Näyttely
 Sisäänpääsy Museokortilla
 

Juha K. Kairikko - Vuosikymmenet metsstykselle

Suomen Metsstysmuseo, Riihimki

  • 30.5.2024–29.9.2024

Muistonyttely metsstyskulttuurin vaalijasta ja tuntijasta, erneuvos Juha K. Kairikosta.

 
Juha K. Kairikko poikansa Kusti Kairikon kanssa gemssijahdissa Alpeilla.

Juha K. Kairikko
8.9.1946–28.2.2022

Juha K. Kairikon suku saapui Aunuksesta Suomeen Venjn vallankumouksen jlkeen. Hnen isoisns asettui Suistamon Loimolaan, nykyiseen luovutettuun Karjalaan. Kairikon is ja isnis eivt metsstneet, mutta hnen itins kuului tunnettuun karjalaiseen Pullin kalastajasukuun Sortavalasta. Kairikko arveli antamassaan haastattelussa erharrastuksensa juurien juontuvan osittain idin sukuperinnst. Hn itse syntyi Liperiss, Pohjois-Karjalassa vuonna 1946, mutta perhe muutti Kangasalle hnen ollessaan kolmevuotias. Kangasalasta tuli hnen lapsuutensa ja nuoruutensa kasvuymprist, jossa hn mys sai ensikosketuksensa metsstykseen.

”Pari kolme vuotta opettelin omin toimin jahtiasioita Kangasalla. Minulla ei ollut ketn vanhempaa jahtimiest neuvomassa ja kytnnss opastamassa miten tulisi toimia. Niinp virheit tapahtui jo ensimmisen aseen hankkimisesta alkaen.”

Juha K. Kairikko oli itseoppinut ja seurallinen metsstj. Kiinnostus kaikkia luontoilmiit ja -harrastuksia kohtaan sek kyltymtn lukuhimo yhdess johdattivat hnet metsstyksen relle. Aikana ennen metsstjtutkinnon kytntntuloa mrtietoinen 15-vuotias lunasti nimismiehen toimistosta metsstyskortin ja otti koulusta vapaata tienatakseen metstill rahat pienoiskivriin. Voisi olettaa, ett uteliaisuus ja halu oppia metsstjn jopa osaltaan johti ptkseen hakea Metsstjliiton toiminnanjohtajaksi. Kairikko kuului lukuisiin metsstysseuroihin ja osallistui viel useampien jahteihin vieraana ympri Suomea. Metskanalintujahti oli erityisen mieluista Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Savon maastoissa. Hirvijahdit keskittyivt asuinpaikan Vihdin liepeille, ja valkohntpeuroja hn metssti mm. Alastarolla.

”Harvalla ihmisell on sellainen onni, ett rakkaasta harrastuksesta tulee leipty, kuten minulla”

Juha K. Kairikon aloittaessa toiminnanjohtajana 1970-luvun alussa Suomen Metsstjliitto oli varsin vanhakantainen jrjest. 26-vuotias uusi toiminnanjohtaja joutui luonnollisesti sopeutumaan olemassaolevaan kulttuuriin, mutta mys nykyaikaisti organisaatiota pikku hiljaa. Kairikon valtteja olivat sosiaalinen taitavuus ja ahkeruus. Hn tuli toimeen ihmisten kanssa yli jrjest- ja puoluerajojen, jotka nekin olivat aikakaudelle tyypillisesti jyrkki. Lisksi hn oli kenttven mieleen, kiersi ahkerasti maata eri piirien tilaisuuksissa, oli aloitteellinen ja energinen perehtyj ja viljeli kansanomaista huumoria. Juha K. Kairikosta kehittyi toimensa ohessa metsstjien hyvin tuntema metsstjliittolainen ja eralan vaikuttaja.

”Aika vhn korostetaan sit ett Metsstjliitto on ja sen pit olla myskin kulttuurijrjest.”

Kairikko painotti toistuvasti suomalaisen metsstyskulttuurin arvoja, ja halusi niiden nkyvn mys Metsstjliiton toiminnassa. Vaikka hn toimenkuvansa mukaan huolehti erityisesti ajankohtaisesta ja kytnnn metsstyskulttuurista, mys historiaperspektiivi oli trke. Kairikko perehtyi laajasti metsstyst ksittelevn kirjalliseen aineistoon lehtileikkeist ja tarinoista lainsdntn. Kairikko oli vuosikymmenten ajan Metsstysmuseolle merkittv informantti, yhteistykumppani ja lahjoittaja. Hn lahjoitti museon kokoelmiin yli 250 esinett, satoja kirjoja ja noin 5000 valokuvaa, joista yli 1500 hnen itse ottamiaan. Kairikon aloitteesta Metsstysmuseon arkisto toimii Metsstjliiton ptearkistona, ja liitto on museon suurin arkistonmuodostaja. Lisksi hn ajoi lukuisiin metsstysseuroihin lpi kytnnn, jonka mukaan niiden arkistot luovutetaan Metsstysmuseolle.

”Kirjailijahomma alkoi 1970-luvulla liittomme silloisen puheenjohtajan Raimo Kauniston ehdotettua, ett kirjoittaisimme yhdess opuksen, johon olisi koottu metsstjn niksej. Ensimminen painos ilmestyi 1978.”

Juha K. Kairikko aloitti Metsstjliiton toiminnanjohtajana kesll 1973, jolloin mys alkoi toimittaa liiton vuonna 1965 perustettua lehte Urheilumetsstys – Sportjakten. Ptoimittajaksi hnet nimitettiin vuonna 1982. Kirjoja Kairikko kirjoitti yli kaksikymment, ja niist suuritisin oli 1147-sivuinen Seitsemn vuosikymment metsstykselle - Suomen Metsstjliitto - Finlands Jgarfrbund ry:n 70-vuotishistoriikki. Kirjojen lisksi Kairikko on kirjoittanut satoja artikkeleita eri vuosijulkaisuihin, historiikkeihin ja lehtiin.

Juha K. Kairikon huumorintajua ja veijarimaisuutta kuvastavat nyttelyss esill oleva Kairikon kirje rakkaalle tyvlineelleen Olivetille sek hnelle tavaramerkiksi tulleen rusetin tarina. Nyttelytilassa, eli kuvitteellisessa Metsstjliiton toimistotilassa on kuultavissa mys Kairikon nt, joka on perisin museon tekemist muistitietohaastattelujen (2010–2020) otteista.

Ansioita:
Suomen Metsstjliiton toiminnanjohtaja 1973–2009.
Suomen Metsstjliiton kultainen ansiomerkki laakerilehvseppelein 1991.
Erneuvoksen arvonimi 2002.
Suomen Metsstysmuseoyhdistyksen kunniajsen 2010.
Saint Hubertus -ritarikunnan ritari 2011.

Kerro tästä myös ystävillesi!

  • Facebook
  • X
  • Instagram
  • WhatsApp

Museon yhteystiedot

Suomen Metsstysmuseo
Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimki

(019) 722 294

Museon kotisivut

Yhteydet julkisilla

Näytä reitti museolle Matkahuollon reittioppaassa

×

Katso reitti Matkahuollon reittioppaassa

Päämäärä:

Suomen Metsstysmuseo, Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimki


Lähtöpiste:






Tai lataa Reitit ja Liput -sovellus

Pääsymaksut

Sisäänpääsy Museokortilla
Sisäänpääsy Museokortilla

8/5/4/0

Maksutavat

Kteinen, yleisimmt pankki- ja luottokortit. Smartum, ePassi, Edenred.

Aukioloajat

Ma Suljettu
Ti 10:00-17:00
Ke 10:00-17:00
To 10:00-17:00
Pe 10:00-17:00
La 10:00-17:00
Su 10:00-17:00