JOULUTARJOUS! Museokortteihin kuukausi kaupan päälle: 12 + 1 kk. Osta

29.9.2022

Vahvuutena naiseus – Wivi Lönnin elämään syventynyt näyttely kertoo arkkitehtuurin naishistoriaa

Wivi Lönn Jyväskylän kotitalonsa työhuoneessa vuonna 1915. Kuva: Wilhelm Lönn / Keski-Suomen museo

Wivi Lönnin 70-vuotissyntymäpäivää juhlittiin Helsingissä 46:n naisarkkitehdin voimin vuonna 1942. Juhlavuoden kunniaksi Arkkitehtuurimuseon Eläköön Wivi Lönn! -näyttely tarkastelee arkkitehtuurin naishistoriaa. Näyttelyarvio on julkaistu MUSEO-lehden numerossa 3/2022.

Wivi Lönn oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka johti itsenäisesti omaa arkkitehtuuritoimistoa. Lönnin syntymästä on kulunut tänä vuonna 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Arkkitehtuurimuseo on tehnyt Lönnin ja muiden arkkitehtinaisten toiminnasta kertovan Eläköön Wivi Lönn!-näyttelyn. Se kertoo myös Architectan, maailman ensimmäisen arkkitehtinaisten yhdistyksen historian.

Lönnin vaikutus erityisesti koulujen arkkitehtuuriin on merkittävä


Näyttely alkaa esittelemällä Wivi Lönnin elämää sekä hänen tärkeimpiä suunnittelukohteitaan. Kaksiulotteisuudestaan huolimatta rakennusten esittely tarjosi monia oivalluksia. ”Ahaa, tuokin rakennus on Lönnin suunnittelema!” ajattelin monta kertaa.

Uuden ylioppilastalon rakennus oli yhteistyö Armas Lindgrenin kanssa. Lönn vastasi tilaratkaisuista ja rakenteista. Lindgren suunnitteli julkisivut ja koristeaiheet. Kuva: Rauno Träskelin.

Minulle tutuimpia ovat Uusi ylioppilastalo, Ebeneser Helsinginkadulla ja Jyväskylän Seminaarinmäen rakennukset. Myös Tampereen keskuspaloasema on jättänyt syvän muistijäljen 40 vuotta sitten hotelli Tammerin ikkunasta nähtynä ja kuultuna. Edelleen käytössä oleva paloasema onkin yksi esimerkki Lönnin arkkitehtuurin toimivuudesta ja kestävyydestä.

Lönnin vaikutus erityisesti koulujen arkkitehtuuriin on merkittävä. Koulurakennuksista tunnetuimpia ovat Tampereen suomalainen tyttökoulu sekä Tampereen Aleksanterin koulu, jonka suunnittelukilpailun Lönn voitti vuonna 1903.

Näyttelyn kiinnostavissa haastattelukatkelmissa Lönn kertoo työskentelytavoistaan. Esimerkiksi yhden kilpailutyön hän oli piirtänyt miltei valmiiksi vain yhden päivän aikana. Veli oli painottanut, että Wivin pitäisi muistaa syödäkin, mutta luovan työn imu vei nuoren arkkitehdin mukanaan niin että hän hädin tuskin piti taukoja koko päivän aikana.

Lönn oli matemaattisesti lahjakas ja erittäin hyvä piirtäjä. Hän opiskeli arkkitehdin ammatin Polyteknillisessä opistossa, vastoin aikakauden odotuksia ja ennakkoluuloja. Hänen kurssikavereitaan olivat muiden muassa Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen sekä Lars Sonck. Lindgrenin kanssa Lönn teki yhteistyötä myös valmistuttuaan.


Julkisivupiirros Ebeneserkodin varhaisesta julkisivuvaihtoehdosta vuodelta 1906. Kuva: Arkkitehtuurimuseo.

Tie arkkitehdiksi ei ollut helppo

Lönnin tie arkkitehdiksi ei ollut helppo. Hänen äitinsä oli jäänyt leskeksi Wivin ollessa teini-ikäinen, eikä äidillä ollut varaa kouluttaa lapsia ylioppilaaksi asti. Keskikoulun jälkeen Lönn opiskeli rakennusmestariksi ja tätä kautta avautui tie arkkitehtiopintoihin. Kun Lönn aloitti opinnot vuonna 1893, oli naisten edelleen haettava keisarilta ”vapautusta sukupuolestaan” päästäkseen yliopistoon opiskelemaan.

Valmistuessaan Lönn oli viides nainen arkkitehtina Suomessa ja ensimmäinen oman arkkitehtitoimiston johtajana. Suurin osa arkkitehdiksi opiskelleista naisista työskenteli julkisella sektorilla tai muiden toimistossa. Näyttelyssä esitellyistä Architectan jäsenistä Aino Marsio-Aalto taitaa olla tunnetuin. Urallaan Lönn ei hyödyntänyt julkisuutta samalla tavalla kuin Aallot tekivät.


Yksityiskohta vuoden 1908 joulukuussa valmistuneen Ebeneserkodin pääjulkisivun koristeista, joissa on kuvattu leikkiviä ja puutarhaa hoitavia lapsia. Kuva: Aukusti Heinonen / Arkkitehtuurimuseo.

Näyttelyssä kuullaan myös nykypäivän arkkitehtinaisia

Yksi syy, miksi Lönn ei tarvinnut julkisuutta töitä hankkiakseen, oli hänen elämänkumppaninsa Hanna Parviaisen asema ja verkostot teollisuussuvun jälkeläisenä. He tapasivat vuonna 1911 ja sittemmin Lönn suunnitteli muun muassa Parviaisten omistamalle tehtaalle Säynätsaloon erilaisia teollisuus- ja asuinrakennuksia sekä tehdasyhteisöjen tarvitsemia julkisia rakennuksia.

Koulujen lisäksi juuri asuinrakennukset ovat iso osa Lönnin tuotantoa. Näyttelyyn olisinkin kaivannut enemmän konkreettista tietoa Lönnin suunnittelemien rakennusten käytännöllisyydestä ja käyttäjälähtöisyydestä.


Tampereen Suomalainen tyttökoulu (nykyisin Pyynikin koulu) vuodelta 1902 oli Wivi Lönnin uran ensimmäinen merkittävä toimeksianto ja aikanaan Suomen suurin koulurakennus. Kuva: Aukusti Heinonen / Arkkitehtuurimuseo.

Näyttelyteksteissä toistetaan termiä naisarkkitehti, minkä voi tulkita naisten suunnittelutyötä vähättelevänä ilmaisuna. Ehkä tämän olisi vielä selkeämmin ja konkreettisin esimerkein voinut kääntää positiiviseksi asiaksi. Onhan naisilla usein ollut enemmän kokemusperäistä tietoa kotona tehtävistä töistä ja erilaisten käyttäjien tarpeista niin yksityisten kuin julkisten tilojen suhteen. Sukupuolesta ei siis tarvitse vapautusta, vaan sukupuolen mukanaan tuomat näkemykset ovat vahvuus.

Osittain tätä tuodaan esiin näyttelyn loppupuolella nähtävissä videoissa, joissa on haastateltu aktiivisesti muutokseen pyrkiviä nykypäivän arkkitehtinaisia. Konsepti on nerokas: koronavuosina yleistyneet videokokoukset ovat mahdollistaneet eri puolilla maailmaa asuvien arkkitehtien keskustelun ja sen, että me museokävijät pääsemme näitä pohdintoja nyt kuulemaan. Näyttelyn lopussa myös Architectan nykyiset jäsenet pääsevät ääneen huolella tuotetuissa videoissa.

Näyttelyn seuralaiseksi voi lämpimästi suositella kiitettyä ja palkittua Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen kirjaa Wivi & Hanna: arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet. Näyttelyssä Wivin ja Hannan yhteisestä elämästä kerrotaan ennen muuta matkojen kautta, sillä heidän toisilleen kirjoittamansa kirjeet on tuhottu.


Teksti: Tytti Steel
Juttu on alunperin julkaistu Museo-lehden numerossa 03/2022. Tilaa Suomen ainoa museoalan aikakauslehti kätevästi verkkolomakkeella.

Kerro tästä myös ystävillesi!