20 x kesänäyttely muualla Etelä-Suomessa

Heli Huotala, Under The Same Sky, öljy- ja akryyli kankaalle, 2023

Taidevaltakunta '24 -biennaali

Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinna | 14.6.2024–8.9.2024

Taidevaltakunta ’24 -biennaalissa kuullaan huomisen ääni. Taiteilijoiden tarjoamat tulevaisuudet käyvät luonnon ja ihmisen välistä dialogia ja kulkevat dystopiasta toivoon. Biennaali valtaa Hämeenlinnan taidemuseon molemmat näyttelytilat, näkyy kaupungissa ja koko Taidevaltakunnassa. Biennaaliin kuuluu kiinnostavien näyttelyiden lisäksi mm. taiteilijatapaamisia sekä yleisöopastuksia ja lasten miniopastukisa. Lue lisää >

Kotiin – Karjalan kaikuja ja kuvia

Lahden historiallinen museo, Lahti | 6.6.2024–10.8.2025

”Itkettiin, halattiin. Oli jäähyväisten tunnelma. Monelle se olikin viimeinen lähtö. Junan lähdettyä tuntui niin tyhjältä. Kylä ei ollut enää entisensä.” Kuva: Lahden historiallinen museo.

Miltä kodin menettäminen tuntuu ja miten menetetyn kodin muisto elää ihmisten mukana? Näyttelyn takana ovat tutkiva muusikko Anne-Mari Kivimäki; valokuvaaja, tutkija Hanna Koikkalainen; sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen sekä äänisuunnittelusta vastaavana muusikko Eero Grundström. Näyttelyn kuratoi amanuenssi Ilkka Kuhanen. Näyttely on visuaalismusiikillinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät vanhat ja uudet kuvat Karjalasta, evakkojen muistot ja Karjalasta kerätyt luonnon elementit. Kotijärven vedet muuttuvat pyhiksi ja rypytystaidot siirtyvät sukupolvelta toiselle. Lue lisää >

Määränpää

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva, Lahti | 3.5.2024–3.11.2024

Miltä tuntuu muuttaa kauas kotoa? Määränpää tuo yhteen kaksitoista suomalaista nykytaiteilijaa, jotka käsittelevät teoksissaan luopumisen ja uuden löytämisen teemoja. Kuva: Kirsimaria E. Törönen, luonnos teoksesta Wyborg, 2023

Vuoden 2022 loppuun mennessä maailmassa oli sata miljoonaa kotiseudultaan paennutta. Heistä yli viisi miljoonaa on turvapaikanhakijoita, yli 35 miljoonaa pakolaisia ja yli 60 miljoonaa kotimaansa sisällä pakkomuuttaneita. Kun kodit jäävät, kun kotikatu, oma yritys, sukulaiset, leikkikaverit, mummo, oppilaat ja koulu, kortteliravintola ja lehtimyyjä ovat nyt siellä jossain. Uudessa kaupungissa odottavat uusi koti, outo kieli, vieraat ihmiset. Ruokaan täytyy totutella, ja siihen että valo ja värit ovat erilaisia. Määränpää tuo yhteen kaksitoista suomalaista nykytaiteilijaa, jotka käsittelevät teoksissaan luopumisen ja uuden löytämisen teemoja. Lue lisää >

Miten ruokaa ja juomaa käsitellään suomalaisen kuvataiteen historiassa 1800-luvun alkupuolelta tähän päivään? Einari Levo, Torikauppias, 1973. Kuva: Lappeenrannan museot.

Normaalit ruokajuomat ja jokapäiväinen leipämme

Lappeenrannan taidemuseo, Lappeenranta | 1.6.2024–1.9.2024

Miten ruokaa ja juomaa käsitellään suomalaisen kuvataiteen historiassa 1800-luvun alkupuolelta tähän päivään? Teosten aiheita ovat niin raaka-aineiden hankkiminen ja tuotanto kuten maanviljely, metsästys ja kalastus kuin itse ruoka-aineet ja juomat, joita kuvataiteessa on perinteisesti kuvattu erilaisissa asetelmissa. Aiheita ovat myös ravintolat, kahvilat, ruokakulttuurit, ruokatrendit sekä esimerkiksi ruokiin ja juomiin liittyvät eettiset kysymykset – sikäli kuin näitä teemoja on suomalaisessa kuvataiteessa käsitelty. Lue lisää >

Laura Laine – Nature Morte

Suomen lasimuseo, Riihimäki | 18.5.2024–29.9.2024

Laura Laineen näyttely Suomen lasimuseossa 18.5.2024–29.9.2024. Kuva: Suomen lasimuseo.

Suomen lasimuseon näyttely Laura Laine – Nature Morte tarjoaa monipuolisen katsauksen yhden Suomen tunnetuimman muotikuvittajan Laura Laineen (s. 1983) urasta erilaisin medioin. Lasitaiteilijana Laine on saavuttanut mainetta sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Laineen taide havainnollistaa nuorta ja trendikästä kansainvälisen lasitaiteen tyylisuuntaa. Suomen lasimuseon näyttelyn uusien lasiveistosten ja maalausten teemana on vanitas-aihe maalaustaiteessa sekä hollantilaisen ja flaamilaisen 1700- ja 1800-lukujen asetelmamaalauksen kultakausi. Vanitas esiintyy teoksissa välillä vihjaillen ja tulkintaan haastaen, välillä voimakkaasti huomiota vaatien. Lue lisää >

Nainen – aina vääränlainen

Haminan kauppiaantalomuseo, Hamina | 4.6.2024–31.8.2024

Haminan kauppiaantalomiseossa tutkitaan naiskehon kulttuurihistoriaa. Kuva: Haminan kauppiaantalomuseo

Nainen, koetteko olevanne aina vääränlainen, mitä ikinä teettekin? Kauppiaantalomuseon kesänäyttelyssä ”Nainen – aina vääränlainen” tutkitaan naiskehon kulttuurihistoriaa ja etsitään vastauksia kysymyksiin, joita kaikki eivät kenties ole osanneet edes esittää. Lue lisää >

Pyörteitä ja virtauksia – Jenni Tieaho

Poikilo-museot, Kouvolan taidemuseo ja kaupunginmuseo, Kouvola | 23.5.2024–1.9.2024

Ajan loppumaton ja lohdullinen kuluminen on Tieahon taiteessa läsnä monin tavoin. Jenni Tieaho, Myrrys 3, 2023, kuusenkävyt, paju ja teräs. Kuva Tomi Pohja.

Jenni Tieaho rakentaa rakentaa tai muokkaa veistoksia, installaatioita ja ympäristötaidetta suomalaisen mytologian ja myyttisen metsätaruston lähtökohdista. Ajan loppumaton ja lohdullinen kuluminen on Tieahon taiteessa läsnä monin tavoin. Teokset valmistuvat vuodenkiertoa mukaillen. Niillä – kuten meilläkin – on oma elinkaarensa, ja toisinaan teokset maatuvat takaisin osaksi luonnon kiertokulkua. Lue lisää >

Suden hetki

Hämeenlinnan kaupunginmuseo Museo Skogster, Hämeenlinna | 28.5.2024–18.8.2024

Suomalaiset ovat metsästäneet historian kuluessa susia kaikilla mahdollisilla tavoilla aina teroitetuista kepeistä lentokoneesta heitettyihin kranaatteihin. The Wolf (1915) Alfred Wierusz-Kowalski, öljy kankaalle.

Suomalaisissa kansansaduissa kettu oli ovela ja karhu vahva – suden rooli taas oli yleensä popsia poskeensa muut tarinoiden henkilöt. Vanhoissa saamelais- ja suomalaistarinoissa ihminen otti itse tai oli tuomittu ottamaan suden hahmon. Erilaisia susia ja ihmissusia nähdään kirjallisuudessa, elokuvissa, televisiosarjoissa ja peleissä. Yhteiselo ei ole ollut rauhaisaa tarinoissa eikä tosielämässä: Susi on juossut ihmisen perässä ja ihminen suden perässä niin kauan kuin Suomenniemellä on ollut asujia. Suomalaiset ovat metsästäneet historian kuluessa susia kaikilla mahdollisilla tavoilla aina teroitetuista kepeistä lentokoneesta heitettyihin kranaatteihin. Tänä kesänä Museo Skogsterilla tarkastellaan suden ja ihmisen välistä suhdetta populaarikulttuurin ja nykypäivän keskustelujen, historian metsästyskeinojen ja susivoutien näkökulmista. Lue lisää >

Pohjoistuulen metsä

Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta | 9.6.2024–22.9.2024

Olemme niin tottuneita ihmisen muokkaamiin maisemiin, että luonnontilaisen metsän kasvot uhkaavat kadota mielestämme. Yksi asuu pöllön oksennuspallossa, toinen keloutuvan ikivanhan männyn tyvessä, kolmas tarvitsee monipeninkulmaisen erämaan. Jollekin metri on pitkä matka, toiselle vuosisata liian lyhyt ja kaikki kietoutuvat monimutkaisten vuorovaikutusverkostojen kautta toisiinsa. Näyttelyn kuvat ovat suojelualueilta suomalaisista luonnonmetsistä, joita on jäljellä enää muutama prosentti maan metsäpinta-alasta. Pohjoistuulen metsä on päätösosa kahden valokuvaajan, Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon metsätrilogialle. Aiemmat teokset ovat suomalaista metsämytologiaa luotaava Puiden kansa (1997) ja metsätalouden varjopuolia kuvaava Metsänhoidollisia toimenpiteitä (2009). Lue lisää >

Näyttelyn kuvat ovat suojelualueilta suomalaisista luonnonmetsistä, joita on jäljellä enää muutama prosentti maan metsäpinta-alasta. Ritva Kovalainen, Liekopuu Hirvaskankaalla, 2018.

Katso myös nämä Etelä-Suomen näyttelyt