Taidemuseo Eemil

9.6.2020–6.9.2020

 Sisäänpääsy museokortilla
Näyttely

Lapinlahden Haloset: teoksia Halosten Museosäätiön kokoelmista

Lapinlahden Halosen taiteilijasuku on suomalaisuuden kauneinta ydintä. Kansakuntamme rakentaminen perustui alkuvaiheessaan sivistyneistön luomaan ihanteelliseen kuvaan Suomen kansasta. Halosen taiteilijasuku teki tästä ideaalista omalta osaltaan totta.

Lapinlahden Haloset -näyttely esittelee viiden Halosen suvun kuvataiteilijan tuotantoa Halosten Museosäätiön kokoelmista. Antti, Arttu, Eemil, Kalle ja Pekka Halonen vaikuttivat suomalaisessa taideelämässä 1800-luvun lopulta 1900-luvun puolivälin tienoille saakka.

Serkukset taidemaalari Pekka Halonen (1865–1933) ja kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875–1950) ovat nuorsuomalaisen taiteen kärkinimiä. Aikalaiset luonnehtivat heitä usein kaikkein suomalaisimmiksi taiteilijoistamme.

Pekka Halonen tunnetaan ennen kaikkea suomalaisen maiseman sielun, maalaiskansan ja perheidyllin ilmentäjänä, Eemil Halonen taitavana kansankuvaajana, Kalevalan tulkitsijana ja tunnustettuna muotokuvien tekijänä. Molemmat etsivät suomalaisuuden ydintä ja halusivat luoda omaperäistä kansallista taidetta. Pekka Halosen sanoin: ”Pyrittiin vapautumaan vieraista vaikutuksista ja näkemään omia oloja omilla silmillä.” Pekka ja Eemil Haloselle taide merkitsi myös sopusointua, rauhaa ja kehittymistä ihmisenä.

Pekan veli Antti Halonen (1870–1945) teki elämänuransa veiston ja rakennusopin opettajana ja talonpoikaisen rakennusperinteen vaalijana ja kehittäjänä. Hän oli myös lahjakas taidemaalari, joka maalasi mieluiten maisemia ja tarkkaili jatkuvasti ympäristöään etsien sopivia aiheita. Antti oli sukunsa taiteilijoiden kannustaja, maalausretkien kumppani ja luottokeskustelija.

Eemilin nuorin veli Kalle Halonen (1899–1947) kävi Kansallisteatterin oppilaskoulun ja oli jo 1920-luvun alkupuolella lupaava, yleisön ja kriitikoiden arvostama näyttelijä. Myös Kalle opiskeli taidemaalariksi, jonka maisemia oli esillä 1920–30-luvun vaihteen nykytaiteen näyttelyissä.

Suomen ensimmäinen ammatillinen taidevalaja, kuvanveistäjä Arttu Halonen (1885–1965) sai kipinän taiteeseen vanhimmalta veljeltään Eemililtä. Monien ammattisalaisuuksien peittämä pronssivalu oli suomalaisille kuvanveistäjille menetelmänä tuolloin liki tuntematon. Arttu Halosen ura taidevalajana kesti puoli vuosisataa, virallisena elinkeinotoimintanakin 35 vuotta. Kuvanveistäjänä hänen taiteellinen toimintansa oli aktiivisimmillaan 1910-luvulla hänen palattuaan opintomatkaltaan Berliinistä ja Pariisista.

Halosen taiteilijasukuun kuului kuudeskin ammattitaiteilija: viulisti Heikki Halonen (1882–1932), joka on mukana näyttelyssä veljensä Pekan ikuistamana.

Lapinlahden Haloset -näyttelyt teokset ovat Halosten Museosäätiön kokoelmista. Näyttelyn on kuratoinut museonjohtaja Riitta Marin. Halosten Museosäätiö on perustettu Lapinlahdella vuonna 1971. Säätiön tarkoituksena on edistää taiteen harrastusta ja taiteilijoiden Eemil, Antti, Arttu, Kalle, Pekka ja Heikki Halosen taiteen vaalimista, ylläpitää Lapinlahden kunnassa monikäyttöistä luovan ja esittävän taiteen taidemuseota kokoelmineen sekä harjoittaa säätiön tarkoitukseen liittyvää museotoimintaa.

Kerro tästä myös ystävillesi!

Tulostusversio sivusta

Voit ostaa Museokortin tästä museokohteesta tai verkosta

Museon yhteystiedot

Taidemuseo Eemil
Suistamontie 3, 73100 Lapinlahti

040 187 2678

Museon kotisivut

Pääsymaksut

Sisäänpääsy museokortilla
Sisäänpääsy museokortilla

8/7/0 €.

Maksutavat

Museossa käyvät Smartum- ja Edenred-kortti, -mobiilimaksu ja -setelit sekä Tyky-kuntosetelit.

  • facebook
  • instagram

Aukioloajat

Ma Suljettu
Ti 11:00-18:00
Ke 11:00-18:00
To 11:00-18:00
Pe 11:00-18:00
La 11:00-18:00
Su 11:00-18:00

Taidemuseo avautuu 9.6.2020. Museo on suljettu uudenvuodenpäivän, loppiaisen,pääsiäisen, vapun, helatorstain, juhannuksen, pyhäinpäivän, itsenäisyyspäivän ja joulun aikaan. Kokoelmanäyttely on avoinna näyttelyvaihdon aikana.

Poikkeusolosuhteiden vuoksi suosittelemme varmistamaan museon avautumispäivämäärän ja aukioloajat museon omilta kotisivuilta ennen museovierailua.

Kohdetta lähellä olevat museot

  • VB-valokuvakeskus
     
     

    VB-valokuvakeskus

    Idyllisessä puutalossa valokuvaaja Victor Barsokevitschin (1863-1933) vanhassa ateljeessa vuodesta 1987...

     
  • Suomen Ilmavoimamuseo
     
     

    Suomen Ilmavoimamuseo

    Suomalaisen sotilasilmailun kehitystä ja historiaa sen alusta nykyaikaan.

     
  • Pienmäen talomuseo
     
     

    Pienmäen talomuseo

    Ainutlaatuinen 20 hirsirakennuksen ympäröimä pihapiiriin 1800-luvulta. Piipahda tuvassa ja riihessä tai...

     
  • Ikolan ulkomuseo
     
     

    Ikolan ulkomuseo

    Ulkomuseo esittelee paikkakunnan maataloutta, meijeritoimintaa sekä 1900-luvun alun asumista itäsuomalaisessa...

     
  • Äänekosken taidemuseo
     
     

    Äänekosken taidemuseo

    Tutustu kulttuuripersoona, opettaja Toivo Parantaisen taidekokoelmaan sekä keskisuomalaisen maiseman...

     
  • Kuopion korttelimuseo
     
     

    Kuopion korttelimuseo

    Tutustu vanhanajan elämään ja Minna Canthin salonkiin yhdentoista vanhan puutalon miljöössä.

     
  • Outokummun kaivosmuseo
     
     

    Outokummun kaivosmuseo

    Suomalainen kaivostoiminta 1900-luvun alusta tähän päivään sekä maanalainen kivinäyttely, jonka vanhin kivi...

     
  • Kuopion taidemuseo
     
     

    Kuopion taidemuseo

     
  • Riuttalan talonpoikaismuseo
     
     

    Riuttalan talonpoikaismuseo

    20 eri talonpoikaistilan rakennusta alkuperäisine esineistöineen esittelevät 1800-1900-luvun vaihteen...

     
  • Kuopion museo
     
     

    Kuopion museo

    Suljettu peruskorjauksen vuoksi. Museo avataan uudestaan noin vuonna 2021.

     
  • Suomen käsityön museo
     
     

    Suomen käsityön museo

    Suomalaisen käsityön historiaa 200 vuoden ajalta.

     
  • RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo
     
     

    RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo

    RIISA - museo jolla on sielu.

     
  • Rautalammin museo
     
     

    Rautalammin museo

    Rautalammin museo syntyi Korholan kartanossa, kun kauppaneuvoksetar Aina Peura (1872-1940) ryhtyi keräämään...

     
 
 
 
 
 
 
.