17.7.2024

Luontosuhde puhuttaa kesänäyttelyissä ympäri maan – tarjolla mystiikkaa ja nykytaidetta

Kuvat: Akseli Gallen-Kallela: Maisema Kuhmosta, 1890. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä. Kuva: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö / Vesa Aaltonen. Kuvaa rajattu maltillisesti; Nastja Säde Rönkkö: Selviytymisopas maailmanlopun lapselle (pysäytyskuva), 2022. Puvustus: Juha Vehmaanperä. Kuva: Aake Kivalo; The Wolf (1915) Alfred Wierusz-Kowalski, öljy kankaalle; Esko Männikkö.

Luontosuhdetta tutkivissa kesän näyttelyissä mietitään elämän katoavaisuutta, ilmastokriisiä, ihmistä osana luontoa sekä sitä, millaista myyttiä ja mystiikkaa luontoon on liittynyt ja voi liittyä yhä. Huomiota saavat myös suhteemme metsään ja eläimiin – kuinka etääntynyt nykypäivän ihminen on luonnosta? Katso Museokortin vinkkilista kesän luontoaiheisista näyttelyistä!

Kesän näyttelyt tarjoavat monta tarttumapintaa luontosuhteen tarkasteluun. Tomun tieto -näyttely Oulun taidemuseossa sekä Niina Vatasen Universus -näyttely Suomen valokuvataiteen museossa tarkastelevat luontosuhdettamme aina atomien ja maailmankaikkeuden tasolla.

Nastja Säde Rönkön monimediainstallaatio Selviytymisopas maailmanlopun lapselle HAM Helsingin taidemuseossa rohkaisee pohtimaan planeettamme epävarmaa tulevaisuutta. Myös Rönkön näyttely Those Who Kept the Light Turun taidemuseossa käsittelee ilmastokriisiä omalla tavallaan: naispuolisten majakanvartioiden legendojen sekä meren myyttien kautta.

Suhteemme eläimiin puhuttaa kesän näyttelyissä. Tutut mutta sisimmiltään selittämättömiksi jäävät eläimet ovat tarkastelun kohteena HAM Helsingin tadiemuseon Kuka on eläin? - näyttelyssä. Hämeenlinnan kaupunginmuseon Suden hetki -näyttely keskittyy ihmisen ja suden väliseen loppumattomaan kiistaan. Minna Pyykkö miettii näyttelyssään Härkälän kartanossa, että pysähtyvätkö eläimet joskus katselemaan kesäyön kaunista valoa?

Näyttelytarjontaan kuuluu hienoja valokuvanäyttelyitä, kuten Heikki Willamon Metsän sylissä -näyttely Mikkelin taidemuseossa sekä Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon Pohjoistuulen metsä -näyttely Etelä-Karjalan museossa.

Gallen-Kallelan museon näyttely Sydänmailla – Kesä Kainuussa 1890 esittelee Akseli Gallen-Kallelan maalaamia ja kulkemia maisemallisia polkuja kesäisen Vienan Karjalaan sunnanneen häämatkan jylhistä näkymistä talvisiin vaelluksiin salometsissä.

Tässä vinkkilistamme luotnosuhdetta käsittelevistä näyttelyistä.

Niina Vatanen: Universus

Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki | 24.5.2024–1.9.2024


Kuva: Niina Vatanen – Kosmologial alkeet 2022

Suomen valiokuvataiteen museossa yritetään tänä kesänä selvittää maailmankaikkeuden syvintä olemusta luonnontieteen ja muinaisten uskomusten avulla. Näyttely ei pohdi ainoastaan luonnon voimaa ja merkitystä erilaisille myyteille, luomistaruille ja muille tiedon lajeille, vaan se tarkastelee myös taiteen keskeistä roolia tiedon rakentumiselle ja sisäistämiselle. Niina Vatasen (s. 1977) näyttelyssä yhdistyy taiteilijan kiinnostus kasveihin, luonnontieteisiin, taidehistoriaan, myytteihin, riitteihin ja uskomuksiin. Lue lisää >


Splitting Gates – Sounds Afloat

LUOMUS Kumpulan kasvitieteellinen puutarha | Helsinki 15.5.2024–14.9.2024

Kumpulan Geologisten kokoelmien näyttelyssä on kesällä esillä myös Inma Herreran, Shoji Katon, Mari Sunnan, Masao Yamamoton ja Charlotta Östlundin veistoksia, maalauksia ja valokuvia. Näyttelyssä pohdiskellaan ihmisen psyykettä ja kannustetaan pysähtymään upeiden meteoriittien, mineraalien, kivien ja fossiilien äärelle kiireettömästi. Lue lisää >



Still-kuva Ánnámáretin ja Marja Viitahuhtan videoteoksesta Bálvvosbáiki-näyttelyssä.

Ánnámáret & Marja Viitahuhta: Bálvvosbáiki

Siida – Saamelaismuseo ja Luontokeskus, Inari | 25.5.2024–29.9.2024

Bálvvosbáiki (palvontapaikka) on videoteoksista koostuva näyttelykokonaisuus, jonka lähtökohtana ovat muusikko Ánnámáretin joiut. Teokset pohtivat, miten saamelainen maailmankuva ilmenee tässä ajassa. Sen mukaan ihminen on osa ympäristöään, ei sen omistaja vaan sen käyttäjä, joka ottaa huomioon menneiden sukupolvien perinnön ja säilyttää elämän edellytykset tuleville polville. Maa, kasvit, eläimet ja ihminen muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka osatekijät ovat riippuvaisia toisistaan. Lue lisää >



Akseli Gallen-Kallela: Maisema Kuhmosta, 1890. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä. Kuva: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö / Vesa Aaltonen. Kuvaa rajattu maltillisesti. Kuva: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö / Vesa Aaltonen. Kuvaa rajattu maltillisesti.

Sydänmailla – Kesä Kainuussa 1890

Gallen-Kallelan Museo, Espoo | 6.6.2024–15.9.2024

Näyttelyssä seurataan Akseli Gallen-Kallelan maisemallisia polkuja kesäisen Vienan Karjalaan sunnanneen häämatkan jylhistä näkymistä talvisiin vaelluksiin salometsissä. Museonjohtaja Tuija Wahlroosin tutkimus tuo esille uutta tietoa tarunhohtoiseksi muodostuneesta Akselin ja Maryn häämatkasta, josta taiteilijakarelianismin katsotaan alkaneen. Lue lisää >

August ja Alma paimenlapset

Lohjan Museo, Lohja | 7.5.2024–31.10.2024


August ja Alma kertovat 1800-luvun paimenlasten elämästä.

Näyttely kertoo paimenlapsista ja kansanuskomuksista. Millainen oli lapsen rooli omavaraistalouden ajan maalaistalossa, kun ihmiset elivät tiiviisti luonnon rytmissä? Lapsille suunnatun, kaksikielisen ja toiminnallisen näyttelyn on tuottanut Sagalundin museo ja lastenkulttuurikeskus ja se pohjautuu Sagalundin museon arkistosta löytyneisiin kertomuksiin. Lähde seikkailuun ja ota selvää millaisena metsä uskomuksineen ja tarinoineen näyttäytyy 1800-luvun paimenlapsen silmin katsottuna! Lue lisää >


Pyörteitä ja virtauksia – Jenni Tieaho

Poikilo-museot, Kouvolan taidemuseo ja kaupunginmuseo, Kouvola | 23.5.2024–1.9.2024


Ajan loppumaton ja lohdullinen kuluminen on Tieahon taiteessa läsnä monin tavoin. Jenni Tieaho, Myrrys 3, 2023, kuusenkävyt, paju ja teräs. Kuva Tomi Pohja.

Jenni Tieaho rakentaa rakentaa tai muokkaa veistoksia, installaatioita ja ympäristötaidetta suomalaisen mytologian ja myyttisen metsätaruston lähtökohdista. Ajan loppumaton ja lohdullinen kuluminen on Tieahon taiteessa läsnä monin tavoin. Teokset valmistuvat vuodenkiertoa mukaillen. Niillä – kuten meilläkin – on oma elinkaarensa, ja toisinaan teokset maatuvat takaisin osaksi luonnon kiertokulkua. Lue lisää >

Suden hetki

Hämeenlinnan kaupunginmuseo Museo Skogster, Hämeenlinna | 28.5.2024–18.8.2024


Suomalaiset ovat metsästäneet historian kuluessa susia kaikilla mahdollisilla tavoilla aina teroitetuista kepeistä lentokoneesta heitettyihin kranaatteihin. The Wolf (1915) Alfred Wierusz-Kowalski, öljy kankaalle.

Suomalaisissa kansansaduissa kettu oli ovela ja karhu vahva – suden rooli taas oli yleensä popsia poskeensa muut tarinoiden henkilöt. Vanhoissa saamelais- ja suomalaistarinoissa ihminen otti itse tai oli tuomittu ottamaan suden hahmon. Erilaisia susia ja ihmissusia nähdään kirjallisuudessa, elokuvissa, televisiosarjoissa ja peleissä. Yhteiselo ei ole ollut rauhaisaa tarinoissa eikä tosielämässä: Susi on juossut ihmisen perässä ja ihminen suden perässä niin kauan kuin Suomenniemellä on ollut asujia. Suomalaiset ovat metsästäneet historian kuluessa susia kaikilla mahdollisilla tavoilla aina teroitetuista kepeistä lentokoneesta heitettyihin kranaatteihin. Tänä kesänä Museo Skogsterilla tarkastellaan suden ja ihmisen välistä suhdetta populaarikulttuurin ja nykypäivän keskustelujen, historian metsästyskeinojen ja susivoutien näkökulmista. Lue lisää >



Näyttelyn kuvat ovat suojelualueilta suomalaisista luonnonmetsistä, joita on jäljellä enää muutama prosentti maan metsäpinta-alasta. Ritva Kovalainen, Liekopuu Hirvaskankaalla, 2018.

Pohjoistuulen metsä

Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta | 9.6.2024–22.9.2024

Olemme niin tottuneita ihmisen muokkaamiin maisemiin, että luonnontilaisen metsän kasvot uhkaavat kadota mielestämme. Yksi asuu pöllön oksennuspallossa, toinen keloutuvan ikivanhan männyn tyvessä, kolmas tarvitsee monipeninkulmaisen erämaan. Jollekin metri on pitkä matka, toiselle vuosisata liian lyhyt ja kaikki kietoutuvat monimutkaisten vuorovaikutusverkostojen kautta toisiinsa. Näyttelyn kuvat ovat suojelualueilta suomalaisista luonnonmetsistä, joita on jäljellä enää muutama prosentti maan metsäpinta-alasta. Pohjoistuulen metsä on päätösosa kahden valokuvaajan, Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon metsätrilogialle. Aiemmat teokset ovat suomalaista metsämytologiaa luotaava Puiden kansa (1997) ja metsätalouden varjopuolia kuvaava Metsänhoidollisia toimenpiteitä (2009). Lue lisää >


Nastja Säde Rönkkö: Selviytymisopas maailmanlopun lapselle

HAM Helsingin taidemuseo, Helsinki | 17.5.2024–8.9.2024


Nastja Säde Rönkkö: Selviytymisopas maailmanlopun lapselle (pysäytyskuva), 2022. Puvustus: Juha Vehmaanperä. Kuva: Aake Kivalo

Nastja Säde Rönkön monimediainstallaatio rohkaisee pohtimaan planeettamme epävarmaa tulevaisuutta. Teoksen ytimen muodostavat 26 videota, jotka käsittelevät suurista käännekohdista, kriiseistä tai katastrofeista selviytymistä tunnetasolla ja käytännössä. Videot ovat kertomuksia nykyisen ihmiskunnan viimeisistä hetkistä, luonnosta, kaipuusta ja menetyksestä. Samalla ne ovat katsauksia rakkauteen, inhimillisyyteen, tulevaisuuteen ja välittämiseen. Lue lisää >



Markku Laitakari: Kuvasarkoja

Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa | 16.5.2024–8.9.2024


Eriaikaiset kuvat ja esittämisen tavat ovat olemassa yhtä aikaa ja rinnakkain muodostaen kuvien sarkoja. Kuva: Markku Laitakari.

Markku Laitakari on kansainvälisesti toimiva taidegraafikko, valokuvaaja ja filosofian maisteri sekä muinaiskuvan tekijä, joka tutkii kuvan kerroksellisuutta ja mahdollisia maailmoja. Eriaikaiset kuvat ja esittämisen tavat ovat olemassa yhtä aikaa ja rinnakkain muodostaen kuvien sarkoja. Näyttelyn teokset kertovat menetetyistä maisemista, traditioista ja muutoksesta; myyteistä, metsänpeitosta, uhrikivistä, hiisistä ja villistä luonnosta. Lue lisää >



Kuva: Esko Männikkö

Kuka on eläin?

HAM Helsingin taidemuseo, Helsinki | 17.5.2024–18.8.2024

Kuka on eläin? Samaan aikaan tutut, mutta sisimmiltään selittämättömiksi jäävät eläimet ovat kiehtoneet kuvatekijöitä kautta aikojen. Näyttelyn 80 teosta on ryhmitelty teemoihin, joiden avulla käsitellään muun muassa eläinten muotokuvia, elinympäristöjä, kaltoinkohtelua, yhteiseloa ja toimijuutta. Samalla näyttelyssä pyritään vahvistamaan käsityksiämme siitä, mikä meitä elollisia yhdistää. Lue lisää >





Nastja Säde Rönkkö, Those Who Kept the Light (2022). Video still.

Nastja Säde Rönkkö: Those Who Kept the Light

Turun taidemuseo, Turku | 7.6.2024–15.9.2024

Those Who Kept the Light (2022) on teoskokonaisuus, jonka aiheena on meri ja siihen liittyvät myytit ja tarinat. Se koostuu kymmenestä poeettisesta videosta, jotka ovat syntyneet Nastja Säde Rönkön vuosina 2020–2021 tekemien matkojen ja niillä kirjoittamien tekstien pohjalta. Videoteoksia kannattelee ajatus rakkaudesta tai kiintymyksestä, joka ylittää rakastamisen tavoille asetetut rajat. Rakkaus näyttäytyy niissä ihmisten, mutta myös ihmisten ja muiden kuin ihmisten välisenä. Tuulella ja merellä on tietoisuus, tunteet ja ääni. Näyttelyn aihe liittyy myös ilmastokriisiin ja valtamerien herkkien ekosysteemien tuhoutumiseen. Lue lisää >

Eeva Honkanen: Trapped in Time

Turun taidemuseo, Turku | 7.6.2024–15.9.2024


Eeva Honkanen: Trapped in Time, 2024 (yksityiskohta). Tussipiirros paperille, 230 x 430 cm.

Eeva Honkanen on isokokoisiin tussipiirroksiin erikoistunut kuvataiteilija, joka yhdistelee teoksissaan omakohtaista ja historiallista kuvastoa surrealistisin rinnastuksin: ihmiset ja eläimet elävät yhtäaikaisesti kahdessa maailmassa, todellisessa ja taiteilijan omassa mielikuvituksessa. Teokseissa näkee armotonta nykymaailman kritiikkiä, vaikka usein mukana on myös ripaus huumoria. Lue lisää >


Jacob Juhl: Kuvittele puu – Imagine a Tree

Seinäjoen taidehalli, Seinäjoki | 15.6.2024–16.11.2024


Jacob Juhl, Minder om Naturen.

Jacob Juhlin tilataideteos pohtii luonnonmukaisuuden ja keinotekoisuuden rajaa sekä ihmisen luontosuhdetta ja sen muutoksia ajan myötä. Kohti korkeaa kattoa kurottelevat, raakalaudasta rakennetut puut ja niiden lankkulattian valtaavat juuret kutsuvat näyttelykävijän samoilemaan. Tekoälyn luoma linnunlaulu voisi olla todellista, mutta ei ole. Lue lisää >


Elämäni eläimet - Minna Pyykön maalauksia

Härkälän kartano, Somero | 28.6.2024–3.8.2024


Pysähtyvätkö eläimet joskus katselemaan kesäyön kaunista valoa? Kuva: Konnat – Minna Pyykkö.

Minna Pyykön ihastuttavien maalausten aiheena ovat Suomen luonnonvaraiset eläimet ja töissään häntä on kiehtonut eläinten ja ihmisten yhteiset elämänilot ja surut. Eläimet ovat Pyykölle arvokas maalausten aihe kanssakulkijoinamme täällä maailmassa. Lyhyen Suomen kesän aikana lintujen on saatava poikasensa kuoriutumaan, välttämään vaaroja ja oman itsenäisen elämänsä alkuun. Mutta voivatko nekin silti pysähtyä joskus katselemaan kesäyön kaunista valoa ja haistelemaan valkolehdokin tuoksua? Lue lisää >



Tuula Lehtinen: Planisphere, 1992, Oulun kaupungin kokoelma. Kuva: Anu Mykkänen.

Tomun tieto

Oulun taidemuseo, Oulu | 26.6.2024–27.10.2024

Näyttelyn teemat nousevat pölystä ja kiemurtelevat elonkierron sopukoissa. Tomu on sitä, mitä jokainen kantaa kengänpohjissaan. Se on myös ajan kerroksia, muistoja ja kokemuksia, joita kuljetamme mukanamme. Kun asteroidin pölystä löytyy elämän peruspalikka, onko tomu myös valovuosien mittaisen aikamatkustamisen muoto? Kourallisessa multaa on enemmän eläviä olentoja kuin maapallolla ihmisiä. Kun olento lähestyy kuolemaa, se alkaa palata maahan. Maatuminen eli maan kaltaiseksi tuleminen alkaa. Mitä jää jälkeen, kun lähdemme täältä? Lue lisää >


Heikki Willamo – Metsän sylissä

Mikkelin taidemuseo, Mikkeli | 8.6.2024–22.9.2024


Heikki Willamo, Näätä, 2022, digitaalinen mustesuihkuvedos / digital inkjet print. Kuva/Photo Heikki Willamo©

Mikkelin taidemuseon kesänäyttelynä on valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamon teoksia, joissa luonto, etenkin metsä ja sen eläimet, on keskeisellä sijalla. Heikki Willamon valokuvissa luonto avautuu monimuotoisena ja ikiaikaisena, myyttisenäkin. Willamo on kuvannut metsiä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Sinä aikana moni vanha metsä on hävinnyt ikiajoiksi. Luontoa esittävien kuvien merkitys luonnon ja ihmisen välisen suhteen herättäjänä on ajankohtaisempi kuin koskaan. Lue lisää >


Piilotteleva palokärki

Matkailu- ja kulttuurikeskus Karhuntassu, Kuusamo | 6.6.2024–10.9.2024



Piilotteleva palokärki on valokuvaaja Mia Surakan luontokuvanäyttely, jossa pääosassa ovat linnut. Kullakin valokuvalla on oma tarinansa, olipa kyse sitten kevään huumassa kukkoilevasta metsosta tai huolellisesti höyhenpukuaan hoitavasta pöllöstä tai kelon takaa ilmeikkäästi kurkkaavasta palokärjestä. Surakka on valinnut kuvat huolellisesti varmistaen, että jokainen teos tuo esiin kohteensa elinympäristöineen ainutlaatuisella ja mielenkiintoisella tavalla. Yleisö pääsee näkemään lajeille tyypillisiä poseerauksia sekä ihailemaan lintujen höyhenpukujen kauniita yksityiskohtia lähikuvissa. Lue lisää >


Tutustu myös näihin luontoa ja luontosuhdetta käsitteleviin näyttelyihin!




Kerro tästä myös ystävillesi!

  • Facebook
  • X
  • Instagram
  • WhatsApp