Kesäkasin kulttuuriresepti, osa 4:
Tarjol tänäpän monenlaissi käsityäläisammatei
Kesäkasin neljäntenä seikkailupäivänä tutustuttiin Imogen Cunninghamin valokuvanäyttelyyn Turun taidemuseossa ja Luostarinmäen käsityöläismuseoon. Lisäksi Henrikin kahvila-arvioissa Cafe Victorin kalakeitto ja kahvila Kisällin korvapuustit.
Teemmekö kaikille oikeutta, jos sanomme, että perjantain ohjelma oli täynnä taitavien käsityöläisammattien harjoittajia. Muinaista tarvekäsityötä. Aivojen, oivalluksen ja näkemisen modernia käsityötä. Taiteen tekemisen käsityötä
 |
Vasemmanpuoleisessa kuvassa yksityiskohta Ismo Kajanderin Titanicista Turun taidemuseossa. Oikealla Henrik aprikoi asioita postikonttorin ikkunalla. Postifröökynältä ostimme kortit ja merkit. Luostarinmäen käsityöläismuseo |
 |
Imogen Cunninghamin näyttely kierrettiin kahdesti. Oikealla kuvassa havainnoija ja Imogenin omakuva. |
Onko sul taireinspiraatiota?
Turun taidemuseossa kiersimme Imogen Cunninghamin valokuvanäyttelyn kahteen kertaan. Imogen on alastonkuvauksen edelläkävijä: valokuvaaja ja feministi. Hänet tunnetaan myös omakuvista ja kasviaiheista. Imogen kiepautti sukupuoliroolit ja kuvasi kai ensimmäisenä naisena alastonta miestä, aviomiestään Roi Partridgea. Sitä ennen miehet olivat maalanneet ja kuvanneet alastomia naisia.
Kakkoskerroksessa meitä viehätti Neljä elementtiä -näyttely. Ihailen silmittömästi taiteilijoita, jotka osaavat maalata valon ja varjon, niiden leikin, valon eri vuorokaudenaikoina. Dora Wahlroos, Eero Järnefelt, Petri Ala-Maunus,Susanne Gottbergja moni muu osaavat. Myös esinekollaasien tekijät Juhani Harri ja Ismo Kajander inspiroivat.
Jenni Yppärilän kolmiulotteiset taiderakennukset saivat ajatukset leikkimään: oikeastaan haluaisin kirjoittaa taloille tarinoita. Anssi Kasitonnin videot taas saivat hymyilemään. Kaikenlaisia taikoja ja toivomuksia sekä virkistävän vauhdikas Sakke-lumilautailija. Ota selvää, mistä on kyse.
 |
Vaikka osa ovista oli lukossa, Luostarinmäen käsityöläismuseossa aika loppui kesken, sillä jokaisessa talossa ja torpassa piti fiilistellä entisaikain elämää. |
Luastarinmäes meilt loppui aika
Jotenkin kiehtoo ja koskettaa ajatus siitä, miten näissä alkuperäisillä paikoillaan olevissa taloissa on aidosti eletty, asuttu, surtu, iloittu, tuupattu kehtoa, kaivattu ehkä kotipaikalle maalle, leivottu lettivehnästä tai pyöritetty ruislimppuja kohoamaan.
Alueen vaurainta väkeä edusti muurari, jonka talokin oli herraskaisin. Siellä oli myös puulämmitteinen sisäsauna, jotka Turun palon jälkeen kiellettiin. Jostain syystä muurari sai sen rakentaa. Taloa meille esitteli muurarin asuun pukeutunut lätsäpäinen kohdeoas, joviaali ja tietävä tyyppi.
Tapasimme myös ompelijattaren, kirjapainon latojan ja painajan, postifröökynän ja kaffetta myyvän, hartiahuiviin kietoutuneen tyttösen. Luostarinmäestä mieleen jäi liki jokaisella ikkunalla kukkineet pelakuut. Nuo monta talvea ja kesää mutkavarsille kasvaneet. Niiden kirpeä tuoksu.
 |
Imogen ja Twinka Yosemitessa. |
PÄIVÄN HELMI: "Ol täsä ny utelias kyl mar sit ja aktiivine loppuun asti2
Valokuvaaja ja feministi Imogen Cunninghamin asenne ja ajattelutapa. Huima mimmi, taitava ja ennakkoluuloton kuvaaja, joka oli utelias ja aktiivinen loppuun asti.
Valokuvaajatyttären vanhempana rakastuimme myös siihen, kuinka Imogen kannusti naisvalokuvaajia kehittämään oman valokuvaustyylinsä (Photography as a profession for women -artikkeli 1913).
Se rohkaisee myös muuten miettimään omaa tapaa ja tyyliä tehdä työtä – oli se työ mikä tahansa.
 |
Niin hyvää! Ja kaunis paikka. Cafe Victor löytyy Turun taidemuseosta. Jessican isoäidin reseptillä tehty taivaallisen hyvä kalakeitto, siemennäkkäriä ja etikkavoita, pieni alkusalaatti saivat meidät museoseikkailijat suorastaan huokailemaan. Vasemmalla Kisällin kahvit Luostarinmäellä. |
Keittiömiehen perjantainostot
Cafe Victor on niin kaunis paikka Turun taidemuseossa. Jessican isoäidin reseptillä tehty taivaallisen hyvä kalakeitto, siemennäkkäriä ja etikkavoita, pieni alkusalaatti. Ruokaillessa rouva luki Annan artikkelin neljästä esikoiskirjailijasta. Hyvä hetki.
Luostarinmäen käsityöläismuseon portilla on kahvila Kisälli. Kaikki sen tuotteet tehdään omassa keittiössä itse leipoen lähimyllyn jauhoista. Marjat ovat aina kotimaisia.
(Epä)virallinen museomaistaja Henrik totesi ison korvapuustin kanelisen toteutuksen täydelliseksi ja marjaisen juustokakun hartaan kahvihetken arvoiseksi.
Päivän päätteeksi suunnistimme vielä vuonna 1896 avattuun historialliseen Turun kauppahalliin. Sen uumenista löytyy myös pikkuinen museomyymälä, jonka hyllyiltä bongasimme Hellaksen Mansku-suklaapatukoita, Figarol-rasioita, Hipnoksen Sirkka-keksejä ja Jalostajan sinappia Karhulan lasin sinappilaseissa. Niitä oli Sinikka- ja Aarne-kummin kotona Suomenniemellä juomalaseina aikoinaan-
Päivän henkeen sopi tankkaus yhdessä kauppahallin ravintolassa: klassiset kaalikääryleet ja maistuvat lihapullat lisukkeineen. Tänään siis ajan kerroksia aina 1700-luvulta nykypäivään.
Lataa alta upea KESÄKASI-matkalehti.
-
Kesäkasi matkalehti (pdf, 7223 KB)
Mikkeliläisten Henrik ja Tuulevi Aschanin KESÄKASI-kierroksen reitti kulki rinkka selässä Jyväskylän kautta Tampereelle, sieltä Turkuun, Poriin ja Ulvilaan.
Kesäkasin somekanavat: @tuulevia @henrikaschan
