Gallen-Kallela, Klimt, Wien

1900-luvun vaihteen nuoret taiteilijat halusivat irrottautua radikaalisti vanhoista taideihanteista ja suunnata kohti uutta, vapaampaa taidekäsitystä. Tunnetuin tällainen irtautuminen on Wienin sesessioni, joka perustettiin vuonna 1897 Gustav Klimtin johdolla.

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely kertoo sesessionisteista, joiden kanssa Akseli Gallen-Kallela teki yhteistyötä, ja joiden näyttelyihin hän osallistui. Wienin 1900-luvun sykkivä taidemaailma sekä erilaisten ajatusten ja tyylien omaksuminen kansainvälisen vaikutteiden kautta nousevat esiin näyttelyssä, joka sisältää sekä modernia taidetta että muotoilua. Samalla näyttely tuo Gustav Klimtin maalauksia ensimmäistä kertaa Suomeen.

Sesessionistien päätavoite oli kaikkien taiteenlajien tasa-arvo. Kuvataiteen, arkkitehtuurin, käsityön, muotoilun ja muodin tuli kuvata muuttunutta ja modernia elämäntapaa. Heitä yhdisti uuden identiteetin ja elämäntavan kehittäminen sekä kiinnostus monumentalismiin ja kauneuden kuvaamiseen. Laaja liike ei ollut yhtenäinen taidesuuntaus, vaan siihen sisältyi useita tyylisuuntia, kuten art nouveau, symbolismi ja impressionismi. Naiset eivät päässeet sesessionin virallisiksi jäseniksi, mutta he osallistuivat näyttelyihin ja heidän roolinsa uudistustyössä oli merkittävä.

Näyttelyssä on esillä teoksia muun muassa seuraavilta taiteilijoilta ja muotoilijoilta: Emilie Flöge, Akseli Gallen-Kallela, Ferdinand Hodler, Josef Hoffmann, Gustav Klimt, Broncia Koller-Pinell, Max Kurzweil, Elena Luksch-Makowsky, Koloman Moser sekä Edvard Munch.