Kansallismuseo

5.2.2020–7.5.2020

Tapahtuma

Suomen Muinaismuistoyhdistys X Kansallismuseo: 150 vuotta kulttuuriperintötyötä

Suomen Muinaismuistoyhdistys perustettiin 150 vuotta sitten tukemaan suomalaisen kulttuuriperinnön tutkimusta ja suojelua. Yhdistys keräsi kokoelmia perustettavalle Kansallismuseolle ja dokumentoi suomalaista kulttuuriperintöä. Yhteistyö on jatkunut tiiviinä siitä asti. Kevään 2020 luentosarjassa keskitytään tähän pitkäjänteiseen kulttuuriperintötyöhön ja tarkastellaan, mitkä aatteet ja ideat ovat työtä eri aikoina kannatelleet.

Muinaismuistoyhdistyksen juhlavuoden kunniaksi järjestettävä, otsikolla #1870 – 150 vuotta kulttuuriperintötyötä kulkeva luentosarja koostuu kolmesta luennosta ja yhdestä paneelikeskustelusta. Luennoilla syvennytään suomalaisen arkeologian, kansatieteen ja taidehistorian vaiheisiin 150 vuoden varrelta sekä keskustellaan kulttuuriperinnön merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Luennot järjestetään Kansallismuseon Ateljee-tilassa ja paneelikeskustelu Kansallismuseon Auditoriossa ja kaikkiin tilaisuuksiin on maksuton pääsy.


ke 5.2. klo 18-19, Kansallismuseon Ateljee
100 vuotta suomalaisen arkeologian teoreettisia käännekohtia, filosofian maisteri Marko Marila

Suomalaista arkeologiaa luonnehditaan usein teoriattomaksi ja tieteenfilosofisesti ohueksi. Tämä yleistys on kuitenkin harhaanjohtava. Suomalaiset arkeologit ovat osallistuneet arkeologian kansainväliseen teoria- ja menetelmäkeskusteluun aktiivisesti 1800-luvun loppupuolelta lähtien, eikä edes 1970-luvulla levinnyt, tieteenfilosofisesti kunnianhimoinen Uusi Arkeologia säästynyt kovalta kritiikiltä.

Arkeologian teoriaa ja filosofiaa tutkinut Marko Marila Helsingin yliopistosta luo esitelmässään katsauksen suomalaisen arkeologian teoreettisen kehityksen käännekohtiin keskittymällä etenkin professori C. F. Meinanderin 1970-luvulla esittämään Uuden Arkeologian kritiikkiin.


ke 4.3. klo 18-19, Kansallismuseon Ateljee
Lähellä ja kuitenkin kaukana – sukukansoja jäljittämässä kansatieteellisen tutkimustradition hengessä, kansatieteen dosentti Ildikó Lehtinen

Suomessa oli aina 1920-luvulle asti kansatieteellisen tutkimuksen johtolankana suomalais-ugrilainen kieliyhteys. Alkuvaiheissa toisena pääjuonteena oli Kalevala, jonka uskottiin osoittavan, että suomalaisilla oli ylväs menneisyys. Näiden ajatusten johdattamina lähti tutkimusmatkailijoita selvittämään kieli- ja kulttuuriyhteyksiä itään, aina Siperiaan asti. 1980-luvulla tutkimusmatkat seurasivat edeltäjien jalanjälkiä, kuitenkin tarkoituksena oli 'toiseuden' eli sukukansojen kulttuurin kartoittaminen. Onko olemassa ristiriitaa sukukansojen omien tutkimusten ja 'ulkopuolisten' tutkijoiden tieteellisen tuotannon välillä ja ovatko 'ulkopuolisten' tutkijoiden kenttätyöt sukukansojen parissa oikeutettuja?

Aiheesta luennoi suomalais-ugrilaisten sukukansojen parissa vuodesta 1981 työskennellyt kansatieteen dosentti Ildikó Lehtinen.

ke 1.4. klo 18-19, Kansallismuseon Ateljee
Eliel Aspelin ja periferian taide, filosofian tohtori Anna Ripatti

Taidehistorioitsija Eliel Aspelinin kirjoittama Suomalaisen taiteen historia pääpiirteissään ilmestyi vuonna 1891. Se oli ensimmäinen Suomen kuvataiteen ja arkkitehtuurin historian yleisesitys. Vaikka julkaisun asema Suomen taidehistorian tutkimuksen historiassa on kiistaton, sitä on kuitenkin tutkittu ja tulkittu yllättävän vähän. Esitelmässä etsitään vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millä tavoin Aspelin liitti Suomen taiteen historian osaksi yleistä taiteen historiaa? Miten hän ratkaisi perifeerisyyden ongelman? Minkälaisen kokonaiskertomuksen hän esitti suomalaisen taiteen historiasta ja tulevaisuudesta?

Filosofian tohtori Anna Ripatti on 1800-luvun arkkitehtuuriin ja restaurointihistoriaan erikoistunut taidehistorioitsija, joka on tutkinut myös taidehistorian tutkimushistoriaa.


to 7.5. klo 17-18, Kansallismuseon Auditorio
Kulttuuriperinnön kauneimmat ja kauheimmat kliseet

Paneelissa keskustellaan siitä, millaisia menneisyyttä koskevia kaavamaisia näkemyksiä kansallista identiteettiä ja “suomalaisuutta” rakentava kulttuuriperintö käyttää rakennusaineinaan. Monitieteinen paneeli kutsuu myös yleisön mukaan pohtimaan, kuinka klisee tunnistetaan kliseeksi ja voivatko stereotypiat kuitenkin tavoittaa jotakin aitoa ja totuudenmukaista. Kenen tehtävä näiden kliseiden purkaminen on vai tarvitaanko niitä johonkin? Keskustelua johdattelevat filosofian tohtori, arkeologi Johanna Enqvist ja kansatieteen dosentti, Muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja Pia Olsson.

Tilaisuus jatkuu keskustelun päätyttyä Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vuosikokouksena klo 18-19.

Kerro tästä myös ystävillesi!

Tulostusversio sivusta

Voit ostaa Museokortin tästä museokohteesta tai verkosta

Museon yhteystiedot

Kansallismuseo
Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki

0295 33 6901

Museon kotisivut

Pääsymaksut

Sisäänpääsy museokortilla
Sisäänpääsy museokortilla

14/10/0 €
Kaikille vapaa pääsy joka perjantai klo 16-18

Maksutavat

Museokortti, käteinen, pankkikortit (myös Visa Electron), laskutus, luottokortit, Ticket Mind & Body -kortti, Luottokunnan Virikekortti, Eazybreak, Smartum kulttuuriseteli ja -saldokortti, Tyky+ -kulttuuriseteli ja ePassi. Matkatoimistoilla myös voucher.

  • facebook
  • twitter
  • instagram

Kohdetta lähellä olevat museot

  • HAM Helsingin taidemuseo
     
     

    HAM Helsingin taidemuseo

    Taide on popcornia aivoille! HAM pitää huolta helsinkiläisten omasta yli 9000 teoksen taidekokoelmasta....

     
  • Ateneumin taidemuseo
     
     

    Ateneumin taidemuseo

    Ateneum on maan tunnetuin taidemuseo ja Suomen taiteen koti.

     
  • LUOMUS Luonnontieteellinen museo
     
     

    LUOMUS Luonnontieteellinen museo

    Luonnontieteellisen museon näyttelyt kertovat Suomen ja muun maailman monimuotoisesta luonnosta.

     
  • Designmuseo
     
     

    Designmuseo

    Kansainvälisesti arvostettu Designmuseo muotoilun valtakunnallinen erikoismuseo tutkii, kerää, tallentaa,...

     
  • Sinebrychoffin taidemuseo
     
     

    Sinebrychoffin taidemuseo

    Huipputaidetta panimonomistajan kodissa.

     
  • Nykytaiteen museo Kiasma
     
     

    Nykytaiteen museo Kiasma

    Kiasma on nykytaiteen koti, jonne kaikki ovat tervetulleita.

     
  • Amos Rex
     
     

    Amos Rex

    Amos Rex on taidemuseo, jossa kohtaavat menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus.

     
  • Arkkitehtuurimuseo
     
     

    Arkkitehtuurimuseo

    Arkkitehtuurimuseo herättää rakennusten tarinat henkiin.

     
  • LUOMUS Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha
     
     

    LUOMUS Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha

    Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa on esillä monenkirjava ja kiehtova elävien kasvien kokoelma.

     
  • Temppeliaukion kirkko
     
     

    Temppeliaukion kirkko

     
  • Helsingin observatorio
     
     

    Helsingin observatorio

    Helsingin yliopistomuseon tähtitieteen yleisökeskus. Tervetuloa matkalle valovuosien taakse!

     
  • Hakasalmen huvila
     
     

    Hakasalmen huvila

    Viehättävä Hakasalmen huvila sijaitsee Finlandia-talon vieressä lähellä Töölönlahtea.

     
  • Helsingin Taidehalli
     
     

    Helsingin Taidehalli

    Nykytaidetta ja designia Helsingin kauneimmassa näyttelytilassa.

     
 
 
 
 
 
 
.