Turun Suurtori vuonna 1499

Pienoismallissa on kuvattuna kaupungin keskiaikainen raatihuone sekä kauppapuoteja ja muita toria reunustaneita rakennuksia. Pienoismallin hieman yli 200 ihmisfiguuria kuvaavat kaupunkilaisia arjen askareissaan; käymässä kauppaa, tekemässä käsitöitä tai vartioimassa toria. Pienoismallin mittakaava on 1:72.

Fyysinen pienoismalli tekee keskiaikaisen kaupunkiympäristön eläväksi ja runsaat yksityiskohdat vangitsevat takuulla eri-ikäisen museoyleisön katseen. Pienoismalli on esillä Aboa Vetuksen maanalaisella raunioalueella.

Marko Lehtimäki on historian elävöittäjä ja pienoismallien rakentaja, jolle keskiaika on melko tuore kiinnostuksen kohde. Muutto Turkuun ja kaupungin historiallisuus johdattivat hänet keskiajan jäljille. Menneisyys on voimakkaasti läsnä Turun vanhan kaupungin maisemassa. Lehtimäki kertoo olevansa hyvin visuaalinen ihminen. Kulkiessaan esimerkiksi Itäisellä Rantakadulla hän rakentaa ympäristöön katseellaan menneisyyden elementtejä. Millainen on ollut 2 000 asukkaan suurkaupunki, Ruotsin toiseksi merkittävin keskus?

Suurtorin pienoismallin suunnittelussa ja toteutuksessa Marko Lehtimäki on hyödyntänyt lähdeaineistonaan Suurtorilla tehtyjä arkeologisia havaintoja, tutkimuskirjallisuutta sekä aiemmin toteutettuja visualisointeja. Hän on perehtynyt myös Pohjoismaiden ja Baltian alueen raatihuoneisiin ja keskiajan rakentamiseen. ”Tämä on tietysti vain yksi mahdollinen tulkinta siitä, miltä Turun raatihuone ja Suurtorin ympäristö olisi 1400-luvun lopussa näyttänyt”, Lehtimäki toteaa.

Torin ympärillä näkyy korotettuja hirsirakennuksia, erilaisia kattomateriaaleja kuten olkikattoa, paanukattoa ja lautakattoa. Yhden rakennuksen katolla on vuohi syömässä ruohoa. Torin pinta on kiveämätön, mutta Kirkkokatu näkyy huolellisesti kivettynä. Luostarin välikadusta huomaa, että kadun pintamateriaali eri talojen edustoilla on erilainen. Myös kauppiaiden sijoittelu torille on harkittu hierarkian mukaan – kangaskauppiaiden kojut ovat lähellä arvokasta raatihuonetta, kun taas liha- ja kalakauppiaat ovat lähempänä rantaa.

Suurtorin pienoismalli sai toukokuussa 2024 Marko Lehtimäeltä jatkeen, joka kuvaa Turun ensimmäistä siltaa. Pienoismalit ovat nähtävissä vierekkäin Aboa Vetuksessa kaivoaukion läheisyydessä.

Taustatietoa

Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningas Erik Pommerilainen ohjeisti marraskuussa 1414 Turun porvareita sopimaan maaseudun talonpoikien kanssa, miten kaupunkiin rakennettavan sillan kustannukset jaetaan. Turun ensimmäinen, hirsirakenteinen silta pystytettiin luultavasti seuraavana kesänä 1415 keskelle kaupunkia, Vanhan Suurtorin ja Aninkaisten korttelin väliin. Silta yhdisti kolme tärkeää maantietä: Viipuriin johtaneen Suuren rantatien, Hämeen linnalle vieneen Härkätien ja Satakuntaan johtaneen Huovintien.

Varhaisimman sillan rakennetta valaisevia tekstejä, kuvia tai arkeologisia havaintoja ei ole, joten pienoismalli on lähinnä yleiseen keskiajan sillanrakentamiseen perustuvaa tulkintaa. Todennäköisimmin siltaa kannattelivat kuitenkin kivillä täytetyt hirsiarkkurakenteet. Sillan täytyi olla jämerää tekoa, koska Aurajoen keväinen jäidenlähtö koetteli vuosittain sen rakenteita. Ainakin vuonna 1612 tulva vei koko sillan mukanaan.

Historian varrella siltaa uusittiin moneen otteeseen, ja kahden torin välillä siitä muodostui tärkeä kauppapaikka. 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa sillalla toimi teurastajia, mutta teurastustoiminta kiellettiin 1759, koska lihan pilkkominen vaurioitti siltaa. 1776 sillalla olleet puodit purettiin, ja sillan keskelle rakennettiin pörssisali, jossa aloitti toimintansa kirjakauppa. Viimeinen, niin kutsuttu Pennisilta pörssisaleineen tuhoutui Turun palossa 1827.

Marko Lehtimäki aloitti pienoismallien rakentamisen jo 1970-lopulla. Hän on toteuttanut malleja erilaisista aiheista, pääasiassa Suomen erilaisiin sotatapahtumiin liittyen vuosilta 1808–1945. Tällä hetkellä häntä kiinnostavat Suomen keskiaika ja antiikin Rooma. Lehtimäki on tehnyt myös arkkitehtuurimalleja sekä 1:1 kokoisia museodioraamoja. Lehtimäki valmistaa mallinsa pääosin kierrätysmateriaaleista, mutta hyödyntää myös kaupallisia valmisteita muokattuina.