Pohjoistuulen metsä – Ikihonkien ja emopuiden siimeksessä

Näyttely kuvaa pohjoisten havumetsien rikkaita ekosysteemejä, metsäluonnon uhanalaistuista ja häviämistä.

Eri puolilla Suomea vuodesta 2021 kiertänyt suosittu näyttely täydentyy Kuopion museossa uusilla teoksilla, joissa käsitellään erityisesti kuolleiden puiden ja ajan merkitystä metsän ekosysteemissä. Esillä on myös näytteitä Kuopion luonnontieteellisen museon kokoelmista. Kuvat ovat pääosin suojelualueilta itärajan tuntumasta Pohjois-Karjalasta Lappiin. Muualla Suomessa on enää jäljellä vain pieniä erillisiä luonnonmetsäsirpaleita.

Luonnonmetsä tarkoittaa metsää, jossa monimuotoisuutta ylläpitävät piirteet ovat yhä tallella ja yhtenä erityispiirteenä on suuri kuolleen puun määrä. Metsätalous on muuttanut valtaosan metsistämme olennaisesti erilaisiksi kuin mitä ne olisivat luonnostaan.

Luonnonmetsän aika on syklinen ja mittaamaton. Hitaasti kasvaneet monisatavuotiset suuret ikihongat ja emopuut ylläpitävät elonkirjoa ja varastoivat hiiltä. Puun kuolema on yhden elämän loppu ja monen uuden alku. Vähitellen puu muuttuu osaksi valtaisan eliöjoukon rakenteita. Jokaisessa lahoamisen vaiheessa puu soveltuu joillekin lajeille, kunnes olosuhteet muuttuvat. Otollisten olosuhteiden jatkumo onkin lajeille välttämätöntä. Suomen metsissä elävistä lajeista jopa noin 5000 tarvitsee lahopuuta, tavalla tai toisella.

Pohjoistuulen metsä on päätösosa Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon valokuvataiteelliseen tutkimukseen perustuvalle metsätrilogialle, jossa kolmekymmenvuotinen työ metsäaiheiden parissa kiteytyy. Trilogian aiemmat osat ovat suomalaista metsämytologiaa luotaava Puiden kansa (1997) ja metsätalouden varjopuolia kuvaava Metsänhoidollisia toimenpiteitä (2009).

Pohjoistuulen metsä -näyttelyn toteuttamiseen Kuopion museossa on saatu avustus Museovirastolta.