Nationalmuseum

5.2.2020–7.5.2020

Evenemang

Suomen Muinaismuistoyhdistys X Kansallismuseo: 150 vuotta kulttuuriperintötyötä

Suomen Muinaismuistoyhdistys perustettiin 150 vuotta sitten tukemaan suomalaisen kulttuuriperinnön tutkimusta ja suojelua. Yhdistys keräsi kokoelmia perustettavalle Kansallismuseolle ja dokumentoi suomalaista kulttuuriperintöä. Yhteistyö on jatkunut tiiviinä siitä asti. Kevään 2020 luentosarjassa keskitytään tähän pitkäjänteiseen kulttuuriperintötyöhön ja tarkastellaan, mitkä aatteet ja ideat ovat työtä eri aikoina kannatelleet.

Muinaismuistoyhdistyksen juhlavuoden kunniaksi järjestettävä, otsikolla #1870 – 150 vuotta kulttuuriperintötyötä kulkeva luentosarja koostuu kolmesta luennosta ja yhdestä paneelikeskustelusta. Luennoilla syvennytään suomalaisen arkeologian, kansatieteen ja taidehistorian vaiheisiin 150 vuoden varrelta sekä keskustellaan kulttuuriperinnön merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Luennot järjestetään Kansallismuseon Ateljee-tilassa ja paneelikeskustelu Kansallismuseon Auditoriossa ja kaikkiin tilaisuuksiin on maksuton pääsy.


ke 5.2. klo 18-19, Kansallismuseon Ateljee
100 vuotta suomalaisen arkeologian teoreettisia käännekohtia, filosofian maisteri Marko Marila

Suomalaista arkeologiaa luonnehditaan usein teoriattomaksi ja tieteenfilosofisesti ohueksi. Tämä yleistys on kuitenkin harhaanjohtava. Suomalaiset arkeologit ovat osallistuneet arkeologian kansainväliseen teoria- ja menetelmäkeskusteluun aktiivisesti 1800-luvun loppupuolelta lähtien, eikä edes 1970-luvulla levinnyt, tieteenfilosofisesti kunnianhimoinen Uusi Arkeologia säästynyt kovalta kritiikiltä.

Arkeologian teoriaa ja filosofiaa tutkinut Marko Marila Helsingin yliopistosta luo esitelmässään katsauksen suomalaisen arkeologian teoreettisen kehityksen käännekohtiin keskittymällä etenkin professori C. F. Meinanderin 1970-luvulla esittämään Uuden Arkeologian kritiikkiin.


ke 4.3. klo 18-19, Kansallismuseon Ateljee
Lähellä ja kuitenkin kaukana – sukukansoja jäljittämässä kansatieteellisen tutkimustradition hengessä, kansatieteen dosentti Ildikó Lehtinen

Suomessa oli aina 1920-luvulle asti kansatieteellisen tutkimuksen johtolankana suomalais-ugrilainen kieliyhteys. Alkuvaiheissa toisena pääjuonteena oli Kalevala, jonka uskottiin osoittavan, että suomalaisilla oli ylväs menneisyys. Näiden ajatusten johdattamina lähti tutkimusmatkailijoita selvittämään kieli- ja kulttuuriyhteyksiä itään, aina Siperiaan asti. 1980-luvulla tutkimusmatkat seurasivat edeltäjien jalanjälkiä, kuitenkin tarkoituksena oli 'toiseuden' eli sukukansojen kulttuurin kartoittaminen. Onko olemassa ristiriitaa sukukansojen omien tutkimusten ja 'ulkopuolisten' tutkijoiden tieteellisen tuotannon välillä ja ovatko 'ulkopuolisten' tutkijoiden kenttätyöt sukukansojen parissa oikeutettuja?

Aiheesta luennoi suomalais-ugrilaisten sukukansojen parissa vuodesta 1981 työskennellyt kansatieteen dosentti Ildikó Lehtinen.

ke 1.4. klo 18-19, Kansallismuseon Ateljee
Eliel Aspelin ja periferian taide, filosofian tohtori Anna Ripatti

Taidehistorioitsija Eliel Aspelinin kirjoittama Suomalaisen taiteen historia pääpiirteissään ilmestyi vuonna 1891. Se oli ensimmäinen Suomen kuvataiteen ja arkkitehtuurin historian yleisesitys. Vaikka julkaisun asema Suomen taidehistorian tutkimuksen historiassa on kiistaton, sitä on kuitenkin tutkittu ja tulkittu yllättävän vähän. Esitelmässä etsitään vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millä tavoin Aspelin liitti Suomen taiteen historian osaksi yleistä taiteen historiaa? Miten hän ratkaisi perifeerisyyden ongelman? Minkälaisen kokonaiskertomuksen hän esitti suomalaisen taiteen historiasta ja tulevaisuudesta?

Filosofian tohtori Anna Ripatti on 1800-luvun arkkitehtuuriin ja restaurointihistoriaan erikoistunut taidehistorioitsija, joka on tutkinut myös taidehistorian tutkimushistoriaa.


to 7.5. klo 17-18, Kansallismuseon Auditorio
Kulttuuriperinnön kauneimmat ja kauheimmat kliseet

Paneelissa keskustellaan siitä, millaisia menneisyyttä koskevia kaavamaisia näkemyksiä kansallista identiteettiä ja “suomalaisuutta” rakentava kulttuuriperintö käyttää rakennusaineinaan. Monitieteinen paneeli kutsuu myös yleisön mukaan pohtimaan, kuinka klisee tunnistetaan kliseeksi ja voivatko stereotypiat kuitenkin tavoittaa jotakin aitoa ja totuudenmukaista. Kenen tehtävä näiden kliseiden purkaminen on vai tarvitaanko niitä johonkin? Keskustelua johdattelevat filosofian tohtori, arkeologi Johanna Enqvist ja kansatieteen dosentti, Muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja Pia Olsson.

Tilaisuus jatkuu keskustelun päätyttyä Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vuosikokouksena klo 18-19.

Berätta för dina vänner!

Print version

Voit ostaa Museokortin tästä museokohteesta tai verkosta

Museets kontaktuppgifter

Nationalmuseum
Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki

0295 33 6901

Museets hemsida

Inträdesavgifter

Inträde med Museikortet
Inträde med Museikortet

14/10/0 €
Kaikille vapaa pääsy joka perjantai klo 16-18

Betalningssätt

Museokortti, käteinen, pankkikortit (myös Visa Electron), laskutus, luottokortit, Ticket Mind & Body -kortti, Luottokunnan Virikekortti, Eazybreak, Smartum kulttuuriseteli ja -saldokortti, Tyky+ -kulttuuriseteli ja ePassi. Matkatoimistoilla myös voucher.

  • facebook
  • twitter
  • instagram

MUSEER NÄRA MÅLET

  • Amos Rex
     
     

    Amos Rex

    Amos Rex är ett konstmuseum där det förflutna, nutid och framtid möts.

     
  • HAM Helsingfors konstmuseum
     
     

    HAM Helsingfors konstmuseum

    Helsingfors konstmuseum HAM förvaltar helsingforsarnas egen konstsamling som innehåller över 9 000 konstverk.

     
  • Finlands arkitekturmuseum
     
     

    Finlands arkitekturmuseum

    Finska arkitekturmuseet berättar byggnadernas sagor.

     
  • Konstmuseet Ateneum
     
     

    Konstmuseet Ateneum

    Ateneum är landets mest välkända museum och den finska konstens hem. Stängt tills vidare i enlighet med...

     
  • Museet för Nutidskonst Kiasma
     
     

    Museet för Nutidskonst Kiasma

    Kiasma är nutidskonstens hem och alla är välkomna.

     
  • Tempelplatsens kyrka
     
     

    Tempelplatsens kyrka

     
  • Villa Hagasund
     
     

    Villa Hagasund

    Den charmfulla Villa Hagasund är belägen intill Finlandiahuset nära Tölöviken.

     
  • Helsingfors Konsthall
     
     

    Helsingfors Konsthall

    Samtidskonst och design sedan 1928.

     
  • LUOMUS Kajsaniemi botaniska trädgård
     
     

    LUOMUS Kajsaniemi botaniska trädgård

    Botaniska trädgården i Kajsaniemi bjuder på en mångskiftande och fascinerande samling av levande växter.

     
  • Designmuseet
     
     

    Designmuseet

    Museet som är internationellt uppskattat är ett riksomfattande specialmuseum för finsk design.

     
  • Konstmuseet Sinebrychoff
     
     

    Konstmuseet Sinebrychoff

    Värdefull konst i bryggeriägärens hem.

     
  • Helsingfors observatorium
     
     

    Helsingfors observatorium

    Helsingfors universitetsmuseums centrum för astronomi.

     
  • Naturhistoriska Centralmuseet, Naturhistoriska museet
     
     

    Naturhistoriska Centralmuseet, Naturhistoriska museet

    Utställningarna på naturhistoriska museet berättar om naturens mångflad i Finland och i den övriga världen.

     
 
 
 
 
 
.