Tom of Finland, Albert Edelfelt ja Kustaa Saksi – katso museokesän vetonaulat!

Jo 283 000 suomalaisella on voimassa oleva Museokortti taskussaan. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin. Museoiden suositut näyttelyt houkuttelevat yhä useamman hankkimaan Museokortin.

Kesät ovat olleet tunnetusti suosittua aikaa museovierailuille, mutta viime kesä oli poikkeuksellinen vilkas. Museokortilla vierailtiin silloin museoissa yli 760 000 kertaa, joka on 20 prosenttia enemmän kuin toissakesänä. Viime heinäkuussa tehtiin myös kaikkien aikojen kuukausiennätys 330 000 Museokortti-vierailulla.

Museoiden kesänäyttelyt tarjoavat parastaan, ja luvassa on näyttelyitä moneen eri makuun. Tulevan kesäsesongin odotetaan jälleen rikkovan ennätyksiä ja tuovan satojatuhansia museokorttilaisia kuluttamaan kotimaista kulttuuria.

Näitä näyttelyitä odotetaan pääkaupunkiseudulla

• Tom of Finland – Rohkea matka, Nykytaiteen museo Kiasma, esillä 28.4.–29.10.
• Albert Edelfelt, Ateneumin taidemuseo, esillä 5.5.–17.9.
• Kustaa Saksi: Rajamailla, Designmuseo, esillä 5.5.–15.10.
• Idän henkisyys, Villa Gyllenberg, esillä 26.4.–13.8.

Odotettu Tom of Finland -näyttely avautuu Kiasmassa 28.4.

Kevään odotetuimpien näyttelyiden joukossa on Kiasman Tom of Finland -näyttely, joka avautuu 28.4. Maailman tunnetuimpiin suomalaistaiteilijoihin kuuluva Tom of Finland on kuuluisa omaleimaisesta tyylistään ja ikonisista kuvistaan. Näyttely kattaa Touko Valio Laaksosen (1920–1991) kuuden vuosikymmenen mittaisen uran.

Vuoden suljettuna ollut Ateneum on avautunut uudella perusnäyttelyllä Ajan kysymys. Rakastettujen ja monille tuttujen klassikoiden lisäksi kokoelmanäyttelyssä on mukana teoksia, joita ei ole koskaan nähty Ateneumin saleissa. Odotettu Albert Edelfelt -näyttely avautuu toukokuun alussa. Näyttely esittelee Suomen tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin kuuluvan taiteilijan kansainvälisestä näkökulmasta.

Designmuseo täyttyy toukokuussa tunnetun taiteilijan ja suunnittelijan Kustaa Saksin (s. 1975) upeista tekstiiliteoksista. Rajamailla-näyttely esittelee laajan kattauksen Saksin suunnittelemia, jacquard-tekniikalla kudottuja tekstiiliteoksia. Nähtävillä on myös uusia teoksia, jotka on tehty näyttelyä varten.

Miten suomalaiset taiteilijat ovat hyödyntäneet buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen ja islamiin liittyviä opetuksia ja kuvastoja taiteessaan 1800-luvun lopulta 1990-luvulle? Vastaus kysymykseen löytyy Villa Gyllenbergin kevätnäyttelystä Idän henkisyys.

Jörn Donnerin näyttelyn valokuvat kertovat ihmisistä, kohtaamisista, katunäkymistä ja matkanteosta Saharan aavikoilta Cannesin elokuvajuhliin. Kuva: Jörn Donner nuorten rauhankonferenssissa. Sri Lanka, Colombo 1957.

Nämä huippukiinnostavat valokuvataidenäyttelyt ehdit vielä nähdä

• Shoji Ueda, Turun taidemuseo, 21.5. asti
• Jörn Donner – Matkalla 1951–68, Hakasalmen huvila, 3.9. asti
• Elina Brotherus – Vierailija, Didrichsenin taidemuseo, 28.5. asti
• Duane Michals – Muotokuvaaja, Suomen valokuvataiteen museo K1, 21.5. asti

Turun taidemuseon kevätkaudella esitellään Shoji Uedan (1913–2000) teoksia koko uran ajalta ensimmäistä kertaa Suomessa. Uedaa pidetään yhtenä aikansa merkittävimpänä japanilaisena valokuvaajana, ja hänet tunnetaan erityisesti surrealistisista ja unenomaisista kuvistaan.

Valokuvia nähdään myös Hakasalmen huvilassa, jossa pääsee kokemaan elokuvaohjaajan, kirjailijan ja poliitikon Jörn Donnerin (1933–2020) ainutlaatuiset matkavalokuvat vuosilta 1951–68. Kuvia on kaikkialta maailmasta – Euroopasta, Afrikasta, Aasiasta, Kaukoidästä, Yhdysvalloista ja Latinalaisesta Amerikasta.

Valokuvataiteen kevät jatkuu myös Didrichsenin taidemuseossa, jossa esillä on huippuvalokuvaaja Elina Brotheruksen (s. 1972) näyttely. Brotheruksen Didrichsenillä vuosina 2021–2022 kuvaama valokuvasarja Visitor (Villa Didrichsen) nähdään nyt ensimmäistä kertaa esillä.

Suomen valokuvataiteen museo K1 tarjoaa puolestaan uraauurtavan valokuvaajan Duane Michalsin (s. 1932) näyttelyn. Hän on luonut muotokuvia useista kuuluisista näyttelijöistä, kirjailijoista, muusikoista ja kuvataiteilijoista Andy Warholista Meryl Streepiin. 125 näistä muotokuvista on esillä näyttelyssä.

Uusin Museokortti-kohde löytyy Tammisaaresta! Taidemuseo Chappessa on esillä nykytaidetta.

Kevät täynnä uuden sukupolven taidetta, katutaidetta ja nykytaidetta

• Generation 2023, Amos Rex, 20.8. asti
• Nuoret 2023, Helsingin Taidehalli, esillä 22.4.– 28.5.
• Kannun henki, Kuopion taidemuseo, esillä 12.5.– 27.8.
• Ilmastotaide – vaihtoehtoisia näkökulmia, Chappe, 3.9. asti
• Haze, Serlachius-museo Gösta, esillä 13.5.–8.10.

Generation 2023 -näyttelyn nuoret taiteilijat ovat 15–23-vuotiaita. Valitut teokset esittelevät monipuolisen kattauksen nykytaidetta: mukana on muun muassa maalaustaidetta, valokuvataidetta, kuvanveistoa, tekstiilitaidetta ja installaatioita. Esille nousee ajankohtaisia teemoja ekokriisistä sukupuoli-identiteettiin ja covid-19-pandemiaan sekä mielenterveyteen.

Samoin Taidehallin keväässä nähdään Nuoret 2023 -näyttely, joka on uuden sukupolven taiteilijoita esittelevä kokonaisuus. Kuvataiteilija Emma Ainalan johtama jury valitsi näyttelyyn sadoista hakemuksista yhteensä 36 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää. Iältään he ovat alle 35-vuotiaita. Teoksissa näkyvät etenkin identiteettikysymykset.

Kuopion taidemuseon kesässä nähdään graffiti- ja katutaidenäyttely. Kannun henki on ennennäkemätön kaupunkitaiteen moninaisuutta käsittelevä näyttely. Esillä on laaja kirjo teoksia taidemuseon seiniin maalatuista tekstipohjaisista graffiteista suuriin katutaideteoksiin ja veistoksiin.

Upouusi taidemuseo Chappe on avattu huhtikuussa Tammisaareen. Avajaisnäyttely Ilmastotaide – vaihtoehtoisia näkökulmia kunnioittaa lääketieteellisen genetiikan professori Albert de la Chapellen (1933–2020) muistoa nostamalla keskiöön ympäristöarvot ja kestävän kehityksen, lahjoittajan toivomuksen mukaisesti. Chappe tarjoaa modernin taiteen ja nykytaiteen näyttelyitä.

Aikamme vaikutusvaltaisimpiin nykytaiteilijoihin lukeutuvan yhdysvaltalaisen Lorna Simpsonin (s. 1960) ensimmäinen näyttely Pohjoismaissa nähdään Serlachius-museo Göstassa Mänttä-Vilppulassa. Haze-näyttely esittelee poikkileikkauksen hänen monipuolisesta tuotannostaan painottaen varsinkin monumentaalisten jäämaalausten sarjaa.

Pako Pompejista -näyttely on jännittävä kertomus Vesuviuksen tulivuoren purkautumisesta.

Kuvanveistäjän arkea, huippumuotoilua vai katsaus antiikin Roomaan?

• Wäinö Aaltonen – Luomisen riemu, Tampereen taidemuseo, 21.5. asti
• Klaus Haapaniemi: Vaeltajat, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva, 3.9. asti
• Pako Pompejista, Suomen merimuseo, 1.10. asti

Tampereen taidemuseon keväässä nähdään kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen (1894–1966) taidetta 1910-luvulta 1960-luvulle esittelevä suurnäyttely. Retrospektiivisen näyttelyn lähtökohtana ovat Aaltosen Tampereelle ja Turkuun toteuttamansa monumentaalityöt.

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvassa on esillä yleisön rakastaman ja kansainvälisesti tunnetun huippumuotoilijan Klaus Haapaniemen (s. 1970) soolonäyttely Vaeltajat. Haapaniemi tuo Malvaan taianomaisen leirimaiseman. Esillä on Haapaniemen kankailla katettuja telttoja muistuttavia tekstiiliteoksia, jotka kätkevät sisäänsä lasiveistoksia.

Kansainvälinen menestysnäyttely Pako Pompejista on nyt nähtävillä Suomen merimuseossa Kotkassa. Näyttely kertoo antiikin Rooman Pompejin ja Herculaneumin kaupunkien kukoistuksesta ja äkillisestä tuhosta Vesuviuksen tulivuoren purkautuessa vuonna 79.

Museokortti (76 €) on vuoden mittainen pääsylippu 350 museoon ympäri Suomen. Kohteissa pääsee tutustumaan laajasti eri teemoihin taiteesta tieteeseen ja historiasta musiikkiin.

Museokortti-toiminnasta vastaa FMA Creations Oy, joka on kokonaan Suomen museoliitto ry:n omistama ja kuuluu Museoliitto-konserniin. Museokortti-järjestelmällä ei ole museoalan ulkopuolisia edunsaajia.