Vieraile Le Chat Doré -kahvilan venäläisessä kabinetissa lisätyn todellisuuden avulla
Amos Rexin Birger Carlstedtin taidetta esittelevässä Kultainen kissa -näyttelyssä voi liikkua ajassa ja paikassa lisätyn todellisuuden avulla. Museo-lehti kävi tutustumassa Le Chat Doré -kahvilan venäläiseen kabinettiin lisätyn todellisuuden tekniikalla. Juttu on julkaistu Museo-ledessä 4/2019.
Seinään liimatuissa ohjeissa minua pyydetään ottamaan kännykälläni valokuva pienestä kuvasta, joka esittää prameaa ruokailuryhmää. Kuvan ottamisen jälkeen kohdistan kännykkäkamerani näyttelyn logoon, sfinx-kissaan. Samalla näyttöön avautuu kellarimaisen ravintolatilan ovi.
Puhelin kädessäni astelen itämaisia mattoja pitkin syvemmälle ravintolaan. Okrankeltaiset seinät ja sinipunainen kasettikatto ympäröivät minua. Osa tilan ruokailuryhmistä on katettu. Yhdellä pöydistä on kaatunut lasi ja sen vieressä lojuvasta tuhkakupista nousee savu. En näe ristin sielua. Katseeni nauliutuu huoneen perällä siintävään seinämaalaukseen, jonka keskiössä on vihreä sarvipäinen hahmo.
 |
Kuvateksti |
Todellisuudessa liikun näyttelytilan tyhjäksi jätetyssä nurkkauksessa. Olen päässyt kurkistamaan virtuaalitodellisuuden avulla Birger Carlstedtin ja Karl Malmströmin suunnitteleman Le Chat Doré -kahvilan alakerrassa sijainneeseen yksityistilaan, venäläiseen kabinettiin.
Vuonna 1929 Helsingin Unioninkadulle avattu Le Chat Doré toi aikanaan kansainvälisen tuulahduksen Suomeen. Kahvila sai ylistystä osakseen, mutta ajankohta uuden ravintolan perustamiselle oli huono. Suomessa elettiin vuosina 1919–1932 kieltolain aikaa. Alkoholin anniskelusta saadut tulot romahtivat, eivätkä ravintolat saaneet korvausta taloudellisista menetyksistään.
Ei siis ollut mikään yllätys, ettei Le Chat Dorékaan menestynyt taloudellisesti ja sen kohtalona oli jäädä tähdenlennoksi. Jo muutaman toimintavuoden jälkeen paikan omistaja, Birger Carlstedtin äiti Amanda Carlstedt, myi kahvilan pois.
 |
Birger Carlstedt oli suomalainen modernismin edelläkävijä, abstraktin taiteen uranuurtaja ja monilahjakas dandy, joka työskenteli maalauksen lisäksi mm. sisustussuunnittelun, muotoilun ja lavastuksen parissa. |
Bauhauslaisuutta henkivä kahvila on herätetty uudelleen henkiin rekonstruoimalla se Amos Rexin näyttelytilaan. Kahvila-ravintolan venäläinen kabinetti on luotu augmented reality -tekniikalla eli käyttäen niin sanottua lisättyä todellisuutta. Kabinettiin voi tutustua vaivattomasti lataamalla älypuhelimeen maksuttoman Arilyn-sovelluksen.
Muun muassa huippusuosittu Pokémon Go -mobiilipeli perustuu samaan tekniikkaan. AR-tekniikassa älylaitteen ja siihen ladatun sovelluksen avulla animoitu todellisuus tulee osaksi fyysistä todellisuutta.
 |
Le Chat Doré on säilynyt vain piirus-tuksissa ja valokuvissa. |
AR-tekniikan hyödyntäminen kasvaa museoissa kovaa tahtia, sillä sen avulla voidaan rekonstruoida todellisuuksia, joita ei enää ole olemassa. Esimerkiksi historiallisissa museoissa mennyt aika voidaan herättää teknologian keinoin henkiin. Parhaimmillaan näin saadaan uutta tietoa menneestä sekä luodaan vuorovaikutusta käyttäjän ja näyttelyn välille.
Teknologia voi olla erinomainen ratkaisu myös esimerkiksi rajallisten tai epäkäytännöllisten tilojen kanssa työskenneltäessä. Tätä painottaa myös Kultainen kissa -näyttelyn kuraattori Tuomas Laulainen.
”AR-tekniikan avulla voidaan rekonstruoida kustannustehokkaasti tiloja, joita olisi muuten mahdotonta tai hyvin kallista lavastaa. Teknologian avulla pystyimme toteuttamaan tilan, jota emme olisi muuten pystyneet rakentamaan tähän näyttelytilaan”, Laulainen kertoo.
 |
Piirustus kahvilasta. |
Amos Rexissä on hyödynnetty AR-teknologiaa aiemminkin, mutta nyt se on olennainen osa näyttelyä. Venäläinen kabinetti sijaitsee rekonstruoidun, oikeasti toimivan kahvilan kyljessä. Teatterilavastusta muistuttavan kuppilan puolelle voi istua maistelemaan 1920-luvun suosikkijuomia, vatiaista tai kaffeplöröä eli terästettyä teetä tai kahvia.
Näyttely ei toki ole pelkästään kahvila, vaikka Kultainen kissa edustaa vahvasti uudenlaista tapaa kokea museo kaikilla aisteilla. Kahvila-ravintolan rekonstruktio havainnollistaa, kuinka Carlstedt tarttui rohkeasti monenlaisiin projekteihin. Kahvilasisustuksen lisäksi näyttely kertoo Carlstedtin monipuolisesta taiteellista tuotannosta, johon kuuluu muun muassa muotoilua, vaate- ja sisustussuunnittelua, lavastusta sekä monumentaalimaalausta.
Teksti: Jenna Honkanen
Juttu on alunperin julkaistu Museo-lehden numerossa 4/2019. Tilaa Suomen ainoa museoalan aikakauslehti kätevästi verkkolomakkeella.
Kerro tästä myös ystävillesi!
