11.6.2019 Temppeliaukion kirkko

Hei taas,

Olemme museoita katselemassa ja aloitamme hartain aatoksin Lutherinkadulta. On se vaan hieno auringonvalossa, josko on kaunis marraskuun harmaudessakin. Kahvila ja kalliopuutarha löydettiin ja nuori nainen soitti flyygelilla laajasti klassista. Olisi teillekin hyvä kohde, vaikka hiljentyminen olisikin teille haastavaa.

Vanhojen rouvien puolesta,
Pirjo Salo

Temppeliaukion kirkko

Osoite: Lutherinkatu 3, Helsinki
1-ratikan pysäkki: Sammonkatu

Temppeliaukion kirkolla on aamusta pitäen tungosta. Aasialaiset turistiryhmät jonottavat kassalle sankoin joukoin ennen ovien avaamista. Kirkolle nousee jokaista tulotietä myöden jatkuvasti uusia ryhmiä viiriensä perässä. Soikeassa kirkkosalissa oli kymmenittäin turisteja, mutta he kunnioittivat hiljaisuutta, mikä on hienoa.

Rouvia kiehto Temppeliaukion kirkossa:

• Alttariseinän graniitin varjojen vaihtuminen auringon kulkiessa radallaan.
• Kupolin kuparikaton kaareutuminen kaiken ylle.
• Akustiikka, joka helli nuoren pianistin esitystä.
  

Esteettömyys:

Ratikalta Sammonkatua kirkolle noustessa voi poiketa tasaamaan hengitystä pieneen kalliopuutarhaan varsinkin näin alkukesästä kun alppiruusut ovat pöyhkeimmillään. Viitoitus on huomaamatonta. Temppeliaukion kirkko itse on esteetön, mutta kiipeäminen ylös sisäänkäynnille hengästyttää ja tuntuu polvissa, tulipa Temppeli- tai Lutherinkadulle, mistä tahansa suunnasta. Viitoitus kirkon sisällä on huomaamatonta, hyvin piiloitettua. Henkilökunta kyllä auttaa useammalla kielellä.

11.6.2019 Arkkitehtuurimuseo

Hei

Kävipä hassusti, ettei löytynyt museosta itsestään kuvaa. Nyt on tyytyminen yliopistonmuseon kuvaan. Pikku remonttiakin oli menossa. Mutta se Suur-Merijoen kartano: onhan hieno näyttely. Tiesittekö muuten, että omistaja kuvasi värifilmille 1900-luvun alussa? Arkkitehtuurimme vuosikymmenet -näyttely käy tietokilpailusta. Mikä onkaan tuttu rakennus, missä ja kenen kädenjälkeä? Tuleepa teillekin yllätyksiä ihan varmasti.

Vanhojen rouvien puolesta,
Pirjo Salo

Arkkitehtuurimuseo

Osoite: Kasarmikatu 24, Helsinki
10-ratikan pysäkki: Johanneksenkirkko

Arkkitehtuurimuseon jatkuva näyttely kutkutteli muistia: onko tuo kirkko Myyrmäessä vai Oulussa, miksi joissain Aalto-jakkaroissa on vain kolme jalkaa, mitä onkaan suunnitellut Martti Jaatinen tai Väinö Vähäkallio ja miten 70-luvun kylpyhuoneen väreissä pystyi edes hetken olemaan.

Suur-Merijoen kartano – Jugendin helmi -näyttely on kaunis ja kiehtova, Arkkitehtuurimuseon ja Milevidan taiten yhdessä toteuttama. Suur-Merijoen tarina oli lyhyt mutta loistelias: rikas Neuscheller osti tilan 1900 kesähuvilan paikaksi ja palkkasi kolme nuorta suomalaista (Gesellius, Lindgren ja Saarinen ) suunnittelemaan ihan kaiken. Lisäksi tarvittiin laaja joukko käsityöläisiä, taidemaalareita, kuvanveistäjiä ja tekstiilitaiteilijoita. Kartano joutui 1927 Suomen valtiolle ja tuhoutui jäätyään Neuvostoliiton puolelle 1944.

Samaan tahtiin meidän kanssamme näyttelyssä kulki lapsenlapsensa kanssa ihastuttava vanha herra, joka kommentoi osuvasti näyttelyä.

Rouvia kiehtoi Arkkitehtuurimuseossa:

• Kartanon isännän 1900-luvun alkuvuosina ottamat värivalokuvat.
• Kauniit ja taidokkaat arkkitehtuuripiirrustukset.
• Tunnistetut rakennukset, varsinkin kuvissa vuosikymmeniltä 1930–1950.

Esteettömyys:

Museo kertoo kotisivuillaan reilusti, että rakennus on haasteellinen. Kyllähän niitä kynnyksiä ja portaita olikin paljon ja viittoja sai etsiskellä, mutta jakkaroita ja levähdyspenkkejä on tarjolla.

11.6.2019 Designmuseo

Designmuseossa on ilo käydä katsomassa niitä tavaroita, joita meillä oli kotona: kahvipannuja, pappamopoja. Mutta on siellä aina muutakin. Nyt kummasteltiin Secret Universe -näyttelyä hymyilevin huopatossuin ja maatuskoin, jotka eivät ole maatuskoja. Olisipa mukavaa muistella niitä 1970-luvun juttuja yhdessä, ja vaikka vajota pallotuolin syövyksiin.

Vanhojen rouvien puolesta,
Pirjo Salo

11.6.2019 Designmuseo

Designmuseossa ollaan. Täti vihreä on punaisessa kulississa.

Designmuseo

Osoite: Korkeavuorenkatu 23, Helsinki
10-ratikan pysäkki: Johanneksenkirkko

Maailmojen salat – Secret Universe -näyttely oli täynnä ajatteluttavia asioita: tinamestareita, huopatossun tekijöitä, maatuskanukkeja, joissa isoin maatuska on kuusi ja pienimmän sisältä löytyy herkkutatti. Hyvin mielenkiintoista.

Pari vuotta vanha Utopia nyt – Kertomus suomalaisesta muotoilusta -näyttely tarjoaa paljon löytämisen iloa. Jo aulan pallotuoli on vastustamaton houkutus, vaikka siitä ylöspääsy kankeilla polvilla on haastavaa. Museoiden kävijätarroja varten on porraskäytävässä hymynaamaseinä, mutta epäilen etteivät kävijät huomaa käyttöliittymän mahdollisuuksia, vaan lätkäisevät tarransa ensimmäiseen lohkoon.

Rouvia kiehtoo Designmuseossa:

• Tapahtumat, joista suurin osa ilmaisia ja moneen muotoilun kulmaan kiinnittyneitä.
• Verkkonäyttely 'Uusi aika', joka vie kielen mennessään. Voi löytää kanttarellin, pehtoorin ja harlekiinin liikahtamatta kotisohvalta senttiäkään.
• Pieni salakauppa, jonka voi olla näkemättä sitä kertaakaan, mutta löytää heti kun Maailmojen salat -näyttely esittelee sen tuotteita.

Esteettömyys:

Museo on esteetön, kunhan löytää sisäänkäynnin Ullanlinnankadun puolelta. Sisällä museossa hissit, wc:t jne. on merkitty hyvin. Infosta saa lainaksi suurennuslasin, kuten muissakin museoissa, vaikka nettisivustolla ei kaikkea lainattavissa olevaa luetellakaan.

11.6.2019 LUOMUS Luonnontieteellinen museo

Voi LUOMUS sentään, luen sen toistuvasti LUMOUS. Mutta on siellä aina jotain jännää. Ihan kaikki eivät viihdy dioraamojen saalistuskohtausten äärellä, mutta sääennuste vuodelle 2100 saattaa silti olla yllätys.. tai vähän ajattelisen aihetta antavaa. Muuten siellä on nyt ilmastonmuutoksesta asiaa, voisitte kyllä käydä katsomassa oikein porukalla.

Vanhojen rouvien puolesta,
Pirjo Salo

PS. Kahvilassa on valoisaa ja pientä suolaistakin saa. Aika hienoa on, että ylimmässä kerroksessa on eväidensyöntipaikka. Hyvä idea.

LUOMUS Luonnontieteellinen museo

Osoite: Pohjoinen Rautatiekatu 13
1-ratikan pysäkki: Luonnontieteellinen museo

Vaihdettiin ratikka 10:stä taas 1:seen, joten julkiset taideteokset pysyivät ennallaan, mutta Hirvi-patsaan (Jussi Mäntynen) mainitseminen on kohdallaan tässä, niin selvästi se kuuluu Luomuksen merkiksi. Yllättävän pitkä aika oli taas kulunut siitä, kun viimeksi tuli käytyä. Useammin pitäisi poiketa vaikka sitten vain katselemassa hienoa portaikkoa levähdyspenkkeineen tai syömään eväitä ylimmän kerroksen eväspenkeille.

Rouvia kiehtoi Luonnontieteellisessä museossa:

• Tv-meteorologi ennustamassa Euroopan säätä vuodelle 10 000 ekr.
• Elämän historia -näyttely nuorisolle voisi olla meille vanhuksillekin. Ymmärretään mekin huumoria.
• "Onko toi kirahvi tosiaan noin iso?'
  

Esteettömyys:

Opasteita piti hieman kurkkia, mutta toisaalta aulasta sai erilaisia reittioppaita suunnistamisen avuksi. Ei huonompi idea museolta tehdä reittiopasta siniselle mielialalle, millainen se lieneekää. Vanhojen rouvien olotilaan ei löytynyt nimettyä reittiä. Kirsimme lähinnä satunnaisiin suuntiin ylhäältä alaspäin. Menivät ehkä vuosi miljoonat vähän sekaisin mutta siitä ei ole pidemmän päälle haittaa. Vuosikymmenetkään eivät meillä aina pysy ojennuksessa.

Museon aulassa on hyvä kartta ja avulias info, hissillä pääsi jokaiseen kerrokseen ja istumapaikkoja oli runsaasti. Esittely tekstit aiheuttivat ongelmia: niitä oli sijoitettu niin alas ettei kaksiteholaseilla ollut mitään mahdollisuutta saada selvää. Sama tauti vaivaa muitakin museoita mutta toisin paikoin kirkas ja toisin paikoin hämärä valaistus teki useampaan kertaan tepposet vanheneville silmille.

Vanhat rouvat testaamassa museoravintoloita ja -kahviloita

Temppeliaukion kirkon kesäkahvila
Hinta: Kahvi ja croissant 4,50 €

Kesäkahvila on hieman piilossa osoitteessa Temppelikatu 16C eli pääovelta alamäkeen kohden Kauppakorkeakoulua. Kahvilaan on mutkikas reitti parine portaineen, joten se ei sovi huonosti liikkuvalle. Kesäkahvila muistuttaa sisustukseltaan seurakuntatalon kerhohuonetta tai nuorisotalon kerhotilaa ja varmaan se talvella sitä onkin. Isosta ikkunasta näkee Temppelikadun ja Lutherinkadun risteyksen turistilaumat.

Designmuseon kahvila Juuri Café & Bar
Hinta: Lounas 8€, kahvi 2,50€ ja sämpylä 5,50€

Designmuseon kahvila oli melkolailla täynnä, meille jäi vain matala pöytä sohvanurkassa. Listalla oli ihan kelpo maa-artisokkakeittoa (kappas vaan niin oli 1. kierroksella Kiasmassakin), oman leipomon leipää ja paikallisen paahtimon kahvia. Meidän sipuliallergikko tyytyi siihen mitä sai, joka tällä kertaa oli vähän tuhdimpi sämpylä. Kahviin päästyämme muut syöjät olivatkin jo lähteneet ja siirryimme myymälän puolen mukavampiin pöytiin. Astiat, sisustus ja tunnelma on arvatenkin desing-ajatusten läpitunkemaa, mukavaa kuitenkin. Myymälän ikkunoista näkyy vilkasta liikennettä, tulee tunne, että on suurkaupungissa.

Luonnontieteellisen museon kahvila
Hinta: Kahvi 2,30€ ja kakkupala 4,50€

Luonnontieteellisen museon kahvilaa ja myymälää hallinnoi Ruokalähettiläät oy, joka myös järjestää pitopalvelun museon tilojen yksityistilaisuuksiin. Vanhat rouvat tulivat kahvilaan kierroksen päätteeksi puolituntia ennen sulkemisaikaa, joten vitriinit olivat tyhjänpuoleiset: yksi makea ja yksi suolainen vaihtoehto. Saatiin sulkemissiivouksesta huolimatta suunnitellut kakkupalat ja kahvit. Kalustus seinällä olevine trofeineen tuo mieleen metsästysmajan. Ikkunapöytä on ihan paras: kaunis valo isoista kaari-ikkunoista, vihreitä puita ja vilkasta liikennettä.

Rouvien bongaamat julkiset taideteokset 1- ja 10-ratikan reiteiltä

Lupauksemme mukaan poimittiin edelleen matkanvarrelta julkisia taideteoksia. Ykkösen ikkunasta nähtiin Aimo Tukiaisen Liikevoitto-Profit Kauppakorkean edessä ja Raimo Heimon Georg Malmstenin muistomerkki Fredrikinkadun kulmassa.

Kympin ratikasta silmiin osui puoli tusinaa julkista taideteosta: Vanhan ylioppilastalon seinällä uhoavat Ilmarinen ja Väinämöinen (Robert Siegell), samallanurkalla aina yhtä ahkerana takoo Kolme seppää (Felix Nylund), tuskaisesti irvistävät Atlantit kannattavat parveketta vakuutusyhtiö Kalevan talossa (Robert Stigell), Kolmikulmassa eli Dianapuistossa keihäällään tähtää Tellervo – Tapion tytär (Yrjö Liipola), suvaitsevanen ja hyväntuulinen Viheltävä helsinkiläinen (Björn Wekström) on Iso-Roobertinkadun päässä.

Koulupuistikossa istuu leppoisa Topelius ja ympärillään opinhaluiset lapset (Ville Vallgren). Keskustelimme Topeliuksen innoittamina Teatteriesplanadin Totuus ja Taru – patsaasta (Gunnar Finne), joka ei aikalaisilleen ollut kyllin realistinen ja aiheutti kiistan, jonka seurauksean syntyi Koulupuistikon Topelius-patsas.