkasi varrelle? Löydä museoista uudet pysähdyspaikat ja tee kesän ajomatkoistasi entistä hauskempia. Kokeile Museokortin reittiopasta ja ylläty >

Museokorttilaiset valitsivat 25 erikoisinta ja unohtumattominta museoelämystä. Tutustu vinkkeihin ja vieraile näissä kiinnostavissa kohteissa kesälomalla.



Vierailu entisessä vankilassa on vaikuttava elämys. Historia näkyy sellien seinäkirjoituksissa ja alkuperäisessä esineistössä. Kuva: Marjo Vänttinen / Museokortti

1. Vankila, Hämeenlinna

Hämeenlinnassa sijaitseva Vankila on yksi kesän kiinnostavimmista Museokortti-kohteista, jota ei kannata jättää väliin. Vaikuttava vankilamuseo kätkee sisäänsä vankilan karun arjen – koe vankien tarinat, autenttiset sellit ja seinäkirjoitukset.

Vuonna 1871 valmistuneessa Suomen ensimmäisessä sellivankilassa pääsee tutustumaan vankilan arkeen sellien, esineistön sekä vankien kertomien tarinoiden kautta. Vankilassa tuomiotaan ovat kärsineet monet historian tunnetut rikollishahmot, kuten murhamies Matti Haapoja ja puukkojunkkarit Isoo-Antti ja Rannanjärvi.

Vankeinhoito päättyi Hämeenlinnan lääninvankilassa vuonna 1993, jonka jälkeen rakennus entisöitiin Hämeenlinnan kaupungin vankilamuseoksi vuonna 1997. Vuonna 2019 museo avautui uudestaan Kansallismuseon yleisökohteena nimellä Vankila.

– Hämeenlinnan Vankila on erikoisin kohteeni, jossa olen vieraillut. Siellä väistämättä miettii, millaista olisi olla ollut vankina siellä ja millaiset olosuhteet siellä olisi ollut. Erityisesti varhaisempina vuosina, kertoo museokorttilainen Marja-Liisa, 73, Helsinki.



Sairaalamuseo toimii arkkitehti Axel Mörnen suunnittelemassa talossa, joka valmistui alun perin epileptikkojen hoitolaitoskäyttöön vuonna 1928. Kuva: Sairaalamuseo

2. Sairaalamuseo, Seinäjoki

Törnävän historiallisen mielisairaalan alueella sijaitseva Sairaalamuseo esittelee eteläpohjalaisen terveydenhuollon historiaa ja osa-alueita psykiatriasta somatiikkaan sekä Härmän sairaalan toimintaa.

Noin 40 näyttelyhuoneessa kerrotaan muun muassa sairaanhoidon historiasta, lastensairauksien hoidosta, kirurgiasta, neurologiasta, sotasairaaloiden toiminnasta ja voitetuista sairauksista.

Törnävän sairaala-alueella on pitkään myös asuttu. Alueelle muodostui yhteisö, jossa potilaat, hoitajat, palveluskunta ja virkamiehet asuivat 1960-luvulle asti.



Hangon rintamamuseossa pääsee kävelemään aidossa juoksuhaudassa. Kuva: Marjo Vänttinen / Museokortti

3. Hangon rintamamuseo ja Irma-bunkkeri, Hanko

Sotaveteraanien rakentama museo sodanaikaisella rintamalohkolla kertoo Suomen sotahistorian tapahtumista Hankoniemellä. Museon näyttely kertoo elämästä Hangossa ennen Talvisotaa ja sen aikana mukaan lukien Hangon evakuoinnin 1940.

Museon Tykkihallissa on esillä kymmenen sota-aikaista tykkiä, jotka olivat Suomen puolustusvoimien käytössä talvi- ja jatkosodan aikana. Museoalueelta löytyy myös juoksu- ja taisteluhautoja, ja kivenheiton päässä ovat Gyllene freden eli Kultainen rauha -korsu ja Kuoleman terassi. Museorakennuksen takaa alkaa myös kilometrin mittainen merkitty Sotapolku.



Hangon rintamamuseolla vieraillessa kannattaa käydä myös lähellä sijaitsevassa Irma-bunkkerissa, jossa pääsee kokemaan aitoja sota-ajan tunnelmia. Kuva: Marjo Vänttinen / Museokortti

Irma-bunkkerin autenttinen ilmapiiri tarjoaa katsauksen elämästä rintamaoloissa sodan aikana. Vastikään restauroitu Irmaksi kutsuttu bunkkeri nro. 302 tuoksuu vielä tervalle. Suurin osa bunkkerin sisustuksesta on alkuperäistä esineistöä. Bunkkerista löytyy myös panssarintorjuntatykki ja konekivääri.

Bunkkeri sijaitsee Harparskogissa noin viiden kilometrin päässä Hangon Rintamamuseolta. Yleisö voi vierailla bunkkerissa kesäviikonloppuina ja muina aikoina sopimuksen mukaan. Tilattavissa on myös bunkkerikierroksia, eli maasto-opastuksia Harparskogin puolustuslinjalla.



Parikkalan patsaspuisto satoine patsaineen on elämys, joka jää mieleen. Kuva: Kimmo Heikkilä

4. Parikkalan patsaspuisto, Parikkala

Parikkalan patsaspuisto on vaikuttava ja omintakeinen elämys. Veijo Rönkkönen on luonut 50 vuotta kestäneen taiteellisen työn tuloksena jopa 560 moni-ilmeistä ja -aiheista betonipatsasta rehevään puutarhaan.

Parikkalan Koitsanlahdessa, valtatie 6:n varrella sijaitseva teoskokonaisuus houkuttelee paikalle vuosittain kymmeniä tuhansia kävijöitä ympäri maailman. Hämmästyttävän kiehtova patsaspuisto on nähtävillä ympäri vuorokauden koko vuoden ajan.

– Parikkalan patsaspuisto on aivan mielettömän ihana. Oli mielenkiintoista lukea Veijo Rönkkösen taustasta ja hänen käyttämistään materiaaleista, kuvailee museokorttilainen Anne, 61, Turku.

– Kyllähän erikoisin museokohde on tähän mennessä ollut Parikkalan Patsaspuisto, jossa kävin jo 90-luvulla silloisen Suomi-kierroksen aikana, muistelee museokorttilainen Riina, 46, Helsinki.



Alpo Jaakolan patsaspuisto Loimaalla tarjoaa upeiden patsaiden lisäksi kulttuurin ystäville myös teatteria, konsertteja ja muita tapahtumia. Kuva: Alpo Jaakolan patsaspuisto

5. Alpo Jaakolan patsaspuisto, Loimaa

Loimaalla sijaitseva Alpo Jaakolan patsaspuisto on yhtä erityinen elämys kuin sisarensa Parikkalan patsaspuisto. Tämä patsaspuisto on syntynyt vuosikymmenien luomistyön tuloksena. Veistokset ovat vuosien saatossa sulautuneet osaksi luontoa.

Alueella sijaitsee Jaakolan metsämökki, ateljee ja veistoshuone sekä taiteilijan monista eri materiaaleista muovaamat 40 veistosta. Viimeisimmät veistokset ovat 1980-luvulta.

– Jaakolan patsaspuisto on todella vaikuttava vierailukohde, kertoo museokorttilainen Raimo, 64, Mikkeli.

6. Vakoilumuseo, Tampere

Vakoilulla on ollut kautta aikojen suuri merkitys kaikilla keskeisillä yhteiskunnan alueilla: politiikassa, taloudessa, sodankäynnissä kuin yritysten ja aatteiden välisessä kilpailussa tai urheilussa. Vakoilun kautta on pystytty muuttamaan kehityskulkuja ja maailmaa.

Maailman ensimmäisessä vakoilun erikoismuseossa tutustut James Bondin ja muiden fiktiivisten agenttien oikean elämän esikuviin ja välineisiin. Tutustu kymmenien huippuagenttien hämmästyttäviin tarinoihin ja legendaarisiin vakoiluvälineisiin.

Tampereella sijaitseva Vakoilumuseo on erityisin vierailemani museo. Museo on kiinnostava niin aikuisille kuin lapsillekin, ja on maailmanlaajuisestikin harvinainen kohde, sanoo museokorttilainen Elina, 53, Helsinki.

7. Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi, Rajamäki

Oletko vieraillut vanhassa viinanpolttimossa? Nyt siihen on mahdollisuus! Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi on aikamatka suomalaisen työn, teollisuuden ja väkevän alkoholikulttuurin vaiheisiin.

Hyvinge Fabriks Aktiebolag eli Hyvinkään Tehtaan Osakeyhtiö alkoi valmistaa tehtaassaan painohiivaa, väkiviinaa, etikkaa ja eetteriä vuonna 1889. Työntekijöitä tarvittiin ja Rajamäen kylä nousi tehtaan vierelle.

Vanhaan viinanpolttimoon vuonna 1963 perustetussa museossa tehtaan ja Rajamäen kylän kertomus limittyy Suomen ja suomalaisten tarinaan kotipoltosta kieltolain ja Molotovin cocktailin kautta eurooppalaisiin tapoihin. Suuren yleisön nähtäville museo avautui 2017.

– Rajamäen Ryyppi on ollut erikoisin Museokortti-kohteeni. Eipä ole tällaista tietoa meidän alkoholituotannosta tai siihen liittyvästä historiasta aiemmin kuullut. Ja erityisen mielenkiintoista oli yrityksen vaikutus lähiyhteiskuntaan mm. kirkon rakentamisen liittyen, kertoo museokorttilainen Leif, 62, Loviisa.



Koskenkorva Museosta löytyy tarinoita kotipolton ajasta kieltolain kautta tiukkaan ostajaintarkkailuun sekä nykypäivään. Kuva: Koskenkorva Museo

8. Koskenkorva Museo, Koskenkorva

Moni on varmasti kuullut Koskenkorvasta, mutta mihin kuuluisa juoma juontaa juurensa? Koskenkorva Museo sijaitsee Ilmajoella Koskenkorvan kylässä kuuluisan viinatehtaan juurella. Koskenkorvan tilalla olevia museoita ylläpitää Koskenkorvan perhe.

Koskenkorva Museon pysyvässä näyttelyssä esitellään Suomen värikästä alkoholihistoriaa sekä kylän viinatehtaan vaiheita ja tuotteita. Luvassa on siis tarinoita Suomen tunnetuimmasta väkijuomasta. Museosta löytyy janoisille myös baari, jossa tarjoillaan tietysti Koskenkorvaa.



Friitalan nahkamuseossa on esillä muun muassa Friitalan valmistamia nahkavaatteita ja laukkuja. Kuva: Friitalan nahkamuseo

9. Friitalan nahkamuseo, Ulvila

Kiinnostavan nahka-alan erikoismuseon löydät Ulvilasta! Tämä erikoiskohde sijaitsee Friitala-talossa, entisessä Friitalan nahkatehtaassa.

Friitalan nahkatehtaan historiasta kertovassa museossa tutustut nahkaan materiaalina, nahanvalmistukseen ja nahkapukeutumiseen Friitalan yli satavuotisen historian ajalta. Näyttelyn videoissa uppoudut nahkatehtaan toimintaan ja Friitalan muotinäytöksiin.



Millaista olisi työskennellä kaivoksessa? Outokummun kaivosmuseon tunnelissa pääset kuvittelemaan kaivostyöläisen arkea. Kuva: Outokummun kaivosmuseo

10. Outokummun kaivosmuseo, Outokumpu

277 metriä pitkä ja 50 metrin syvyyteen laskeva museotunneli kuljettaa kävijän suomalaisen kaivostoiminnan historiaan. Tämä jännittävä ja historiallinen ympäristö esittelee todellisen kaivostyöympäristön valokuvien ja vanhojen kaivostyökoneiden avulla.

Kurkista, millaista kaivoksessa työskentely oli 1900-luvulla kaivostoiminnan aikaan. Tämä poikkeuksellinen museotunneli antaa kävijöilleen unohtumattomat sekä kokonaisvaltaisen kokemuksen tunnelin karheine pintoineen ja 8 asteisine lämpötiloineen.



Poliisimuseon näyttelyssä opit, millaista taiderikollisuutta Suomessa esiintyy ja pääset näkemään taideväärennöksiä. Kuva: Poliisimuseo

11. Poliisimuseo, Tampere

Väärennöksiä, rikollista taidekauppaa, petoksia, rahanpesua ja kavalluksia. Taiderikokset ovat osa organisoitua, ammattimaista ja kansainvälistäkin rikollisuutta. Tutustu monipuoliseen taiderikollisuuteen Suomen ainoassa Poliisimuseossa.

Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa -näyttely kertoo suomalaisista taiderikoksista. Esillä museossa on esimerkiksi väärennettyä ”Gallen-Kallelaa”, ”Schjerfbeckiä” ja ”Picassoa”. Kaikki näyttelyn teokset kuuluvat nykyään Poliisimuseon kokoelmiin. Alunperin ne on takavarikoitu poliisin esitutkinnan yhteydessä ja tuomittu valtiolle rikoksentekovälineinä.



Kesäisin pääsee vierailemaan Kotkan Merikeskus Vellamon museolaivoissa. Kuva: Merikeskus Vellamo

12. Museolaivat Tarmo ja Kemi, Kotka

Lähde museokierrokselle merellisiin tunnelmiin! Suomen merimuseon museoalukset jäänmurtaja Tarmo vuodelta 1907 ja majakkalaiva Kemi vuodelta 1901 ovat avoinna kesäisin Kotkassa Merikeskus Vellamon museolaiturissa.

Tarmo oli valmistuessaan Suomen suuriruhtinaskunnan kolmas jäänmurtaja. Ensimmäisen maailmansodan aikana Tarmo palveli Venäjän Itämerenlaivastossa avustaen sota-aluksia ja sotilaskuljetuksia.

Kemi puolestaan on Suomen viimeinen toiminnassa ollut majakkalaiva. Alus turvasi merenkulkua vuosikymmenten aikana monella Suomen rannikon matalikolla.



Oletko käynyt koskaan sukellusveneessä? Suomenlinnassa sijaitseva Sukellusvene Vesikko on jännittävä elämys. Kuva: Sukellusvene Vesikko

13. Sukellusvene Vesikko, Sotamuseo, Helsinki

Haluaisitko vierailla sotien aikaan käytössä olleessa sukellusveneessä? Suomenlinna tarjoaa mahdollisuuden tälle jännittävälle elämykselle. Sukellusvene Vesikko on entisöity suomalainen sukellusvene 1930–1940-luvuilta.

250 tonnin rannikkosukellusvene toimi talvi- ja jatkosotien aikana varmistus-, partiointi- ja saattuetehtävissä pääasiassa Suomenlahdella. Tutustu sukellusvenemiesten ahtaaseen työympäristöön diesel- ja sähkömoottorien sekä torpedojen keskellä.

– Suomenlinnan sukellusvene on erikoisin museokohde, jossa olen vieraillut. Oli merkillistä kuvitella ihmisiä asumaan sellaisen sisällä ja kaiken huipuksi liikkumaan meren syvyyksissä, muistelee museokorttilainen Satu, 75, Tampere.



Upea Suomen joutsen koristaa Aurajoen rantaa. Koe merellinen tunnelma ja aisti historian havina laivan kannelta. Kuva: Heikki Laurila

14. Fregatti Suomen Joutsen, Forum Marinum Turku

Tiesitkö, että Aurajoen rannalla sijaitsee mahtipontinen laivaston koulutusaluksena toiminut Suomen Joutsen, joka on valtamerimatkoillaan seilannut yli 650 oppilaan kanssa? Aluksella tehtiin ennen toista maailmansotaa kahdeksan pitkää koulutuspurjehdusta.

Suomen Joutsen valmistui Saint-Nazairessa vuonna 1902 ja kuului Ranskan valtion tukemaan rahtialussarjaan. Se kuljetti Laënnec-nimisenä vilja-, hiili- ja nitraattilasteja. Alus myytiin 1920-luvun alussa Saksaan, josta Suomen valtio hankki sen laivaston koululaivaksi vuonna 1930. Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen Joutsen toimi sukellus- ja moottoritorpedoveneiden emälaivana ja sotien jälkeen miinanraivaajien tukikohtana.



Matkaa kesällä Ahvenanmaalle! Museoalus Pommern on näyttävä nähtävyys monien saaristoelämysten joukossa. Kuva: Krista Ylinen / Museokortti

15. Museoalus Pommern, Ahvenanmaa

Ahvenanmaalla sijaitseva museolaiva Pommern on maailmanharvinaisuus. Se on ainut nelimastoinen rahtipurjealus maailmassa, joka on säilynyt alkuperäisessä kunnossa. Pommern on kuljettanut puutavaraa Skandinaviasta, salpietaria Chilestä ja vehnää Australiasta. Viimeisen rahtipurjehduksensa Pommern teki 1939, minkä jälkeen vuodesta 1952 se on toiminut museoaluksena.

Pommern – 100 vuorokautta merellä -näyttelyssä voit kuunnella salaa, miten jungmanni Johan kokee ensimmäisen pestinsä valtameripurjehtijalla ja kohtaa ensimmäisen myrskynsä. Osallistu itse töihin laivalla ja opi ompelemaan purjetta, purkamaan painolastia ja tanssimaan juhlissa Lontoossa. Koe luonnon voimat ainutlaatuisessa ääni- ja valoinstallaatiossa, joka luo elämyksen tyynestä myrskyyn.



Graffitilandioita sijaitsee Vaasassa ja Seinäjoella. Nauti upeasta taiteenlajista, graffiteista, näissä erityisissä kohteissa. Kuva: Wasa Graffitilandia

16. Wasa Graffitilandia ja Seinäjoki Graffitilandia

Wasa Graffitilandia on katutaidenäyttely, joka aloitti huvipuisto Wasalandiassa vuonna 2021, mutta joutui poistumaan purkutuomion alta. Uusi Graffitilandia muutti entisiin VR:n makasiinitiloihin Vaasaan. Graffitien ja muraalien lisäksi näytillä uv-taidetta, installaatioita ja kaikille avoin graffitiseinä.

Tiesitkö, että Graffitilandia löytyy myös Seinäjoelta? Seinäjoki Graffitilandia on entisen romukaupan suuriin hallitiloihin 80 kotimaisen ja kansainvälisen taiteilijan voimin toteutettu katutaidekokemus. Taiteilijoille on annettu vapaat kädet toteuttaa tilan huoneisiin ja seiniin mitä ikinä haluavat.



Mobilian klassikot -näyttely tuo yleisön nähtäville eri merkkisiä klassikkoautoja eri vuosikymmeniltä. Kuva: Mobilia

17. Mobilia, Kangasala

Lähde vauhdikkaalle vierailulle autoilun maailmaan! Luvassa kiehtovia kulkupelejä, rallin hurmaa sekä tarinoita tieliikenteen historiasta.

Mobiliassa pääsee joka vuosi tutustumaan täydellisesti uudistuneeseen suurnäyttelyyn, jossa on esillä näyttelyn teemaan liittyviä ajoneuvoja ja muuta esineistöä. Lisäksi Mobiliasta löytyy suomalaisen tien historiaa esittelevä ydinnäyttely, ralliurheilun historiaa käsittelevä Rallimuseo sekä autoklassikoita esille nostava Mobilian klassikot -näyttely.



Moottoripyörämuseo on näyttävä kohde, jota ei kannata jättää välistä. Kuva: Moottoripyörämuseo

18. Suomen Moottoripyörämuseo, Lahti

Olisitko arvannut, että Lahti kätkee sisäänsä moottoripyörämuseon, joka sisältää yli 100 moottoripyörää? Tämä museo erottuu joukosta rohkealla tyylillään ja heittää romukoppaan mielikuvat museoista pölyttyneinä paikkoina.

Museon kokoelmissa on laaja kirjo hienosti entisöidyistä maailmanharvinaisuuksista kotimaisiin kilpa- ja harrastepyöriin unohtamatta jokapäiväisessä käytössä olleita moottoripyöriä ja mopoja tarinoineen. Pyörien lisäksi esillä on eri aikakausien moottoripyöräilyyn liittyvää rekvisiittaa.



Suomen rautatiemuseossa pääset ihmettelemään höyryvetureita ja menneen ajan matkustamista. Kuva: Rautatiemuseo

19. Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkää

Lähde todelliselle aikamatkalle ja tutustu 1870-luvun rautatiemiljööseen! Suomen rautatiemuseo sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävällä Hangon-Hyvinkään rautatien entisellä asema- ja varikkoalueella, joka on peräisin 1870-luvulta.

Museoalueelta löytyy kolmeen näyttelyhallia, veturitalli, asema ja kasarmi. Perusnäyttelyssä kerrotaan rautatieliikenteen ja matkustamisen historiasta sekä rautatieläisten ammattikunnasta. Esillä on muun muassa höyryvetureita ja Venäjän keisarilliset vaunut.


Vapriikissa sijaitsevassa Suomen pelimuseossa pääsee virittäytymään pelien maailmaan! Kuva: Saana Säilynoja

20. Suomen pelimuseo, Tampere

Pelimuseossa pääset pelaamaan nostalgisia pelejä ja muistelemaan menneitä. Suomen pelimuseo tutustuttaa sataan suomalaiseen peliin, joista suurinta osaa pääsee pelaamaan museolla.

Näyttely käy läpi kymmenkunta pelaamisen aikakautta 1800-luvulta tähän päivään. Kävijä pääsee tunnelmaan teeman ja ajan hengen mukaan sisustetuissa teemahuoneissa. Museossa voi pelata pelihallissa klassisia kolikkopelejä, vierailla Commodore 64 -harrastajan huoneessa ja kokeilla 1990-luvun vaihteen NES-pelejä harrastajan kotona.

Pelimuseo sijaitsee Museokeskus Vapriikissa, josta löytyvät myös Tampereen luonnontieteellinen museo, Tampereen kivimuseo, Postimuseo, Suomen Jääkiekkomuseo ja Mediamuseo Rupriikki.



Salon elektroniikkamuseo tuo nostalgian pintaan! Museo on täynnä elektroniikka eri aikakausilta. Kuva: Salon elektroniikkamuseo

21. Salon elektroniikkamuseo, Salo

Myös Salossa pääsee pelaamaan myös vanhoja 1980–90 -lukujen videopelejä, kuten Pacmania, Tetristä ja Supermariota! Salon elektroniikkamuseo tarjoaa monenlaista koettavaa ja nähtävää. Tutkaile vanhoja radiovastaanottimia, katsele mustavalkoisten televisioruutujen ohjelmia tai muistele vanhoja lankapuhelimia ja ensimmäisiä kännyköitä.

Salossa on elektroniikkateollisuudella pitkä historia. Kaupungissa on valmistettu 1920-luvun lopulta alkaen radioita, 1950-luvun lopulta alkaen televisioita, 1960-luvulta radiopuhelimia ja 1980-luvun lopulta alkaen matkapuhelimia sekä 1980 luvun alusta monitoreja.



Kalervo Palsan Getsemane-ateljeen seiniä koristavat hänen taideteoksensa. Kuva: Krista Ylinen / Museokortti

22. Palsa-museo, Kittilä

Usein synkistä ja provosoivista teoksistaan tunnetun taiteilija Kalervo Palsan(1947–1987) kotimökissä ja Getsemane-ateljeessa pääsee vierailemaan Kittilässä. Vaatimattomat rakennukset ja pihapiiri yhdistettynä Palsan synkkiin teoksiin luovat jäljittelemättömän tunnelman, joka huokuu taiteilijan omintakeista mielenmaisemaa.

Palsa asui ja työskenteli museon pihapiirissä, tuohon aikaan Kittilän Narikaksi kutsutulla köyhän ja syrjäytyneen väen asuinalueella. Ateljeeta kuvittavat taiteilijan tekemät seinämaalaukset ja se on sisustettu taiteilijan omistamilla esineillä.



Särestöniemen taiteilijakoti on ainutlaatuinen kohde, joka on nähtävä. Kuva:Krista Ylinen / Museokortti

23. Särestöniemi-museo, Kittilä

Koe Reidar Särestöniemen ainutlaatuinen taitelijakoti – lappilaista tunnelmaa ja värikästä taidetta erämaan keskellä! Taidemaalari Reidar Särestöniemen (1925–1981) on eräs tunnetuimpia suomalaisia taiteilijoita ja aikansa merkittävin lappilainen taiteilija. Särestöniemi oli värikäs henkilö, joka herätti aikanaan keskustelua niin taiteensa sisällöstä kuin omasta persoonallisuudestaankin.

Kittilässä sijaitseva Särstöniemi-museo esittelee taiteilijan taidetta, työ- ja elinympäristön sekä vaihtuvia näyttelyitä. Särestöniemen uniikin taiteen lisäksi museossa pääsee tutustumaan kolmeen historiallisesti ja arkkitehtuurisesti mielenkiintoiseen rakennuskokonaisuuteen.

– Reidar Särestöniemen ateljeekoti on ollut erikoisin Museokortti-kohde minulle. Syrjäisellä paikalla, pitkän matkan päässä isommalta tieltä. Ilman Museokorttia paikkaan ei olisi tullut mentyä. Museokortti saa etsimään erikoisiakin kohteita seuduilta missä liikkuu, iloitsee museokorttilainen Mirja, 61, Vihti.



Temppeliaukion kirkko on kallioon louhittu kirkko Helsingin sydämessä. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti

24. Temppeliaukion kirkko, Helsinki

Tiesitkö, että myös Temppeliaukion kirkko on Museokortti-kohde? Vuonna 1969 valmistunut Temppeliaukion kirkko on erikoisen arkkitehtuurinsa vuoksi Helsingin päänähtävyyksiä. Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehtiveljekset Timo ja Tuomo Suomalainen. Kirkkosalin kattaa teräsbetonipalkeilla kallioseiniin tuettu, kuparinauhalla verhottu kupoli. Kupolia kiertää 180 kattoikkunaa.



WeeGeen pihalla pääsee vierailemaan erikoisessa avaruustalo Futurossa. Kuva: Emma Suominen

25. Futuro-talo, Näyttelykeskus Weegee, Espoo

Oletko käynyt avaruustalo Futurossa? Futuro on arkkitehti Matti Suurosen(1933–2013) suunnittelema ellipsin muotoinen muovitalo, jossa kiteytyvät 1960-luvun lopun avaruusajan arkkitehtuurin ja designin kokeelliset muodot, uudet materiaalit ja optimistiset ideat.

Ensimmäinen sarjavalmisteinen Futuro-talo (nro 001) on näyttelykeskus WeeGeen omistuksessa. Vuosina 1968–2011 Matti Kuuslan hallussa Hirvensalmella ollut Futuro saapui huolellisen konservoinnin jälkeen näytteille WeeGeen pihalle kesällä 2012. WeeGeen Futuro-talo on yleisölle avoinna aina kesäkautena WeeGeen aukioloaikoina.

Hanki Museokortti (69,50 € / 76 €) reissukaveriksi museosta tai verkosta! Saat pääsyn yli 360 elämykseen ympäri Suomen ja kymmeniä etuja matkoillasi hyödyllisistä palveluista, kuten majoituksista ja ravintoloista.

Osta Museokortti >

Kerro tästä myös ystävillesi!

  • Facebook
  • X
  • Instagram
  • WhatsApp