Joulumainios
 

Suomen valokuvataiteen museo

5.12.2018–24.2.2019

 Sisäänpääsy museokortilla
Näyttely

Marja Helander, Harri Pälviranta ja Kari Soinio: Ideaalin perilliset / Ideálaid árbbolaččat

Ideaalin perilliset pureutuu median, nyky-yhteiskunnan sekä oman henkisen perinnön ylläpitämiin ja välittämiin arvoihin ja normeihin.

Voit ostaa Museokortin tästä museokohteesta tai verkosta

Marja Helander, Harri Pälviranta ja Kari Soinio ovat kolme pitkän linjan valokuvataiteen tekijää. Kukin kolmesta taiteilijasta on uransa aikana asettunut omiin teoksiinsa, toimien itse taiteensa materiaalina. Oma ruumis kuvauskohteena taiteilijat ovat käsitelleet niin yhteiskunnallisia kuin varsin yksityisiä teemoja. Ikä ja vuodet ovat tuoneet kriittisesti ajattelevien taiteilijoiden teoksiin myös armollisuutta sekä ”elämän lempeää esittämistä”.

Ideaalin perilliset pureutuu median, nyky-yhteiskunnan sekä oman henkisen perinnön ylläpitämiin ja välittämiin arvoihin ja normeihin. Taiteilijat tarkastelevat omista lähtökohdistaan meitä ohjailevia ihanteita sekä kohtaavat myös sanattomien sääntöjen purkamiseen liittyvät haasteet: Voimmeko tehdä mitään meitä määrittäville voimille? Entä mille asioille jäämme omassa ympäristössämme täysin sokeiksi?

Näyttely on syntynyt taiteilijoiden kollektiivisen työskentelyprosessin tuloksena ja näyttelyn teokset ovat pääosin ensimmäistä kertaa esillä.


Marja Helander (s. 1965) on saamelainen valokuva- ja videotaiteilija, joka on teoksissaan käsitellyt muun muassa identiteettiään saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin välissä. Hän käyttää teoksissaan myös huumoria, tarkastellen perinteisen saamelaisen elämäntavan ja modernin yhteiskunnan välistä ristiriitaa. Viimeaikaisessa tuotannossaan Helander on keskittynyt kuvaamaan Saamenmaan synkkiä jälkikolonialistisia maisemia. Tasapaino poliittisuuden ja avoimien tulkintojen välillä on hänelle tärkeää. Helanderin tuore lyhytelokuva Eatnanvuloš lottit (Maan sisällä linnut) voitti Risto Jarva -palkinnon 2018. Helander on valmistunut taidemaalariksi Lahden Taideinstituutista sekä myöhemmin Taideteollisesta Korkeakoulusta maisteriksi vuonna 1999.

Harri Pälviranta (s. 1971) on Tampereella syntynyt, nykyään Helsingissä asuva taiteilija ja vapaa tutkija. Hänen valokuviin pohjautuvien teostensa keskeisiä teemoja ovat olleet väkivalta ja maskuliinisuus niiden monissa eri muodoissa. Pälvirannan töitä yhdistää temaattinen jatkuvuus, mutta visuaaliselta luonteeltaan hänen työskentelyssään on nähtävissä runsaasti kokeilevuutta että materiaaleihin liittyvää uteliaisuutta. Pälvirannan lähestymistapaa leimaa monialainen kiinnostuneisuus: Hän on valmistunut taiteen tohtoriksi Aalto-yliopistosta. Pälviranta kytkee mielellään yhteen tutkimuksellista ja taiteellista lähestymistapaa, mutta painottaa, että näistä kahdesta taiteellinen esittäminen tarjoaa tutkimusta koskettavampaa vaikutelmaa todellisuudesta.

Kari Soinio (s. 1962) on helsinkiläinen valokuvataiteilija, joka tunnetaan erityisesti sukupuolta, ruumiillisuutta ja miehen identiteettiä käsittelevistä teoksistaan. Soinion toinen keskeinen teema on maisema, jonka asema kulttuurisesti latautuneena identiteetin merkkinä ja rakentajana suo sille erityisen merkityksen hänen huomionsa kohteena. Soinio on paneutunut perusteellisesti havainnon ja esittämisen problematiikkaan epäterävyyden keinoin sekä maisemakuvissaan että omakuviin perustuvassa mieskuvatuotannossaan. Valokuvan muoto ja rakenne, sekä sen erilaiset esittämistavat kiinnostavat Soiniota. Hän on toistuvasti rikkonut valokuvateoksen suorakulmaisuuden ja kaksiulotteisuuden sääntöjä ja haastaa mielellään valokuvan esittämisen konventioita.


Kiitos: Alfred Kordelinin säätiö, Koneen Säätiö, Majaoja-säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen edistämiskeskus.

---

Marja Helander, Harri Pälviranta ja Kari Soinio leat golbma dáiddára, geat leat guhká bargan čuovgagovvadáidaga suorggis. Iešguđet dán golmma dáiddáris lea iežas karriera áigge lávken iežas dujiide mielde, ieš iežas dáidaga materiálan. Iežas gorut govvenčuozáhahkan dáiddárat leat gieđahallan nu servodatlaš go oalle priváhta temáid. Ahki ja jagit leat buktán kritihkalaččat jurddašeaddji dáiddáriid dujiide maiddái árpmolašvuođa ja “eallima njuoras ovdanbuktima”.

Ideálaid árbbolaččat sálvá árvvuide ja norpmaide, maid media, dálá servodat ja iežas vuoiŋŋalaš árbi doalahit ja sirdet. Dáiddárat dárkkodit iežaset vuolggasajiin daid ideálaid, mat min stivrejit, ja deaividit maiddái hástalusaid mat laktásit sánehis njuolggadusaid burgimii: sáhttitgo mii dahkat maidege fámuide, mat meroštit min? Naba makkár ᚚit báhcet min iežamet birrasis oalát oainnekeahttá?

Čájáhus lea šaddan dáiddáriid kollektiivvalaš bargoproseassa boađusin ja čájáhusa dáiddaduojit leat eanaš vuosttas háve oidnosis.


Marja Helander (r. 1965) lea sápmelaš čuovgagovva- ja videodáiddár, gii lea dáiddadujiinis gieđahallan earret eará iežas identitehta sápmelaš ja suopmelaš kultuvrra gaskkas. Son láve dujiinis maiddái skálkkastit, dárkkodemiin árbevirolaš sápmelaš eallinvuogi ja modearna servodaga gaskasaš ruossalasvuođaid. Lagaš áiggiid Helander lea vudjon govvet dáidagisttis Sámi seavdnjadis postkolonialisttalaš duovdagiid. Dássedeaddu politihkalašvuođa ja rabas dulkojumiid gaskkas lea sutnje dehalaš. Helandera varas oanehisfilbma Eatnanvuloš lottit vuittii Risto Jarva -bálkkašumi 2018. Helander lea gárvvásmuvvan govvačeahppin Lahti Dáiddainstituhtas ja maŋŋelis Dáiddaindustriijalaš Allaskuvllas magisttarin jagis 1999.

Harri Pälviranta (r. 1971) lea Tamperees riegádan, dán áigge Helssegis ássi dáiddár ja friddja dutki. Su čuovgagovaide vuođđuduvvi dáiddadujiid guovddᚠtemát leat leamašan veahkaváldi ja maskulinavuohta daid máŋggain eará hámiin. Pälviranta barggut leat temáhtalaččat joatkašuvvi, muhto visualálaš luonddustis su bargamis vuhtto valljis geahččaladdan ja materiálaide laktašuvvi sáhkkiivuohta. Pälviranta lahkonanvuohkái lea mihtilmas máŋggasuorggát beroštupmi: Son lea gárvvásmuvvan dáidaga doavttirin Aalto-universitehtas. Pälviranta laktá millosit oktii dutkamušlaš ja dáiddalaš lahkonanvuogi, muhto deattuha, ahte dán guovttis dáiddalaš ovdanbuktin fállá eanet guoskkahahtti gova duođalašvuođas go dutkamuš.

Kari Soinio (r. 1962) lea helssetlaš čuovgagovvadáiddár, gii lea dovddus eandalit sohkabeali, rumašlašvuođa ja albmá identitehta gieđahalli dáiddadujiinis. Soinio nubbi guovddᚠtemá lea duovdda, man sajádat kultuvrralaččat dievas identitehta mearkan ja huksejeaddjin suovvá dasa erenomᚠmearkkašumi su fuopmášumi čuozáhahkan. Soinio lea vuojulduvvan vuđolaččat áiccu ja ovdanbuktima problematihkkii eahpebastilvuođa vugiin duovddagovainis ja oamegovaide vuođđuduvvi almmáigovainis. Čuovgagova hápmi ja ráhkadus, ja dan iešguđetlágan ovdanbuktinvuogit beroštahttet Soinio. Son lea geardumassii rihkkon čuovgagovvaduoji njuolggočiegatvuođa ja guovtteolatvuođa njuolggadusaid ja hástá millosit čuovgagova ovdanbuktima konvenšuvnnaid.

Giitu: Alfred Kordelinin säätiö, Koneen Säätiö, Majaoja-säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen edistämiskeskus.

Kerro tästä myös ystävillesi!

Tulostusversio sivusta

Museon yhteystiedot

Suomen valokuvataiteen museo
Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki

(09) 6866 3621

Museon kotisivut

Pääsymaksut

Sisäänpääsy museokortilla
Sisäänpääsy museokortilla

10/5/0 €. Museokortilla ilmainen sisäänpääsy.

Maksutavat

käteinen, kaikki yleisimmät pankki- ja luottokortit, Museokortti, kulttuurisetelit

  • facebook
  • twitter
  • instagram

Aukioloajat

Ma Suljettu
Ti 11:00-18:00
Ke 11:00-20:00
To 11:00-18:00
Pe 11:00-18:00
La 11:00-18:00
Su 11:00-18:00

Joka kuukauden viimeinen keskiviikko vapaa pääsy klo 17-20.

Näyttelyn tekstit kielillä

Kohdetta lähellä olevat museot

  • Sinebrychoffin taidemuseo
     
     

    Sinebrychoffin taidemuseo

    Huipputaidetta panimonomistajan kodissa.

     
  • HAM Helsingin taidemuseo
     
     

    HAM Helsingin taidemuseo

    Taide on popcornia aivoille! HAM Helsingin taidemuseo pitää huolta helsinkiläisten omasta taidekokoelmasta,...

     
  • Helsingin kaupunginmuseo, Hakasalmen huvila
     
     

    Helsingin kaupunginmuseo, Hakasalmen huvila

    Viehättävä Hakasalmen huvila sijaitsee Finlandia-talon vieressä lähellä Töölönlahtea.

     
  • Designmuseo
     
     

    Designmuseo

    Kansainvälisesti arvostettu Designmuseo muotoilun valtakunnallinen erikoismuseo tutkii, kerää, tallentaa,...

     
  • Amos Rex
     
     

    Amos Rex

    Amos Rex on uusi taidemuseo, jossa menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus kohtaavat.

     
  • Temppeliaukion kirkko
     
     

    Temppeliaukion kirkko

     
  • Helsingin Taidehalli
     
     

    Helsingin Taidehalli

    Nykytaidetta ja designia Helsingin kauneimmassa näyttelytilassa.

     
  • Nykytaiteen museo Kiasma
     
     

    Nykytaiteen museo Kiasma

    Kiasma on nykytaiteen koti, jonne kaikki ovat tervetulleita.

     
  • Hotelli- ja ravintolamuseo
     
     

    Hotelli- ja ravintolamuseo

    Hotelli- ja ravintolamuseo on suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin sekä majoitus-, matkailu- ja...

     
  • Kansallismuseo
     
     

    Kansallismuseo

    Suomen esihistoriaa, suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitystä esihistorialliselta ajalta nykypäivään.

     
  • LUOMUS Luonnontieteellinen museo
     
     

    LUOMUS Luonnontieteellinen museo

    Luonnontieteellisen museon näyttelyt kertovat Suomen ja muun maailman monimuotoisesta luonnosta.

     
  • Teatterimuseo
     
     

    Teatterimuseo

    Teatterimuseon näyttelyt vievät kävijät teatteriin ja sen takahuoneisiin katsomaan mistä esittämisessä ja...

     
  • Ateneumin taidemuseo
     
     

    Ateneumin taidemuseo

    Ateneum on maan tunnetuin taidemuseo ja Suomen taiteen koti.

     
 
 
 
 
 
Yhdistä Museokortit