21.2.2023

Kohtaa villamammutti, luolaleijona ja jättiläishirvi – Muutosta ilmassa -näyttely lähestyy ilmastonmuutosta faktapohjalta

Muutosta ilmassa -näyttely esittelee ilmastonmuutosta tiedon ja todennettujen faktojen pohjalta. Pysyväksi osaksi museon näyttelyohjelmaa jäänyt näyttely oli osa Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden ohjelmaa. Kuva: Emma Suominen.

Luonnontieteellisen keskusmuseon Muutosta ilmassa -näyttelyssä on toiveikas pohjavire. Se lähestyy uhkaavaa aihettaan ilmastonmuutosta faktapohjalta, liialliseen tunteiluun sortumatta. MUSEO-lehti kävi tutustumassa näyttelyyn.

LUOMUS Luonnontieteellinen museo on Museokortti-kohde. Muutosta ilmassa -näyttelykokonaisuus esittelee suomalaisen tiedeyhteisön tuoreinta tutkimustietoa ja kannustaa omaehtoiseen ajatteluun. Näyttelyn tähtinä toimivat viimeisimmän suuren ilmastonmuutoksen häviäjät – villamammutit, luolaleijona ja jättiläishirvi. Näyttelyarvio on julkaistu MUSEO-lehden numerossa 1/2023.



Näyttelyvieraille selviää miten ilmastonmuutoksen aiheuttamat seuraukset näkyvät eläinten ja kasvien levinneisyydessä ja käyttäytymisessä. Kuva: Emma Suominen.

Tavoitteena lisätä ilmastonmuutosta koskevaa ymmärrystä


Faktat lyödään pöytään heti ovensuussa. ”Ihmisen toiminnan seurauksena maapallon ilmasto muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan. Keskilämpötila kohoaa ja sää äärevöityy. Tulvat, myrskyt, kuivuus ja helleaallot tulevat tutuiksi. Maailma muuttuu, muutummeko me?”

Luonnontieteellisen keskusmuseon Muutosta ilmassa -näyttely esittelee Helsingin yliopiston ilmastonmuutostutkimusta ja muutoksen vaikutuksia. Tavoitteena on lisätä ilmastonmuutosta koskevaa ymmärrystä, jotta ymmärrys synnyttäisi halun tehdä asioille jotakin.


Säpsähdyttävän avauksen jälkeen tunnelma seestyy. Näyttelyn alkuosassa mennään historian syvyyksiin tieteellisen tiedon varassa. Näyttelyvieraalle selviää, miten ilmaston muuttumista voidaan tutkia jopa miljardien vuosien aikahaarukalla ja mikä kaikki auringon aktiivisuudesta komeettojen törmäyksiin voi aiheuttaa hitaita tai nopeita muutoksia ilmastossa. Muutosten seuraukset näkyvät eläinten ja kasvien levinneisyyden ja käyttäytymisen muuttumisena. Tätä konkretisoidaan esittelemällä otuksia, joiden kohtaloksi koitui edellinen suuri ilmastonmuutos: luolaleijonaa, jättiläishirveä ja mammuttia ei enää ole.


Muutosta ilmassa -näyttelyssä nähtävät mammutit ovat aidonkokoisia rekonstruktioita, jotka on valmistettu Helsingin yliopiston asiantuntijoiden johdolla. Kuva: Salla Mehtälä / LUOMUS.

Hillittyä ja objektiivista kommentointia


Tässä kohdassa kierrosta aihetta lähestytään hyvin objektiiviseen ja järkiperäiseen sävyyn. Ilmastonmuutoskeskustelussa ei useinkaan törmää näin hillittyyn kommentointiin. Siksi maallikosta tuntuu, ettei näyttelyn tässä vaiheessa alleviivata riittävästi meneillään olevan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen luonnetta. Yksittäinen tekstitaulu kyllä kertoo, että ellei asiaan puututa päästörajoituksilla, ilmasto tulee lämpenemään viisikymmentä kertaa nopeammin kuin viime jääkauden jälkeen, mistä seuraa valtavia ongelmia. Se jää kuitenkin vähälle huomiolle, kun vieressä seisoskelee muhkeita mammutteja, joita ilmankin on pärjätty.


Vaikutelma kuitenkin muuttuu nopeasti. Mitä pidemmälle näyttelyssä edetään, sitä selkeämmäksi piirtyy kuva ihmisen roolista tässä hässäkässä. Kun ihminen oppi luomaan, rakentamaan ja hallitsemaan, hänen luontosuhteensa muuttui. Hän ei ole osa maailmaa vaan maailmaa muokkaava voima, joka ei tunnu ymmärtävän omaa parastaan.

Hyvä uutinen on, että ihminen kykenee myös korjaamaan tekemänsä virheet. Näyttely luo toivoa korostamalla, että tulevaisuus on edelleen meidän käsissämme. Esille nousee luotettavan tieteellisen tiedon tuottamisen merkityksellisyys ja erilaisia visioita siitä, miten tiettyjä spesifejä ongelmia voitaisiin ratkaista. Läpi käydään myös ympäristötietoisuuden ja ympäristöuhkien rinnakkainen kehitys vuosisatojen takaa tähän päivään.


Suorasanaisuutta löytyy muun muassa screenillä vaihtuvistakapinahenkisistä vastamainoksista, mutta näyttely ei julista tuomipäivän koittaneen. Kuva: Emma Suominen.

Näyttely ei julista tuomiopäivän koittaneen

Raflaava ja kipakka osuus löytyy näyttelyn lopusta. Monitorilla pyörii lyhytelokuva dinosauruksesta puhumassa järkeä ihmiskunnan edustajille. Se on suorasanainen, hauska ja havainnollinen ja herättänee ajatuksia myös lapsissa. Sarkastisinta ja dystooppisinta sisältöä ovat screenillä vaihtuvat kapinahenkiset vastamainokset, joissa tunnettuihin yrityksiin viitaten kerrotaan, miten kestämätön länsimaisen elämäntavan materialistinen ja hedonistinen puoli on: ”Äkkilähtö New Yorkille, alk. 884 kg (CO2)”, ja kuvassa Vapaudenpatsas hukkuu.

Tällainen elämyksellinen tarjonta palkitsee ne kävijät, jotka kaipaavat tunnepohjaisempaa lähestymistapaa ilmastonmuutokseen.

Jari Tammisen vastamainoksia vähän jännitettiin, että millaista palautetta niistä tulee. Se on kuitenkin ollut pelkästään positiivista, sanoo yleisötoiminnan päällikkö Sanna Vuori.

Muutosta ilmassa -näyttely ei julista tuomiopäivän koittaneen edes tässä rankassa osuudessa. Sen sijaan Ratkaisujen ruletti esittelee ongelmat, tavoitteet ja ratkaisut selkeästi ja havainnollisesti. Käsin pyöritettävät tietolaatikot konkretisoivat ajatusta siitä, että asioille todella on tehtävissä jotakin. Lopuksi pääsee kurkistamaan, miltä vaikuttaa tulevaisuuden suomalainen lähimetsä. Ei se entisellään ole, mutta ei silti yhtään hassumpi paikka.


Näyttelyyn on mahdollista tutustua myös oppaan johdolla, jolloin tutustutaan ilmastonmuutoksen tutkimukseen ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Kierroksella tutuksi tulevat myös mannerjäätikön valtaaman pohjoisen eläimet. Kuva: Emma Suominen.


– Näyttelystä ei ylipäänsä ole tullut paljon palautetta, mutta lähimetsäosio on saanut kiitosta, Sanna Vuori kertoo. – Ehkäpä siksi, että siinä on mukana toivoa.

Ilmastonmuutoksesta voi kertoa monin tavoin tilastotietojen neutraalista luettelemisesta painajaisten maalailuun. Luomus on luonnollisestikin rakentanut näyttelynsä tieteellisen tiedon ja todennettujen faktojen varaan. Sanna Vuoren mukaan näyttelyyn saatetaan vielä tuoda uusia digisisältöjä esimerkiksi ajankohtaisesta tutkimustiedosta.

Kaikki tämä luo toivoa. Maailman tilanne ei ole häävi, mutta toisaalta tekeillä on luotettavaa tutkimusta, jonka tulosten turvin on mahdollista tehdä toimivia ratkaisuja. Eri asia on, halutaanko tai ymmärretäänkö niitä tehdä.


  • Helsingissä sijaitseva LUOMUS Luonnontieteellinen museo on Museokortti-kohde
  • Alunperin kouluksi suunnitellun rakennuksen julkisivu on säilynyt lähes muuttumattomana vuodesta 1913.
  • Muutosta ilmassa -näyttely oli osa Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden ohjelmaa ja jäi sen jälkeen pysyvästi museon tiloihin.

    Kuva: Helsingin Yliopisto / Pinja Näkki
Teksti: Ari Väntänen
Juttu on alunperin julkaistu Museo-lehden numerossa 01/2023.