Museoiden kummitustarinat: Harmaapukuinen nainen, ryminää ja kuviteltuja tauluvarkaita Voipaalan taidekeskuksessa

Tässä juttusarjan toisessa osassa lähdemme Voipaalan taidekeskukseen Valkeakosken Sääksmäelle. Nykyisin taidekeskus esittää korkeatasoista nykytaidetta vuoden ympäri ja toimii kohtaamispaikkana kaikille taiteen, historian, kulttuuritapahtumien ja luonnon ystäville.

Ennen taidekeskuksen perustamista rakennus tunnettiin Voipaalan kartanona. Talon historia kulkee satoja vuosia taaksepäin ja siihen liittyy useampikin kummitustarina. Voipaalan taidekeskuksen rakennuksessa on liikuskellut muun muassa kummallinen harmaapukuinen nainen!

Harmaat, mustat ja valkoiset rouvat ovat yleisiä hahmoja länsimaalaisessa kummitustarinaperinteessä, ja he ovat kaikki tietynlaisia. Mustat rouvat ovat pahantahtoisia ja pelottavia, valkoiset rouvat edustavat hyveitä ja uhrautuvuutta, ja harmaat rouvat jäävät sävynsä tapaan eräänlaiseen välimaastoon. Niitä kuitenkin pidetään hyväntahtoisina, kotoisina aaveeina.

Näin kertoo Voipaalan taidekeskuksen toiminnanjohtaja Hanna Kress:

Pääkalloja ja luita kellarissa – rikottiinko hautarauhaa?

Voipaalan kartanon omistajat olivat 1500-luvun lopulta lähtien aina 1800-luvun alkuun asti sotilaita. Pahamaineisin heistä oli Särkilahtien aatelissukuun kuulunut Johan Timinpoika, huovipäällikkö.

Huovipäällikön talon kellaria kaivettaessa maasta löytyi kyläläisten kauhuksi ihmisen luita ja jopa 10 pääkalloa. Paikalla on saattanut olla vanha ruumishauta. Totta on kuitenkin se, että kartanon alueella on esikristillinen hautausmaa.

Lieneekö Timinpoika rikkonut tietämättään hautarauhaa kellarin kaivullaan?

Voipaalan taidekeskukseen harmaapukuinen nainen sovittelee hattua ja on kuin kotonaan

Voipaalan kartanorakennuksen entisen omistajan Helvi Ilkan vanhin muisto Harmaapukuisesta naisesta liittyy aikaan ennen vanhan päärakennuksen paloa 1908.

Helvi oli suunnilleen nelivuotias ja makaili vuoteella, kun näki takanaan peilin edessä harmaapukuisen naisen.Nainen sovitti vaaleaa hattua päähänsä, laittoi käsineet käteensä ja lähti pois.

Helvi muistaa menneensä äidin luo ja kysyneensä tältä, minne ”täti” katosi.

Helvi Ilkka muisti myös uuden päärakennuksen valmistuttua nähneensä samanlaisen "tädin" tulleen taloon sisään, ja riisuneen hatun ja käsineet.

Harmaapukuinen nainen oli siis palannut uuteen päärakennukseen eli nykyiseen Voipaalan taidekeskukseen, jossa hän edelleen asuu.

Lukkojen läpi kulkenut harmaa nainen uskaltautui juttusille

Uudempi tarina Voipaalan harmaapukuisesta naisesta löytyy vuodelta 1995. Nenetsitaiteilija Anastasia Lapsui valmisteli Voipaalan taidekeskukseen suurta näyttelyä shamaaniperinteestä suomalais-ugrilaisilla kansoilla.

Hän oli kertomuksen mukaan ollut ison kotarakennelman sisällä, kun huomasi oviaukosta uteliaasti kurkistelevan vanhahkon naisen. Lapsui oli jopa keskustellut naisen kanssa jonkin aikaa. Harmi vain, ettei keskustelun sisällöstä ole säilynyt tietoa.

Jälkeenpäin Lapsui oli kuitenkin kysellyt Voipaalan silloiselta henkilökunnalta, kuka tämä utelias mutta säikky nainen oikein oli, ja silloin kaikki yhdistivät tapauksen Harmaapukuiseen naiseen.

Tuntumerkit eivät sopineet kenenkään, jolla olisi ollut avain taloon. Ja Lapsui oli ollut lukitussa talossa yksinään.

Tämän kuultuaan Lapsui oli vihjannut, että talossa oli paljon muitakin asukkaita. Lapsui oli esimerkiksi kuullut jonkinlaisen kokouksen ääniä seinän vierustalta, ja myös kuullut jonkin tuolin kaatuvan. Oliko kummituksilla riita menossa?

Riitelyä, askeleita ja kuviteltuja tauluvarkaita

Useimmiten Voipaalan taidekeskuksessa onkin kuultu riitelyä ja askelia, ja muutaman kerran on luultu varkaiden olevan yläkerrassa tauluja viemässä. Näitä tapauksia on entisten talonmiesten mukaan ollut hyvinkin kymmeniä.

Kartanossa on myös käynyt Paranormal Investigations Group Finland tutkimassa taloa kaikkine laitteneen ja mittareineen. Ryhmä järjestää silloin tällöin Voipaalassa myös Ghosthunt -tapahtumia.

Voipaalan taidekeskuksessa vietetään kekriä vuosittain lokakuussa. Tällöin talo täyttyy pienemmistä ja isommista kummituksista. Taidekeskukselta voi tilata myös Kummitusopastuksen, jossa kerromme näitä tarinoita ja muuta!

Hanna Kress
Toiminnanjohtaja
Voipaalan taidekeskus

Tutustu myös juttusarjan muihin osiin!

Psst! Haluaisitko tietää lisää valkoisista, harmaista ja mustista rouvista? Museokortin asiakkuuskoordinaattori Vanessa Kairulahti museotiimistä on kirjoittanut kattavan kirjan Helsingin kummituksista, ja kirjassa kerrotaan lisää myös muun muassa näiden rouvien taustoista. Kirjan nimi on Helsingin henget — Opas aaveiden pääkaupunkiin.

Museokortti itselle tai lahjaksi