JOULUTARJOUS! Museokortteihin kuukausi kaupan päälle: 12 kk + 1 kk
OSTA NYT

24.9.2021

Näissä museoissa ei tarvitse mieltänsä pahoittaa – katso Tuomas Kyrön museovinkit!

Tuomas Kyrö tunnetaan muun muassa suositusta Mielensäpahoittaja-hahmosta. Kuva: Mika Tuominen

Palkittu kirjailija ja sarjakuvataiteilija Tuomas Kyrö listaa kuusi suosikkimuseotaan, joissa pääsee tutustumaan suomalaiseen historiaan, kansallisaarteisiin ja merkkihenkilöihin. Juttu on julkaistu uusimmassa Museo-lehdessä.


Tamminiemi on aikamatka Kekkosen aikaan.

Tamminiemi

Tamminiemi on presidentti Urho Kekkosen virka-asunto, jonka huoneissa elävät eri vuosikymmenet. Ne näkyvät kirjahyllyn kirjoista, keittiön kodinkoneista, valtiovieraiden tuomista lahjoista, huonekaluista. Tamminiemi on samaan aikaan sekä arvokas että maanläheinen. Niin kuin tietyllä tavalla oli siellä asunut presidenttikin. Viime vuonna pääsin vierailemaan myös Tamminiemen saunassa, jonka kiukaasta ja seinistä aisti kansakunnan kokoisia päätöksiä. Löylyjen jälkeen, uima-altaan vieressä tunsi itsensä hetkeksi Ahti Karjalaiseksi tai Leonid Bresneviksi.



Ateneumista löytyy Suomen taiteen klassikot, kuten Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot. Kuva: Marjo Vänttinen / Museokortti

Kun lapsena saapui Helsingin pohjoisesta betonilähiöstä keskustaan, bussi pysähtyi Kansallisteatterin, Aleksis Kiven patsaan ja Ateneumin vierelle. Se oli siirtymä tutusta nykyhetkestäarvokkaampiin ympyröihin. Ateneum oli ensimmäinen museo, jossa olen käynyt ja jonne palaan aina muutaman vuoden välein. Olen käynyt siellä lapsena ja olen myös vienyt omat lapseni samaan paikkaan. Ateneumissa on esillä kansallisen taiteen olennaisimmat ja ikonisimmat taulut, ja siellä kiertävät merkittävimmät ulkomaisten tekijöiden näyttelyt. Kaikista Suomen museoista juuri Ateneumissa kuiskitaan, pidellään pohdiskelevasti kämmenselkää leuan alla ja vaikutetaan analyyttisilta taiteenrakastajilta. Välillä sitä ollaankin, välillä tärkeintä on löytää vessa.



Urheilumuseossa pääsee kurkistamaan suomalaisen urheilun ikimuistoisiin hetkiin. Kuva: Marjo Vänttinen / Museokortti

Olympiastadion on Suomen kaunein rakennus, heti oman rantasaunan jälkeen. Sen sisäpuolella on järjestetty kaikki olennaiset tapahtumat olympialaisista Iron Maidenin konserttiin. Stadionilla sijaitsee myös Urheilumuseo. En ole vielä ehtinyt käydä uudistetussa museossa, paitsi verkkosivuilla ja virtuaalinäyttelyssä. Näyttelyssä on esillä merkittäviä palasia kansallisesta kertomuksestamme, kuten Hannes Kolehmaisen piikkarit, Eino Kaakkolahden räpylä ja Marja-Liisa Kirvesniemenolympia-asu. Kirjoitin Suomen Kuvalehteen virtuaalimatkastani artikkelin nimeltä Kisamatka.



Siidassa sukellat saamelaiseen kulttuuriin ja Pohjois-Lapin monimuotoiseen luontoon. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti

Saamelaismuseo Siida

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus on tärkeä ja kiinnostava kohde, jossa voi tutustua saamelaisten historiaan, kulttuuriin ja nykyisyyteen. Itselleni Siida on hyvä muistutus siitä, ettei Lappi ole pelkkiä laskettelukeskuksia tai jokin kätevä, hiljentymisen mahdollistava luonnonpuisto sinne matkaavalle pääkaupunkilaiselle. Se on alkuperäiskansan kotimaa. Sillä kansalla on oma kieli, kulttuuri ja historia, johon on tarpeellista tutustua, jotta ymmärtää paremmin omaa paikkaansa tässä maassa. Sisätilat ovat tällä hetkellä remontissa.



Tove Janssonin kansikuvapiirros kirjaan Moumine le Troll (Taikurin hattu) 1968, det. Muumimuseo, Tampereen taidemuseon Muumilaakson kokoelma. © Moomin Characters TM

Minulle on ammatillisesti kiinnostavaa, kuinka kirjallisesta hahmosta kasvanut kokonaisuus toimii museon muodossa. Hyvin toimii. Muumimuseo on tyylikkäästi toteutettu kokonaisuus, joka sisältää kiinnostavaa esineistöä ja taustatietoa tutuista hahmoista ja tarinoista. Muumi-universumi on elänyt niin kirjoina, elokuvina, tv-sarjoina kuin erilaisina esineinä. Kaikki se on osa yhteistä perintöä. Museossa tuntee voiman, joka yhden ainoan kirjailija-kuvataiteilijan mielikuvituksesta ja maailman katsomisesta voi käynnistyä. Se koskettaa vuosikymmeniä myöhemmin edelleen ympäri maailman, Suomesta Japaniin.



Saarijärven museo on toimialueensa tietopankki, joka järjestää taide- ja kulttuurihistoriallisia näyttelyitä ympäri vuoden.

Kun vierailee pienellä paikkakunnalla, on velvollisuus tutustua kylän kirkkoon, urheilukenttään ja museoon. Perusnäyttelystä saa käsityksen alueen historiasta ja merkkihenkilöistä. Vaihtuvat näyttelyt puolestaan tarjoavat kiinnostavaa mikrohistoriaa. Se voi olla vaikkapa paikallisten sotataival tai tämänvuotinen näyttely nimeltään Eettinen eläin. Merkittävintä on toki se, että oma appiukkoni on ollut rakentamassa tuota museota ja kykenee kertomaan mikä nurkka oli hankalin työvaihe. Siinäpä se. Museorakennuskin itsessään on osa perinnettä ja tarinaa, eivät vain sinne säilötyt esineet ja teokset.

Juttu on alunperin julkaistu Museo-lehden numerossa 03/2021. Tilaa Suomen ainoa museoalan aikakauslehti kätevästi verkkolomakkeella.

Syksyn MUSEO-lehden sisältö pureutuu kirjallisuus-teemaan. Laajemmassa reportaasissa kirjailija Juha Hurme ja museoammattilaiset kertovat moniammatillisesta yhteistyöstäToista maata-näyttelyn kulisseissa. Lehdestä voi lukea myös ulkomaisista kirjailijamuseoista, kirjailijoiden esineistä museokokoelmissa sekä kirjailija Tuomas Kyrön museovinkit.

Tilaa Museo-lehti tästä!

Kerro tästä myös ystävillesi!