Tutkimukset kertovat: museovierailusta hyvinvointia mielelle ja keholle – katso asiantuntijoiden hyvinvointivinkit museokävijöille

Museoissa käymisen ja museoissa toteutettavan toiminnan vaikutuksia hyvinvointiin on tutkittu kansainvälisesti jo jonkin verran. Erityisesti tutkimusta löytyy esimerkiksi ikääntyneille sekä mielenterveystoipujille suunnatusta museotoiminnasta. Yleisesti ottaen museoissa käymisen on havaittu herättävän positiivisia tunteita ja tarjoavan fyysistä ja psyykkistä rentoutusta sekä rauhoittavia kokemuksia. Museovierailu voikin tarjota tarpeellisen hengähdystauon arjen kiireistä ja huolista.

Museot tarjoavat paikkoja oivaltamiselle ja ihmettelylle. Vierailu museonäyttelyssä voi rohkaista pohdiskelemaan omaa itseä uudella tavalla. Omien tunteiden, kokemusten ja ajatusten tunnistaminen, käsitteleminen ja ymmärtäminen voi olla hyödyllistä mielen hyvinvoinnille. Etenkin elämän muutostilanteissa tämä voi tuntua erityisen merkitykselliseltä.

Lievitystä stressiin ja oppimisen kokemuksia

Taide- ja kulttuuriosallistumisella on havaittu olevan yhteys muun muassa vähäisempään päivittäiseen stressiin ja parempaan stressin hallintaan. Tutkimusten mukaan jo lyhyt vierailu taidegalleriaan lounastauolla voi vähentää stressihormoni kortisolin määrää ja koettua stressiä. Museoissa, gallerioissa, teatterissa ja elokuvissa käynti voi tutkimusten mukaan myös pienentää merkittävästi masennusriskiä yli 50-vuotiailla sekä suojata muistisairauksien kehittymiseltä. Museot tarjoavat myös uusia kokemuksia ja mahdollisuuksia uuden oppimiseen, mikä on merkityksellistä kaiken ikäisille. Tiesitkö muuten, että Britanniassa noin joka neljännellä museolla tai gallerialla on oma hyvinvointiohjelma?

Museot kohtaamispaikkoina

Museovierailut ja museoissa järjestetty ryhmämuotoinen taidelähtöinen toiminta sekä ohjattu keskustelu esimerkiksi museopedagogin tai taidekasvattajan johdolla voi tarjota mahdollisuuden merkityksellisiin sosiaalisiin kohtaamisiin. Museossa käydessä on usein mahdollisuus käyttää ja kehittää moniaistisesti omia vuorovaikutustaitoja sekä havainnointikykyä. Museot järjestävät monipuolista sosiaaliseen vuorovaikutukseen kannustavaa toimintaa, mikä voi osaltaan vähentää yksinäisyyden tunnetta ja sosiaalista eristäytyneisyyttä. Museotilalla on myös havaittu olevan merkitystä hyvinvoinnin kokemukseen. Museot voivat tarjota esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvälle ryhmätoiminnalle inspiroivia kokoontumistiloja, jotka kutsuvat toimintaan tai keskusteluun eri tavoin kuin perinteiset terveydenhuollon tilat.

Virkistystä sielulle ja ruumiille

Kulttuuriosallistumisen on todettu olevan mielen hyvinvoinnin lisäksi hyödyllistä myös fyysiselle terveydelle. Esimerkiksi näyttelyssä kiertely tarjoaa kevyttä liikuntaa ja lisää fyysistä aktiivisuutta. Jo pelkkä kotoa kulttuurikohteisiin liikkeelle lähteminen voi lisätä fyysistä aktiivisuutta ja askeleita päivään. Tutkimuksissa on havaittu, että ikääntyneillä museoissa, gallerioissa, teatterissa, konserteissa ja elokuvissa käyminen ovat yhteydessä vähäisempään fyysisen haurastumisen riskiin ja haurastumisen hitaampaan etenemiseen. Ohjattu ryhmätoiminta, joka sisältää vuorovaikutteista moniaistillista toimintaa kuten museoesineiden käsittelyä tai taiteen tekemistä, tarjoavat sekä fyysistä että kognitiivista stimulaatiota. Niistä voi olla hyötyä myös hienomotorisessa kuntoutuksessa.

Hyvinvointivinkit museokävijälle

1) Mene museoon työkaverin kanssa tai järjestäkää tiimipalaveri museossa. Jokainen osallistuja saa valita näyttelystä kiinnostavimman tai puhuttelevimman teoksen tai esineen ja esitellä löytönsä työkaverille.

2) Musiikilla on tutkitusti monia hyvinvointivaikutuksia. Kokeile yhdistää taidemuseovierailuusi musiikkia. Laita älypuhelimestasi lempimusiikkiasi soimaan, kuulokkeet päähän ja astu sisään näyttelyyn. Havainnoi, miten musiikki vaikuttaa taideteosten katsomiseen. Tai sitten vain nauti!

3) Mene taidemuseoon yksin. Museokortti mahdollistaa lyhyenkin piipahduksen taiteen äärellä: valitse vaikka yksi näyttelysali tai muutama esine tai taideteos, joihin syvennyt.

4) Tee kulttuuri- ja taidekohteissa vierailusta säännöllinen harrastus. Australialaisen tutkimuksen mukaan yli 100 tuntia vuodessa kulttuuriin ja taiteeseen sekä luovaan toimintaan osallistuvat kokevat mielen hyvinvointinsa merkittävästi paremmaksi kuin vähemmän osallistuvat. Monet museot järjestävät erilaisia matalan kynnyksen työpajoja tai luovaa toimintaa museossa – mene rohkeasti mukaan!

Kaikkien museo?

Osallistuminen taiteisiin ja kulttuuriin voi tutkitusti parantaa ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että usein juuri ne ihmiset, jotka voisivat erityisesti hyötyä osallistumisesta, ovat vaarassa jäädä taide- ja kulttuuripalveluiden ulkopuolelle. Keskeistä olisikin pohtia, miten museoista tehdään saavutettavia ja kulttuurisesti relevantteja paikkoja, jotka voivat edistää erilaisten ihmisten terveyttä ja hyvinvointia huolimatta heidän sosioekonomisesta asemastaan, asuinpaikastaan, iästään, terveydentilastaan tai toimintakyvystään.

Miten sitten voitaisiin tavoittaa ne ihmiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea museopalveluihin osallistumiseen tai jotka eivät löydä museoiden tarjontaa tai koe sitä omakseen? Monissa museoissa on käytäntönä, että museovieraan avustajalla on vapaa pääsy museoon avustettavan kanssa. Monella paikkakunnalla myös kulttuuriluotsin, -kaverin ja -ystävän voi pyytää mukaan museovierailulle, jos yksin museoon meneminen tai kotoa lähteminen tuntuvat syystä tai toisesta vaikealta.

Saavutettavuus ja ihmisten yhdenvertainen mahdollisuus vierailla museossa ei merkitse pelkästään fyysistä esteettömyyttä, vaan kyse on moninaisuuden, viestinnän, kielellisten ja taloudellisten sekä toimintakykyyn ja asenteisiin liittyvien seikkojen huomioimisesta.

Yhteiskuntamme ikääntyessä esimerkiksi ikä- ja muistiystävällisyys nousee tärkeäksi kriteeriksi palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Millaiset opasteet, tilaratkaisut, näyttelytekstit ja valaistus palvelisivat parhaiten ikääntyneitä tai muistihäiriöistä kärsiviä museokävijöitä?

Reseptillä museoon?

Ideoita ja pohdittavaa museoammattilaisille

1) Ketkä kävijät puuttuvat museostanne? Voisitteko tehdä yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa tavoittaaksenne uusia yleisöjä ja kuullaksenne heidän tarpeistaan ja toiveistaan?

2) Voiko museonne tarjota kokoontumistilan esimerkiksi mielenterveystoipujien tai muistikuntoutujien ryhmälle?

3) Museoesineiden kanssa kosketuksissa olemisella ja niiden käsittelyllä on osoitettu olevan vaikutusta hyvinvointiin. Onko museollanne muistelulaukkuja, taideteoksia tai opetuskokoelmia, joita voitaisiin lainata museon ulkopuolelle käytettäväksi esimerkiksi ryhmätoiminnassa?

4) Nouseeko museonne kokoelmista tai tulevista näyttelyistä hyvinvoinnin teemoja? Rakentakaa hyvinvointiteemainen työpaja tai opastus osaksi tapahtumatarjontaanne.

Kirjoittajat

Liisa Laitinen, kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija
Anna-Mari Rosenlöf, erityisasiantuntija
Taikusydän – kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste

Kirjallisuus

Chatterjee, H. & Camic, P. (2015). The health and well-being potential of museums and art galleries. Arts & Health, 7(3), 183–186.

Chatterjee, H. & Noble, G. (2013). Museums, Health and Well-being. Farnham.

Davies, C., Knuiman, M. & Rosenberg, M. (2016). The Art of Being Mentally Healthy: A study to quantify the relationship between recreational arts engagement and mental well-being in the general population. BMC Public Health, 16(15).

Fancourt, D. & Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe (Health Evidence Network (HEN) synthesis report 67).

Lackoi, K., Patsou, M. & Chatterjee, H.J. et al.(2016). Museums for Health and Wellbeing. A Preliminary Report. National Alliance for Museums, Health and Wellbeing.

Morse, N., Thomson, L., Brown, Z. & Chatterjee, H. (2015). Effects of creative museum outreach sessions on measures of confidence, sociability and wellbeing for mental health and addiction recovery service-users. Arts & Health, 7(3). 231–246.

Silverman, L. (2010). The Social Work of Museums. London; New York: Routledge.

Todd, C., Camic, P., Lockyer, B., Thomson, L. & Chatterjee, H. (2017). Museum-based programs for socially isolated older adults: Understanding what works. Health & Place, 48, 47–55.

Veall, D. et al (2017). Museums on Prescription: A guide to working with older people. University College London, Canterbury Christ Church University & National Alliance for Museums, Health & Wellbeing.

All-Party Parliamentary Group on Arts, Health and Wellbeing (2017). Creative health: the arts for health and wellbeing, Inquiry Report, 2nd edition.