Ilmatorjunta ensimmäisenä taistelussa - Suomen ilmatorjunnan kehitys vuodesta 1925 nykypäivään

Ilmatorjunta ensimmäisenä taistelussa -näyttely kuvaa Suomen ilmatorjunnan historiaa sen syntyvaiheista 1920-luvulta nykypäivään. Esillä on eri vuosikymmenien ilmatorjunnan kalustohankinnat ja mm. niiden taustalla vaikuttaneet ulkopoliittiset kipupisteet. Erityisen mielenkiintoinen vaihe on Suomen siirtyminen ohjuskauteen, joka kietoutui kylmän sodan eri käänteisiin.

Ilma-ase oli ensimmäisessä maailmansodassa osoittanut tehokkuutensa ja sille alettiin kehittää vasta-aseita. Suomen ilmatorjunta-aselaji sai alkunsa Helsingin suojana olleen rannikkotykistön piirissä. Ensimmäiset ammunnat toteutettiin Suomenlinnassa vuonna 1927 näyttelyssä esillä olevilla Putilov-tykeillä.

Poliittista tahtoa ei ollut tarvittavan ilma-torjuntakaluston hankintaan, mikä johti siihen, että talvisodassa ja jatkosodassa Suomi taisteli puutteellisella ilmatorjuntakalustolla. Sodan aikana Suomella oli suuri kirjo erilaista kalustoa, sillä sitä pyrittiin hankkimaan, mistä se kulloinkin oli mahdollista. Se vaikeutti mm. huoltoa ja koulutusta. Sen seurauksena Ilmatorjuntamuseon kokoelmissa on kuitenkin poikkeuksellisen laaja kirjo eri maiden ilmatorjuntakalustoa.

Ohjuskauteen Suomen ilmatorjunta siirtyi jälkijunassa, sillä Pariisin rauhan sopimuksen tulkinta kielsi pitkään maamme ohjushankinnat ja ohjuksia hankittiin ensimmäisen kerran vasta 1970-luvun lopulla.

Kerro tästä myös ystävillesi!

Tulostusversio sivusta