Fredagar på Sibbe: Lau Nau & Matti Bye

27.03.2026 19:00 – 20:00

Peruslippu 25€ + tilausmaksu (alk. 1,50 € + 0,65 % tilauksesta)

Opiskelija/eläkeläinen/lapsi 20€ + tilausmaksu (alk. 1,50 € + 0,65 % tilauksesta)

HUOM! Museokortti ei käy maksuvälineenä.

Liput ostettavissa museon kassalta 21.1.2026 eteenpäin.

Muusikko Matti Bye kertoo kohtaamisestaan pianokanteleen kanssa:

Löysimme mystisen pianokanteleen sattumalta vieraillessamme Juhani Pohjanmiehen soitinrakennusta käsittelevässä näyttelyssä Sibelius-museossa. Vierailijat saivat kokeilla soitinta, ja jo ensimmäisestä äänestä lähtien avautui ovi lumoavaan äänimaailmaan, jota kumpikaan meistä ei ollut koskaan ennen kuullut. Se herätti välittömän halun jatkaa soittamista – ja meille syntyi ajatus, että olisi upeaa levyttää tämä soitin.

Yhteinen tutkimusmatka tuntui täysin luontevalta. Olemme jo monien vuosien ajan tehneet yhteistyötä Launaun kanssa tuomalla akustisia soittimia vuoropuheluun modulaaristen syntetisaattorien kanssa – piano, celesta ja monet muut äänilähteet ovat kaikki kulkeneet prosessoinnin läpi ja saaneet laajennetun äänen elektronisessa maailmassa. Työskennellessämme pianokanteleen kanssa yritimme kuunnella, mitä soitin itse halusi ilmaista ja miten sen ääni voisi resonoida nykyajan musiikillisessa kontekstissa. On jotakin huimaavaa ja ajattomuutta hipovaa siinä, että idea, joka aikanaan oli radikaali uusi keksintö yli sata vuotta sitten, saa yhtäkkiä soida tässä ja nyt, tässä huoneessa, uusille korville ja uuden musiikin kautta.

Juhani Pohjanmies
Juhani Pohjanmies (1893-1959), vuoteen 1918 Hjalmar Johan Aleksander Lindfors, oli suomalainen säveltäjä, urkutaiteilija, urkusuunnittelija, soitinrakentaja, sci-fi-kirjailija ja taidemaalari. Sibelius-museolla on kattava kokoelma hänen suunnittelemia soittimia. Museo järjesti näyttelyn Urkuja, kanteleita ja vähän scifiä – J. Pohjanmies 9.10.2024–1.6.2025.

Pianokantele
Pianon ja kanteleen yhdistäminen oli Pohjanmiehelle elämänmittainen projekti. Kanteleeseen hän oli ihastunut jo lapsena, ja sen äänen yhdistäminen pianon koskettimiin alkoi innostaa häntä hyvin varhain. Ensimmäinen versio pianokanteleesta julkaistiin vuonna 1930 ja toinen 1931. Molemmissa versioissa oli vasarakoneisto, joka sai soittimen kuulostamaan miltei tavalliselta pianolta. Kehittely kuitenkin jatkui, ja viimeisin, kesken jäänyt pianokanteleen versio on vuodelta 1954.

Vuonna 1948 Pohjanmies yhdisti pianokanteleeseen sähkön: syntyi klaveerikantele. Vasarakoneisto oli korvattu cembalotyylisellä raapaisukoneistolla, jossa raapaisimet oli tehty nahasta niin, että ne muistuttivat sormenpäätä. Tämä sai soittimen kuulostamaan enemmän kanteleelta kuin pianolta. Kaikupohja puuttui, sillä äänentoistosta huolehti sähköinen vahvistin.

Kaikista Pohjanmiehen valmistamista soittimista pianokanteleen eri versiot saivat eniten huomiota lehdistössä. Niitä myös valmistettiin ja myytiin verrattain paljon.

https:/­/­launau.com
https:/­/­www.mattibye.com