Kuurojen museo

Kuurojen yhteisö syntyi Suomeen 1800-luvun puolivälissä kuurojenkoulujen perustamisen myötä. Ensimmäisen kuurojenkoulun Suomeen perusti vuonna 1846 Carl Oscar Malm, joka oli itsekin kuuro. Malmin hahmo johdattaa kävijät museon näyttelyyn museon johdantoelokuvassa.

Museossa voi tutustua suomalaisen viittomakielen historiaan ja viittomakielisen yhteisön vaiheisiin monesta näkökulmasta. Viittomakielinen kulttuuri ja sen pitkä historia Suomessa on monipuolisesti esillä: mukana on taidetta ja kulttuuria yli sadan vuoden ajalta 1900-luvun alun viittomakuorosta rap-artisti Signmarkin keikkakuvaan vuodelta 2024.

Carl Oscar Malm toi 1800-luvun puolivälissä Suomeen Ruotsissa käytetyn viittomakielen sekä sormiaakkoset. Vähitellen Suomessa käytetty viittomakieli eriytyi omaksi kielekseen. Suomalaisen viittomakielen vaiheisiin näyttelyssä voi tutustua esimerkiksi vertailemalla sanojen viittomamuotoja eri aikoina.

Kuurot ovat kieli- ja kulttuurivähemmistö, jonka olemassaolo on ollut uhattuna moneen otteeseen. Kuurojen kouluissa puhemenetelmä syrjäytti viittomakielen 1800-luvun lopussa lähes sadaksi vuodeksi. Ihmisoikeuksia loukattiin 1900-luvulla myös kuurojen avioliittokiellolla ja steriloimalla kuuroja naisia. Kamppailussa yhdenvertaisuuden puolesta tärkeitä ovat olleet 1800-luvun lopusta lähtien perustetut kuurojenyhdistykset sekä 1905 toimintansa aloittanut Kuurojen Liitto.

Vuonna 1907 perustettu Kuurojen museo on yksi Suomen vanhimmista museoista. Näyttelytila sijaitsee kuulojärjestöjen Valkeassa talossa Helsingin Haagassa.